SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin puolusti terhakkaasti hyvinvointivaltiota kuntavaalitentissä. Soteuudistuksen toteutuessakin kunnille jää tärkeitä tehtäviä kansalaisten yhdenvertaisuuden edistämisessä, vaikka sotepalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta vaaleilla valittavien hyvinvointialueiden valtuutettujen vastuulle.
Marinin vaalitentin päivänä 20.5.21. Valtioneuvosto julkisti eduskunnalle tekemänsä selonteon maamme sisäisestä turvallisuudesta vuoteen 2030 saakka. Sen mukaan ”yleinen eriarvoistumiskehitys huolettaa yli 60 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä”. Perusteita on, sillä köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa selvityksessä esitetyn arvion mukaan 860 000 henkilöä.
Marinin vaalitentissä nousi esille nuorten mielenterveysongelmien hoidon niukka julkinen resurssointi suhteessa ongelmiin. Voin todistaa entisenä pitkän linjan ammattilaisena, että kyseessä on vuosikymmeniä jatkunut kesto-ongelma, jonka yhteiskunnallinen merkitys on tiedostettu huonosti vuosikymmeniä. Mielenterveysongelmista kärsivät nuoret ovat köyhyys- ja syrjäytymisilmiön kovaa ydintä, mikä ilmiö heijastuu yhteiskunnassa myös hyväosaisiin monin tavoin, mm kasvavana huumeongelmana ja järjestäytyneenä rikollisuutena sen ympärillä.
Palvelujen ammatillisen kehittämisen mahdollisuudet paranevat, kun syntyvät ”leveämmät julkiset hartiat” eli hyvinvointialueet.
Yhteiskunnallinen polarisaatio on syvästi kansainvälinen ilmiö, jonka kehitystä ohjaa globaali pääomien vallan keskittyminen. Ilmiön kansainvälinen luonne tunnustetaan selonteossa, mutta sen yhteyttä globaaliin ilmiöön ”rikkaiden rikastumisesta ja köyhien köyhtymisestä” ei kuvata. Sehän ei ole tapana, sillä pääomien omistajathan nähdään nykyään maailmassa mieluummin suurina hyväntekijöinä, kuin riistäjinä.
Yhteiskunnallisessa palvelutuotannossa nuo kansainvälisen pääoman voimavaroin operoivat toimijat kuten Mehiläinen esiintyvät julkisten palvelujen auliina auttajina, kuten Lahdessa ”Harjun terveyden alamaisina” hyvin tiedämme. Valtamedia hehkuttaa heidän ”hyveellisyyttään” tukemalla kokoomuksen vaalipropagandaa siitä, miten surkeat ja osaamattomat kuntapalvelut tarvitsevat tuekseen liike-elämän kehittämiä markkinoinnin hyvin osaavia palveluja. Erityisesti Lahdessa MTV:n tuoreiden uutisten mukaanhan jonotus palveluihin on Harjun Terveyden ansiosta 0 vuorokautta. Uskokoon, ken tahtoo. Jos ei usko, voi testata todellisuutta yrittämällä varata lääkäriaikoja.
Terveys- ja sosiaalipalvelukentälle tunkeutunut ylikansallinen bisnestoimija on esimerkki siitä, miten globaali pääoma pyrkii takomaan korkeita katteita myös ihmisten hädällä ja syrjäytymisilmiöillä. Oikea syrjäytymisen ehkäisytoiminta on sekä rakenteellista että yleishyödyllistä vapaaehtoisen kansalaistoiminnan ja kolmannen sektorin ammatillisen toiminnan erityisosaamisen aluetta.
Turvallisuuspoliittinen selonteko osoittaa, että julkisten varojen suuntaaminen julkisten palvelujen kehittämiseen ja yleishyödylliseen – ei voittoa tavoittelevaan toimintaan olisi tänä päivänä tärkeämpää, kuin sijoittaminen hävittäjiin.
Kunnille hyvinvointialueiden syntymisen jälkeenkin jää paikallisyhteisöjä ylläpitävinä ja tukevina kansanvallan eliminä merkittävä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Uusi iso tehtävä alkaa heti alkusyksystä tällä kentällä, kun oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuotaan astuu voimaan. Oppivelvollisuuden laajentaminen koskettaa kuntien sivistystoimen palveluita. Juuri tuossa iässä kasvavat nuoret ovat elämänsä herkässä vaiheessa. Kuntien tuleva toiminta aikuistumisvaiheessa olevan nuorison hyväksi on yksi merkittävimmistä rakenteellisista syrjäytymistä ehkäisevistä päätöksistä, joka uusi tehtävä tulee ottaa kunnissa tosissaan.
Kun työllistämistehtävät siirtyvät kunnille samassa vaiheessa, alkuun työllistämisen kuntakokeiluna jatkossa toivottavasti koko kuntakenttää koskevana toimintana, saa paikallinen julkinen valta vahvat työkalut syrjäytymisen ehkäisyyn.
Toivon, että kuntavaalikeskusteluissa puhuttaisiin näistäkin uusista kuntien tehtävistä, mitkä odottavat tulevia kuntapäättäjiä.