Suomi lienee harvoja suvereeneja kansallisvaltioita, missä sosiaaliset perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin. Vahvistamme aluevaaleissa perusoikeuksiamme suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan kansalliseksi kulmakiveksi. Demokratisoimme perusoikeuksiemme edistämisen päättäessämme tulevan soten suunnasta valitsemalla edustajamme hyvinvointialueiden valtuustoihin.
Meillä olisi hyvät mahdollisuudet tunnettuna rauhanpolitiikan ja diplomatian osaajana avata uusi pelikenttä Maailman Terveysjärjestön (WHO) suuntaan ajamaan ihmisoikeuspolitiikkaa ”terveys ensin” tunnuksin. Olemmehan näin pärjänneet kohtuullisesti kansallisessa koronan torjunnassa.
Tieteellinen tieto virusten ja ihmisten suhteesta on hurjasti kehittynyt, kun koronapandemia vuosimallia 2019 meihin iski. Ansioituneet suomalaiset tutkijat ovat olleet tuon globaalin tiedeinnovaation etujoukoissa tukemassa niin suomalaista kuin kansainvälistäkin pandemian torjuntaa pyyteettömästi. Haluan antaa tästä alalla takavuosina itsekin työskennelleenä lääkärinä Hanna Nohynekille ja Mika Salmiselle julkisen kiitoksen.
Virus eristettiin ja tunnistettiin nopeasti. Maailman ihmisiin on pistetty 9,6 miljardia rokoteannosta koronarokotteita vuodessa. Asiantuntijat olettivat, että 80 % rokotetaso synnyttää riittävän laumasuojan taudin jo sairastaneiden rinnalla. Ei synnyttänyt, kun köyhien maiden rokottamattomat ja Afganistanin 20 vuotisen sodan 39 miljoonan ihmisen sotapakolaisten joukot vellovat rokottamattomina pakolaisleireillä ja keskelle Eurooppaa rakenteilla olevien piikkilanka-aitojen takana.
Virus osoittautui notkeasti muuntuvaksi, kuten influenssa virus 1918 ensimmäisen maailmansodan raunioiden keskellä sotilaiden ja sotapakolaisten levittäminä. Uudet korona variantit ovat ehtineet jo aiheuttaa useita uusia aaltoja vuoden sisällä ja lisää on varmuudella tulossa.
Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijat ovat toistuvasti vedonneet rikkaiden maiden päättäjiin, rokotekehittäjiin ja tuottajiin. Olisi pitänyt ja pitäisi edelleen rokottaa koko ihmiskunta kaikkialla on yhtä aikaa.
Olisimme näin voineet estää ja pysäyttää edelleen taudin leviämisen etenemisen nykyistä tehokkaammin. Voisimme kaventaa samalla mahdollisuuksia uusien entistä tarttuvampien ja tappavampien muunnosten syntymiselle. Siinä olisi uudet oppimisen eväät ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden kansainväliseksi edistämiseksi.
Suomen karaistunut rauhan diplomatia voisi laajentaa osaamistaan sosiaalisten perusoikeuksiemme tunnetuksi tekemiseen keinona pelastaa ihmiskunta seuraavilta pandemioilta.
Ihmiskunnan rikkaiden pieni vähemmistö hallitsee edelleen maailmaa oma suu ja bisnes ensin logiikalla. Virus tarttuu meihin lompakon ja pääomasalkun paksuudesta riippumatta. Ihmiskunnan hiljainen päätösvallaton enemmistö odottaa solidaarisuutta ja ”terveys ensin” politiikan leviämistä tehottoman ”rikkaat ja ahneimmat ensin” politiikan tilalle.
Tarvitsemme Maailman terveysjärjestön johdolla kansainvälisiä sopimusjärjestelmiä kehittämään maailman laajuista ”terveys ensin” politiikkaa ilman voiton tavoittelua. Voisiko Suomi olla aloitteellinen?
Voisiko aluevaaleissa käytäntöön saattamamme kansallinen sosiaalisten perusoikeuksien ja demokratiamme laajentamispolitiikka heijastua paitsi kansallisen sotemme rakennustyömaalla myös kansainväliseen terveys- ja ihmisoikeuspolitiikassaamme?
Olemme saaneet aiemmin perustuslakimme takaamat sivistykselliset perusoikeutemme jo osaksi kansainvälisesti arvostettua sivistys- ja tiedepolitiikkaa. Meillä on jo hallussa arktisen ulottuvuuden osaamisen diplomatia. Otamme arvostettuja ilmastokriisin torjuntapolitiikan ensiaskeleita mm täällä Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahdessa.
Pitkän linjan rauhandiplomatiamme on tunnettua sodanjälkeisellä kaudella saaden 1975 ETYK:ssa laajan kansainvälisen tunnustuksen.
Olemme aluevaaleissa juuri viemässä maaliin terveyden tasa-arvoa ja sosiaalisia perusoikeuksia edistävää innovaatiota kotimaassamme. Sillä on kansamme vahva tuki. Tehkäämme sosiaalisten perusoikeuksien edistämisestä ”vientituote” rauhandiplomatiamme, ilmastokriisin, kansainvälisesti arvostetun sivistys- ja tiedepolitiikkamme rinnalle.
Antti Holopainen
Eläkeläisylilääkäri
Päijät-Häme (aluevaaliehdokas, vas.)