Hätkähdin laajaa somereagointia Uudessa Suomessa vajaa 10 vuotta sitten, minkä avoin kirjeeni Attendon silloiselle toimitusjohtajalle herätti. Päijät-Hämeen soteprosessin taustahistoriasta tuo tilaisuus ja sen pohjalta laatimani tilannearvio kertoo ydinasioita siitä, miten Päijät-Hämeessä vinksahdettiin rakentamaan sotea osin bisnes edellä. Kun aiomme vaaleissa kääntää suunnan hyvinvointi ja terveys edellä tielle, on hyvä tietää, mitä se meiltä vaatii.
Julkaisen nyt blogin uudestaan sellaisenaan.
Avoin kirje toimitusjohtaja Pertti Karjalaiselle (27.09.2012, alkuperäisjulkaisu Uusi Suomi, blogipalsta Antti Holopainen
Hyvä kollega,
Nettilehti Uuden Suomen ja Attendon järjestämän
kuntavaalikiertueen tilaisuus Lahdessa oli todella mielenkiintoinen. Siksi
kiitän kutsusta! Samalla huomasin, että yrityksesi yhdessä verkkolehti Uuden
Suomen kanssa on järjestänyt valtakunnallisen kuntavaalikiertueen, jossa
yrityksesi edustajat kertovat nykyisille ja tuleville kuntapäättäjille sekä
yleisölle menestystarinastasi.
Kerroit tilaisuudessa, kuinka aloitit neljän kollegan
autotalliyrityksenä tavoitteenanne auttaa kuntia saamaan lääkäreitä
terveyskeskuspäivystyksiin ja muihin lääkäripulan vaivaamiin palveluihin. Tällä
hetkellä antamasi informaation mukaan 80 % Suomen kunnista on yrityksesi asiakkaita.
Menestyksesi on Suomen mittakaavassa ja ehkä kansainvälisestikin
ainutlaatuinen. 12 vuodessa yrityksesi työvoimaahvuus on noussut Suomessa 5000:een.
Kaksituhatta heistä on kertomasi mukaan lääkäreitä. Henkilöstömäärä lienee edelleen
nopeassa kasvussa, sillä Talouselämä lehden mukaan yrityksesi oli eniten uusia
työpaikkoja vuonna 2011 luonut yritys Suomessa. Tämän selittää suureksi osaksi
se, Attendo on hankkinut hallintaansa muutamassa vuodessa 78 hoivakotia, mitä
näyttää täydentävän nopeasti etenevät investoinnit Attendon toimesta
hoiva-alalle valtion, erityisesti ARA:n huomattavalla rahoitustuella.
Lahti oli paikkakunta, jossa uuden palvelukonseptinne
mukainen täysin ulkoistettu terveysasema alkoi 2004- 2005. Tämäkin konsepti on
mennyt hyvin kaupaksi, sillä kerrot Attendon hallinnoivan kokonaisvaltaisesti
jo yli 30 terveysasemaa ja useita päivystysyksiköitä Suomessa.
Yrityksesi on huikean kehityskaarensa aikana herättänyt
pääomasijoittajien kiinnostuksen. Niinpä myitkin perustamasi MedOnen
Attendolle. Toimintamalliisi sitoutuneena olet jatkanut Suomen Attendon
toimitusjohtajana osana laajempaa hoiva- ja terveyspalvelujen konsernia. Vuoden
2011 vuosikertomuksenne mukaan koko konsernin tavoitteena on kohota Euroopan
johtavimmaksi hoiva-alan yritykseksi. Nopeimmin yrityksesi valloittaa
markkinaosuuksia vuosien 2008- 2011 vuosikertomusten mukaan Suomessa, missä
olet rakentanut kokonaisvaltaisen lääkäriresurssien, päivystys- ja hoivapalveluiden
hallinnointimallin, joita yrityksesi myy valtaosaltaan kunnille ja
kuntayhtymille yksittäisten maksukykyisten asiakkaiden sijasta.
Olen erittäin hyvin tietoinen kuntien ja kunnallishallinnon
puutteista tunnistaa uusia kehittämistarpeita sosiaali- ja terveyspalveluissa,
sillä jätin kuntatyönantajan itse jo vuonna 1989, kun huomasin että kolmas
sektori tarjosi paremmat mahdollisuudet kehittää tuona aikana uudentyyppisiä
päihdepalveluja jatkuvien säästämis- ja saneerausvaatimusten puristuksessa.
Omasta vakaumuksestani johtuen sitouduin kehittämään alani palveluja
yleishyödyllisellä kolmannella sektorilla sillä periaatteella, että
kehittämistyömme tulokset ovat julkisessa käytössä ja julkisen vallan
hyödynnettävissä. Näen nimittäin voiton tavoittelun ihmisten terveydellä
epäeettisenä toimintana.
Huomasit markkinaraon eli mahdollisuuden myydä palveluita
voitolla 1990-luvun jälkipuoliskolla, kun laman aiheuttamat leikkaukset olivat
lamaannuttaneet järkevän terveyspalvelutuotannon Lahden julkisissa palveluissa.
Kunnan velvollisuus järjestää lakisääteiset terveyspalvelut säilyivät ja näin
saatoit alaa tuntevana tarjota palveluitasi, kun lääkäripula alkoi vaivata
terveyskeskuksia.
Yrityksesi menestys on yksi vakuuttavimmista näytöistä
siitä, että kunnallisilla organisaatioilla on paljon korjattavaa omissa
toiminnoissaan. Tästä heikentyneestä
kyvystä johtuen kunnat eivät näköjään pysty kaikkialla ilman apuanne ja
kanssanne kilpailevien yritysten apua saamaan palvelukseensa riittävää
lääkärityövoimaa tai hoitamaan muutoinkaan palvelujaan kustannustehokkaasti,
kuten voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan velvollisuus olisi. Kuitenkin
kuntien velvollisuus on edelleen tuottaa näitä palveluita.
Kokeneena lääkärinä ja kunnallispolitiikassakin mukana eri
vuosikymmeninä olleena kollegana olen vakavasti huolestunut tilanteesta.
Pystytte keräämään yrityksenne katteella niin huomattavan investointipääoman,
että olette pystyneet yhden vuoden aikana ostamaan hoivayrityksiä Suomesta niin
paljon, että työntekijämääränne kasvoi vuonna 2011 yli tuhannella työntekijällä.
Sen ohella pystytte vuosikertomuksemme mukaan keräämään 7,9 % tuoton
sijoitetulle pääomalle, minkä tuoton rahoittavat suureksi osaksi suomalaiset
veronmaksajat.
Tulos kertoo taitavasta hallinto-osaamisesta yrityksessänne.
Se saattaa kertoa myös siitä, että olette kuluneen 12 vuoden aikana julkisen
vallan ja yrityksenne kumppanuusstrategialla päässeet merkittävästi
vaikuttamaan sekä valtion että kuntien hallintokäytäntöihin. Eräiden
poliittisten tahojen ideologinen sinisilmäisyys – usko pienyrittämisen luovaan
voimaan on saattanut sokaista osaa kunnallispoliitikkoja. Ideologiset
silmälasit ovat sokaisseet näkemästä sitä, että julkista valtaa tukevan
pientuotannon sijasta toimialallasi on menossa nopea palvelutuotannon ja sitä
ohjaavan pääoman keskittyminen klassisten kapitalismin lakien mukaisesti.
Vaikutusvaltanne kasvun ansiosta olette päässeet ohjaamaan
kunnissa lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön rekrytoinnin reunaehtoja
niin, että virkavastuun rajat, julkisen ja yksityisen toiminnan välillä ovat
hämärtyneet. Toisin sanoen roolinne muutos työvoimaa välittävästä yhtiöstä julkisten
palvelujen henkilöstöhallintoa ja substanssivastuuta toteuttavaksi toimijaksi
on ymmärretty vajavaisesti sekä kunnissa että valtion hallinnossa. Tämä saattaa
tarkoittaa tosiasiallisen julkisen vallan siirtymistä kuntaorganisaatiosta
yrityksenne haltuun muodollisesta kumppanuussuhteesta huolimatta.
Julkisuudessa on käyty jo varsin vilkkaasti keskustelua
siitä, että kuntien sopimushallinnoinnin osaaminen on heikkoa EU:n hankintalainsäädännön
vaikutusten laajennuttua sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoihin. Asemanne
vahvistuessa kunnan substanssiosaaminen ja sen hallinnointi heikentyy
entisestään. Uhkakuvana on koko kunnallisen palvelutoiminnan muuttuminen
ulkopuolisten tahojen tuottamaksi ja ohjaamaksi toiminnaksi. Tässä astelemassa
toimintaa ohjaavat entistä voimakkaammin pääoman arvonlisäystarpeet väestön
kansanterveystarpeiden sijasta.
Se, että reilusti kerroit 80 % Suomen kunnista olevan jo
asiakkainanne, herätti allekirjoittaneen miettimään kysymystä, milloin
ylittyvät määräävän markkinaosuuden syntymisen rajat. Ne rajat, joiden
perusteella kapitalistisessa markkinataloudessa monopoliaseman katsotaan
vääristävän kilpailua. Näinhän on käynyt jo aikaisemmin mm teiden
asfaltoinnissa. Monopoliaseman saavuttanut yrittäjä joutui korvauksiin.
Kartellioikeudenkäyntejä on jo käyty Suomessakin mm metsäteollisuudessa.
Tällainen asetelma saattaa olla syntymässä jo lähivuosina
hoivapalveluissa, joiden alueella yrityksesi on nopeimmin valloittanut markkinoita.
Näitä miettiessäni kuulostaa suorastaan huvittavalta puoluejohtajien ja
virkamiesten puheet ”monituottajamallista” ja siitä, että pienyritykset
täydentävät paikallisesti omilla innovaatioillaan paikallisia kuntien
hallinnoimia palveluita.
Mielestäni menestystarinasi ylikansallisen Attendon pienosakkeenomistajana
ja hallinnollisen osaamisesi innovaattorina ylittää pienyrittämisen rajat. Finanssikapitalismin
kaudella huimaavan nopea kehitys on johtanut hätkähdyttävällä vauhdilla
sinutkin kapitalismin yleisen kehityksen vangiksi, jossa olet joutunut ”autotalliyrittäjästä”
itseäsi vahvemman voiman, ylikansallisen pääoman palkkarengin asemaan siitä
huolimatta, että ilmeisesti saat osan palkastasi pienosakkeenomistajana
osaketuloina.
Toivon, että viisaana miehenä vaikuttaisit siihen, että et
ajaudu umpikujaan tässä voimakentässä joutumalla törmäyskurssille
monopolilainsäädännön ja ”hyvä veli verkosto” kytkentöjen vuoksi, vaan autat
jatkossa kuntia ottamaan oikeasti vastuunsa julkisten lakisääteisen
peruspalvelujen tuottamisesta. Niitä ovat mielestäni sekä julkiset
terveydenhuollon peruspalvelut että ikä ihmisten hoivapalvelut.
Innovatiivisuutta ja kumppanuutta en toki sinänsä vastusta, mutta
terveydenhuollon peruspalvelut ovat kuntien lakeihin perustuvia perustehtäviä.
Kollegiaalisesti
Antti Holopainen, erikoislääkäri Lahdesta
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vasemmistoliitto