Kerran vielä!

      On aika vähän nostalgoida nyt kun olen viimeistä kertaa vaaleissa ehdokkaana. Ensimmäiset vaalini olivat kunnallisvaalit Tamper...

Pienoisparlamentin ääreltä

  Tamperelainen työläiskoti 1950-luvun loppupuolella. Keittiö ja kamari, kaksi aikuista ja neljä lasta. Kahden huoneen välinen ovi on raollaan, kuulen U...

Maailma ikkunan takaa

  Tuskin meistä kukaan ymmärsi päättyvän vuoden alkaessa, että pian meitä komennetaan pitämään toisiimme kahden metrin etäisyys, että käsiä on pestävä j...

Arvosanaksi annan yhdeksän

  Vähän nolostuttaa, mutta aion nyt silti keskittyä tässä blogissani omaan vaikuttamistyöhöni Tampereen kaupunginvaltuustossa. Valtuuston kevätkauden...

Ei minun kapinani

  Täyttäessäni viime kesänä seitsemänkymmentä vuotta kirjoitin blogissani, että kummalliselta tuntuu. En usko tätä. Miten niin seitsemänkymmentä - tuntu...

Läpi outojen aikojen

  Maailma on yllätetty. Maailma on muuttumassa, ehkä peruuttamattomasti. Muutoksessa voi olla myös paljon hyvää, vaikka juuri nyt elämme kurimuksen kesk...

Mummot ja Silakat

  Kuulun sukupolveen, joka on ehtinyt nousta todella monille barrikadeille. Tai eihän toki koko sukupolveni niille noussut, vaan itse asiassa aika pieni...

Uudelle vuosikymmenelle

  Suomi ja maailma on pian päättyvänä vuonna ollut monenlaisessa myllerryksessä, mutta tässä blogissani teen inventaariota henkilökohtaisemmin. Miten vu...

Katse alkumatkaan!

  Viime kaupunginvaltuustossa uusin ja päivitin aloitteeni vanhempainvalmennuksen kehittämisestä. (Aloitetta saa mieluusti jakaa ja esittää muissakin ku...