Hullunkarhea, nokkelasanainen ja itsensä vallitsevan poliittisen järjestelmän vastavoimana esittänyt äärioikeistolainen 53-vuotias taloustieteilijä Javier Milei vakuutti äänestäjien enemmistön Argentiinassa, jonka hän on luvannut pelastaa kuilun partaalta viedäkseen sen takaisin vauraaseen menneisyyteen. Valtion roolin vähenemiseen, keskuspankin tuhoamiseen, oman valuutan dollarisaatioon ja rajoittamattomaan yksilöiden sekä markkinoiden vapauteen uskova Milei on vielä kokematon poliitikko tai entinen politiikan ulkopuolinen toimija, joka rakensi kampanjansa perinteiseen politiikkaan, etenkin vasemmistoon, liitettävien kielteisten mielikuvien varaan. Vaalit tekivät kuitenkin selväksi, että Argentiinan kansa kaipaa muutosta tehtyyn politiikkaan.
Radikaalia ja nopeaa muutosta sekä talouskasvua lupaava Milei asettuu samalle janalle Brasilian Jair Bolsonaron ja Donald Trumpin väliin, vaikka hän erottuu edukseen näistä kahdesta herrasta älykkyytensä ja akateemisen kokemuksensa vuoksi. Se, millaista politiikkaa tämä ”mitään pelkäämätön” veijari todellisuudessa tulee harjoittamaan on vielä pitkälti arvoitus. Trump onnitteli Mileita tuoreeltaan ja kehotti häntä ”tekemään Argentiinasta jälleen suuri”. Bolsonaro katsoi taivaalle ja näki ”toivon loistavan jälleen Etelä-Amerikassa”. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador taas kuvaili tulosta ”omaksi maaliksi” ja Kolumbian presidentti Gustavo Petro Urrego luonnehti uutista ”surulliseksi” ja totesi, että tulemme näkemään, ”ettei uusliberalismi kykene vastaamaan ihmiskunnan nykyisiin ongelmiin”. Joe Biden soitti Mileille onnittelupuhelun. Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan lähetti maiden välistä yhteistyötä korostavan kirjeen.
Naisvihaa ja monia muita vihan muotoja, moottorisahan heiluttelua ja jo aiemmin tapahtuneita argentiinalaiseen paaviin kohdistuvia hyökkäyksiä sekä perinteisiin poliitikkoihin kohdistuvia loukkauksia kampanjansa verkkoon kutonut Milei vetosi etenkin nuoriin 16–30 vuotiaisiin miehiin. Toisaalta peronilaisen vasemmiston 1,5 prosentin voitto Buenos Airesin maakunnassa, jossa asuu yli kolmannes äänestäjistä jäi varsin vaatimattomaksi eikä kyennyt tasoittamaan maanvyörymätason tappioita muissa osissa maata. Myös makronilaisen oikeiston ja vaaleissa kolmanneksi tulleen Patricia Bullrichin (Propuesta Republicana – PRO) tuki sinetöi osaltaan argentiinalaisten vasemmistonvoimien historian pahimman tappion. Toisaalta vasemmiston sisäinen hajaannus ja vaikea taloustilanne selittää asetelmaa, jossa enemmistö argentiinalaisista koki, ettei sillä ole mitään menetettävää jatkuvan kurjistumisen kierteessä.
46 miljoonan asukkaan Argentiinan 35,9 miljoonasta kaikkiaan lähes 26,9 miljoonaa kansalaista osallistui vaalien toiselle kierrokselle, joka järjestettiin sunnuntaina 19.11. Äänestysvilkkaus oli 76,3 prosentin tasolla. Ainakin 14 erilaista oikeistotahoa yhteen tuoneen La Libertad Avanzan (LLA) Javier Milei rikkoi aiemmat äänimäärien ennätykset ja keräsi melkein 14,5 miljoonan tuen, mikä tarkoitti 55,7 prosentin ääniosuutta. Noin 18 vasemmistovoiman Unión por la Patrian (UP) Sergio Massa sai osakseen 44,3 prosentin ja 11,5 miljoonan äänen luokkaan yltäneen kannatuksen. Ehdokkaiden välinen kolmen miljoonan ja 11,4 prosentin ero oli perinteiden vastaisesti poikkeuksellisen suuri mitä tulee Etelä-Amerikan ja Argentiinan viime vuosien vaaleihin, vaikka 2011 Cristina Fernández de Kirchnerin uudelleen valitseminen presidentiksi tapahtui likimain 8,2 miljoonan äänen marginaalilla suoraan ensimmäisellä kierroksella.
Vaalien kolmoseksi avauskierroksella sijoittui kokenut macrilainen oikeistopoliitikko Patricia Bullrich (PRO), jota tuki 23,8 prosenttia ääntään vaaleissa käyttäneistä kansalaisista. Bullrich ja elinkustannuksien holtittoman nousun, inflaation, talous- ja velkakriisin isä eli presidenttinä 2015–2019 toiminut Mauricio Macri ilmaisivat heti ensimmäisen kierroksen jälkeen täyden tukensa Mileille. Bullrichin noin 6,4 miljoonaa antiperonistista ääntä siirtyivätkin lähes kokonaan äärioikeiston ehdokkaalle, jonka kannatus kasvoi avauskierroksen noin kahdeksasta miljoonasta toisen kierroksen melkein 14,5 miljoonaan ääneen. Macrilaisiet äänestäjät ratkaisivat oikeiston ja vasemmiston kamppailun ensiksi mainitun vaihtoehdon eduksi. Milei on todennut puolueensa jakavan 90 prosenttisesti saman arvomaailman kuin PRO. Tämä ei kuitenkaan estänyt Mileita ottamasta vahvasti yhteen myös macrilaisen oikeiston ehdokkaan kanssa vaalien avauskierroksella.
Saman vaalimatematiikan mukaisesti toisen perinteisten peronistien ehdokkaan Juan Schiarettin (Partido Justicialista – PJ) ja Hacemos por Nuestro País -vaaliliiton 1,8 ääntä näyttävät siirtyneen suoraan Massalle, jonka äänimäärä kohosi vajaasta 9,9 miljoonasta yli 11,5 miljoonaan. Tämä tulos jäi kuitenkin kauas vuoden 2019 reilusta 12,9 miljoonasta, mikä tarkoittaa sitä, ettei vasemmistokoalitio onnistunut vakuuttamaan kaikkia vanhoja tukijoitaan, sillä se menetti lähes 11 prosenttia neljän vuoden takaisesta tuloksestaan. Silloin avauskierroksella ratkenneisiin vaaleihin osallistui 27,5 miljoonaa kansalaista ja äänestysprosentti oli tasan viisi prosenttia korkeampi yltäen 81,3 prosenttiyksikköön. Vaikka Massa olisi kerännyt taakseen kaikki radikaalimman vasemmiston ehdokkaan Myriam Bregmanin (Partido de los Trabajadores Socialistas – PTS) 12 erilaisen ryhmittymän ja Frente de Izquierda y de Trabajadores – Unidad -vaaliliiton 700 000 ääntä, ei se olisi riittänyt vaalivoittoon tai edes vuoden 2019 vaalitulokseen. Vasemmisto ei onnistunut näissä vaaleissa saamaan taakseen uusia äänestäjiä.
Epäselvyyttä vaalien voittajasta ei jäänyt, sillä Milei voitti 20 maakuntaa ja Buenos Airesin kaupungin. Massa voitti vain kolmella alueella (provincias): Buenos Airesin maakunnassa, jonka 135 kunnasta Milei voitti 108, Formosassa ja Santiago del Esterossa. Milein etumatka Córdobassa oli 48,1, Mendozassa 42,3 ja San Luisissa 36 sekä Santa Fessakin 25,7 prosentin luokkaa. Kuvaavaa on se, että Milei voitti leijonan luonteensa turvin myös Tigren kunnassa, jossa 51-vuotias eduskunnan puheenjohtajana 2019–2022 ja valtiovarainministerinä heinäkuusta 2022 lähtien toiminut Sergio Massa vaikutti pormestarina (intendente) vuosina 2007–2008 ja 2009–2013.
Peronistit voittivat yhä eduskuntavaalit
Peronismi on poliittinen aate, joka on sai alkunsa nationalismin kannattajien ja ammattiliittojen yhteistyöstä, 1940-luvun puolivälissä kolmesti presidenttinä toimineen Juan Domingo Perónin johdolla. Argentiinan historian tärkein poliittinen liike on erottunut edukseen etenkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajana. Se on voittanut presidentinvaalit kaikkiaan kymmenen kertaa vuosien 1946 ja 2019 välillä. Vuoden 2023 vaalitulos on vasta kolmas kerta, kun peronismi on hävinnyt ylimmän toimeenpanovallan vaalit. Vuoden 2015 vaaleissa Mauricio Macri (Propuesta Repúblicana – PRO) voitti Daniel Sciolin (Partido Justicialista – PJ) vajaan 700 000 äänen tai 2,7 prosenttiyksikön turvin. 1983 taas keskustalainen ”Argentiinan demokratian isä” Raúl Alfonsín (Unión Cívica Radical – UCR) voitti peronilaisen PJ:n ehdokkaan Ítalo Luderin 11,6 prosentilla tai reilulla 1,7 miljoonalla äänellä.
Kirchnerismi on vasemmistolainen poliittinen liike, perinteisen peronismin moderni versio, joka syntyi vuonna 2003 viedessään valtaan Néstor Kirchnerin ja hänen vaimonsa Cristina Fernández de Kirchnerin, joka toimi presidenttinä kahdesti. Yhteensä Kirchnerien kausi vallassa kesti 12,5 vuotta 2003–2015. Macrin uusliberaalin hallituksen jälkeen laaja vasemmistokoalitio palasi uudelleen valtaan El Frente de Todos -yhteisrintaman muodossa, joka saavutti Alberto Fernándezin vaalivoiton 2019. Tuolloin vähintään 15 erilaisen vasemmistoryhmän ehdokas Fernández voitti suoraan ensimmäisellä kierroksella noin kahdeksan prosentin ja yli 2,1 miljoonan äänen erolla. Cristina Fernández nousi puolestaan varapresidentiksi.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 2022 varapresidentti joutui murhayrityksen kohteeksi Buenos Airesin Recoletan asuinalueella. Äärioikeistoon kytköksissä ollut murhan yrittäjä onnistui laukaisemaan aseensa kahdesti, mutta luodit jäivät onnekkaasti aseen sisään. 6.12.2022 oikeus puolestaan langetti Fernández de Kirchnerille kuuden vuoden vankeustuomion niin sanotusta “vilpillisestä hallinnosta” sekä “julkishallinnolle aiheutetuista vahingoista” ja asetti pysyvän kiellon poliittisten virkojen harjoittamiselle. Huhtikuussa 2023 varapresidentti teki tuomiosta virallisen valituksen, jonka mukaan Fernández de Kirchner ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen, vaan on joutunut oikeuslaitoksen väärinkäytösten sekä poliittisen vainon ja medioiden ajojahdin kohteeksi, mikä rikkoi hänen perustuslaillisia oikeuksiaan. Vielä ei ole varmuutta siitä, viekö tämä klassinen lawfare-tapaus entisen naispresidentin todella telkien taakse.
Presidentinvaalien avauskierroksen yhteydessä 22.10. peronismin ja kirchnerismin manttelinperijänä vaaleihin kävellyt vasemmistorintama Unión por la Patria saavutti kohtalaisen tuloksen vaikeista olosuhteista huolimatta. Vaikka se menetti 11 edustajaa oli se yhä 257-paikkaisen eduskunnan alahuoneen suurin puolue 108 paikallaan. Sen paikkamäärä 72 edustajan senaattiin sen sijaan kasvoi yhdellä ja ylsi 33 edustajaan.
Macrilaisena oppositiovoimana kuluvan nelivuotiskauden ajan toiminut oikeistoryhmien vaaliliitto Juntos por el Cambio (JxC) ylsi 116 edustajaan 2019. Nyt sen paikkamäärä oli 93. Senaattiin se sai 24 hengen edustuston. Valtion roolin vähentämiseen ja markkinavoimien vapaaseen valtaan uskova presidentin vaalien toisen kierroksen voittanut libertaarinen ja konservatiivinen oikeistopuolueiden yhteenliittymä La Libertad Avanza (LLA) oli parlamenttivaalien kolmonen, joka saavutti alahuoneeseen 38 ja ylähuoneeseen seitsemän edustajaa. Neljäs sija vaaleissa kuului kristillisiä, sosiaalidemokraattisia ja keskustalaisia vaikutteita omaavalle Hacemos por Nuestro País -koalitiolle. Sen riveistä valittiin kahdeksan kansanedustajaa ja kolme senaattoria. Lisäksi senaattiin pääsi kolme pienryhmää ja kongressin edustajainhuoneeseenkin viisi muuta pienehköä ryhmää, joista suurin oli vasemmistoradikaali, antikapitalistinen, ekososialistinen ja feministinen Frente de Izquierda y de Trabajadores – Unidad (FIT-U). Vaalien vitoselle edustajia parlamentin alahuoneeseen tuli löytämieni lähteiden mukaisesti lopulta neljä.
Taloustieteilijä ja järjestelmän romuttaja
Javier Gerardo Milei on Buenos Airesissa 1970 syntynyt taloustieteiden tuplamaisteri, joka uskoo niin sanotun itävaltalaisen koulukunnan ekonomistien kuten de Carl Mengerin, Eugen Böhm von Bawerkin sekä Friedrich von Wieserin oppeihin yksilökeskeisyydestä ja markkinoiden rajoittamattomuudesta. Milei kutsuu itseään ”anarkokapitalistiksi”, ”liberaaliksi libertaristiksi” ja ”minarkistiksi” eli valtion roolin vähentäjäksi. Minarkistien mukaan valtion rooli yhteiskunnassa on minimalisoitava lähinnä keskeisiin armeijaan, poliisiin ja tuomioistuimiin rajoittuviin toimintoihin. Käytännössä kuitenkin myös karsittu hallinto, verottaja ja vankilat ovat osa valtiota, jonka minarkistit haluavat eräänlaiseksi yövartijaksi, joka takaa turvallisuuden ja yksityisomaisuuden puolustamisen sekä lakien noudattamisen.
Toisin sanoen tämä ajatussuunta pyrkii karsimaan kapitalismista sen sosiaaliset velvoitteet ja viemään sen mahdollisimman pitkälle markkinoiden ehdoilla. Kyseessä on siis Adam Smithin ja John Stuart Millin klassisen liberaalin ajattelun ohittaminen politiikan oikealta laidalta käsin. Smith uskoi osittaiseen valtio-omistukseen ja Mill sosiaaliturvaan, mutta porvariston oikeuksia sekä elinkeinovapautta ajava liberalismi ja sen auktoriteettivastainen muoto libertarismi edustaa talousfilosofiaa, jossa vapaus asettuu inhimillisen toiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Koska Milei edustaa kovia oikeistolaisia arvoja ja uusliberalismia, tarkoittaa vapaus Argentiinassa jatkossa valtion kulujen karsimista, yksityistämistä, markkinoiden ja rikkaimpien väestönosien ylivaltaa. Nimellisesti tämä politiikka oikeutetaan vapauden retoriikalla.
Vapaus etenee (La Libertad Avanza) -ryhmän johtaja on kirjoittanut vuosien 1997 ja 2023 välillä yhteensä 12 kirjaa. Talouspolitiikkaan keskittyneistä julkaisuista kaksi tuoreinta opusta käsittelevät libertaristin taivalta (El Camino del Libertario, 2022) ja inflaatiota (El Fin de la Inflación, 2023). Jo 2012 Milein kolumnit alkoivat herättää huomiota La Nación – ja El Cronista -lehdissä. 2013 hän alkoi kirjoittaa uutisia Infobaelle. Vihaisen taloustieteilijän imago vahvistui alati sen jälkeen, kun Milei alkoi ilmestyä erinäisissä tv- ja radio-ohjelmassa. Hänen aggressiivinen, huutava, kiroileva ja muutoinkin epäsovinnaisen värikäs esiintymisensä teki Mileista koko kansan tunteman mediapersoonan, joka loukkasi milloin mitäkin toimittajaa, poliitikkoa tai julkisuuden henkilöä. 2017–2022 Milei isännöi omaa viikoittaista radio-ohjelmaansa myyttien murtamisesta (Demoliendo Mitos). Piipahtipa Milei myös teatterin lavalla näyttelijän roolissa analysoimassa taloutta terapeutin näkökulmasta (El Consultorio de Milei). Jo 2019 Noticias-lehti piti tulevaa presidenttiä maan 27. vaikutusvaltaisena henkilönä. 2021 sijoitus saman lehden listalla oli neljäs. Syyskuussa 2022 Milei alkoi pyörittää omaa show’ta (Cátedra Libre) YouTubessa.
Nuoruudessaan vuosina 1987–1989 Milei toimi Chacarita Juniorsin maalivahtina. Jo tuolloin eri puolille poukkoillut ja huutanut urheilija sai jalkapallokentiltä lempinimen El Loco Milei. Milei laului niin ikään Everest-bändissä, joka soitti The Rolling Stonesin musiikkia. Joulusta 1992 juhannukseen 1993 Milei sai puolivuotisen pestin Argentiinan keskuspankin (Banco Central de la República Argentina) harjoittelijana. 2000-luvun alussa Milei aloitti muun muassa mikro- ja makroekonomiaa sekä rahataloutta ja finanssiteoriaa käsitelleet professorin luentonsa Buenos Airesin yliopistossa (Universidad de Buenos Aires – UBA) ja Argentiinalaisessa yritysyliopistossa (Universidad Argentina de la Empresa – UADE). Raha-ja finanssipolitiikkaa UADE:ssa opettanut Milei sai potkut yritysmaailman korkeakoulusta opiskelijoihin kohdistuneiden loukkauksien ja aggressiivisen käytöksen vuoksi.
Varsinaisen uransa Milei rakensi yksilöityjen ja yksityisten jo 2008 lakkautettujen eläkerahastojen (Administradoras de Fondos de Jubilaciones y Pensiones – FJP) pääekonomistina. Hän toimi myös pääekonomistina eräässä taloustutkimusinstituutissa (Estudio Económico-Financiero Miguel A.M. Broda y Asociados) ja Argentiinan valtion neuvonantajana Maailmanpankin alaisessa kaupallisten erimielisyyksien sovitteluyksikössä (The International Center for Settlement of Investment Disputes – ICSID) sekä vanhempana ekonomistina HSBC-pankissa.
Vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana Milei johti Acordar-säätiön (Fundación Acordar) talousjaostoa, joka teki hänestä Buenos Airesin maakuntaa 2007–2015 hallinneen, Néstor Kirchnerin varapresidentin 2003–2007 ja nykyisen Brasilian suurlähettilään peronisti Daniel Sciolin neuvonantajan. Toukokuussa 2021 yhdessä guatemalalaisen politiikantutkijan Gloria Álvarez Crossin kansa Milei kirjautti Guinnessin kirjaan (Guinness World Records) ennätyksen historian suurimmasta talousluennosta, jota seurasi internetin välityksellä noin 10 000 henkeä. Joulukuussa 2021 tapahtuneeseen eroonsa asti Milei toimi hallinta- tai holding-yhtiön (Corporación América de Eduardo Eurnekián) sijoitusriskien johtajana. Saman vuoden joulukuun 10. päivästä lähtien Milei toimi Buenos Airesin kaupungista valittuna kansanedustajana. Vaalien toisen kierroksen kilpakumppani Sergio Massa toimi samaan aikaan Argentiinan kansanedustuslaitoksen (Cámara de Diputados de la Nación Argentina) puheenjohtajana loppuvuodesta 2019 elokuuhun 2022 asti.
Lokakuussa 2020 Milei allekirjoitti niin sanotun Madridin vetoomuksen (Carta de Madrid: en Defensa de la Libertad y la Democracia en la Iberosfera). Manifestin takaa löytyy Disenso-säätiö (Fundación Disenso), joka on espanjalaisen äärioikeistolaisen ja fasistisen Vox-puolueen ajatushautomo. Vetoomus puolustaa ”läntistä kulttuuriperimää” ja Espanjan globaalia vaikutusvaltaa sekä tuomitsee vasemmistolaisen politiikan vapautta uhkaavana ”kommunistisena” vaarana. Milei on käyttänyt kampanjassaan vanhaa kommunismin vastaista propagandaa. Hän kutsui vasemmistoa muun muassa ”roskasakiksi” ja ”vasemmistopaskoiksi” sekä kehuskeli olevansa niin esteettisesti kuin moraalisestikin vasemmistolaisuuden yläpuolella. Jo toisella kierroksella Milein retoriikka kuitenkin muuttui hillitymmäksi eikä vihapuhe välttämättä tule kuulumaan hänen hallituksensa tiedonvälitykseen.
Yksi esimerkki uudesta sovinnaisuudesta on paavi Franciscuksen kanssa käyty keskustelu. Vuosia aiemmin Milei oli kutsunut argentiinalaista ja jesuiittataustaista Vatikaanin valtionpäämiestä ”pahuuden edustajaksi”. Vaalien jälkeen Franciscus kuitenkin soitti Mileille ja miehet kävivät rauhallisen kahdeksan minuutin puhelinkeskustelun. Vatikaanin johtaja toivoi Milein kohtaavan uudet vastuunsa ”rohkeudella ja viisaudella”. Milei sanoi omaavansa rohkeutta ja lupasi työskennellä viisauden parissa. Paavi lupasi rukoilla Milein puolesta. Vasta valittu Argentiinan presidentti kutsui katolisen kirkon johtajan vierailulle synnyinmaahansa ja lupasi taata hänelle kaikki virallisen valtiovierailun vaatimukset. Toisaalta Milei kävi rakentavan keskustelun istuvan presidentin Alberto Fernándezin kanssa heti tiistaina vallanvaihdon käynnistämiseksi ja kiitteli ilmapiiriä rakentavaksi. Vaikka Milei uhosi kampanjansa aikana rikkovansa välit Luiz Inácio Lula da Silvan vasemmistolaisen hallituksen kanssa jo viikko vaalien jälkeen Argentiinan tuleva ulkoministeri keskusteli Brasilian ulkoministerin kanssa. Milei lähetti lisäksi kirjeen Lulalle, jossa hän korosti maiden läheisiä välejä ja kutsui naapurimaan presidentin 10.12. tapahtuviin virkaanastujaisiin.
Selvä suunnanmuutos kriisin keskellä
Jo varhain vaali-iltana 19.11. vasemmistovoimien (Unión por la Patria) yhteisehdokas Sergio Massa tunnusti Etelä-Amerikan tavallisesti tiukkojen toisten kierroksen tulosten maailmassa harvinaisen selvät tulokset:
– Olen ollut yhteydessä Javier Mileihin onnitellakseni häntä, koska hän on presidentti, jonka enemmistö valitsi seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tärkein asia, joka meidän on tehtävä selväksi argentiinalaisille, on viesti rinnakkaiselosta, vuoropuhelusta ja rauhan kunnioittamisesta vastauksena niin paljoon väkivaltaan ja toisen mitätöimiseen. Se on paras tie, jonka voimme valita.
– Suuntia oli kaksi. Me päätimme puolustaa valtiollista turvallisuusjärjestelmää, päätimme edistää ja puolustaa julkista koulutusta ja terveydenhuoltoa keskeisinä arvoina, päätimme puolustaa kansallista teollisuutta, argentiinalaisten työtä, pieniä ja keskisuuria yrityksiämme, työntekijöiden oikeuksia. Koska se on paras tapa rakentaa vaurautta, ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista liikkuvuutta ja edistystä kansakunnallemme. Argentiinalaiset valitsivat toisen tien, ja huomisesta lähtien vastuu varmuuksien ja takuiden välittämisestä Argentiinan poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta toiminnasta on uuden presidentin vastuulla, ja toivomme, että hän tekee niin.
Vaikka monia kysymysmerkkejä sisältävä dollarisaatio kuului Milein vaalilupauksiin, La República -lehden tietojen mukaan tätä teemaa ei mainita libertaristin vaaliohjelmassa. Vaaliohjelma on vielä tässä vaiheessa eräänlainen 13-sivuinen periaateohjelma, josta puuttuu konkretia ja sen avaaminen, miten esitettyihin päämääriin on tarkoitus päästä. Leikkauksia sen sijaan on tulossa läpi eri sektorien, koska hallitusohjelmassa valtio nimetään tärkeimmäksi köyhdyttäväksi rakenteeksi. Siksi sen kokoa ja kulurakenteita on tarkoitus karsia. Muun muassa kymmenen ministeriötä lakkautetaan.
Toisaalta ”ihmispääoman” (Capital Humano) ministeriö tulee kokoamaan yhteen useiden toimialojen osaajia ja takaamaan sosiaaliturvan piiriin kuuluvat palvelut. Varmasti vain talous-, oikeus-, turvallisuus-, infrastruktuuri-, puolustus-, sisä- ja ulkoministeriö välttävät leikkurin, mutta niidenkin hallintoa aiotaan keventää merkittävästi. Valtion työntekijät aiotaan siirtää sinne missä heitä tarvitaan eniten. Myös ylimpien virkamiesten etuoikeuksia kuten tullaan poistamaan. Lisäksi sosiaaliturvan maksamisen välikädet eliminoidaan. Kaikkiaan valtion kuluista on tarkoitus sahata 15 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kaikki sellaiset verot, jotka muodostavat 90 prosenttia kaikista veroista, mutta joiden yhteisvaikutus on vain kahden bkt:n prosenttiyksikön verran halutaan poistaa talouden paremman toimimisen ehdoilla. Myös keskuspankki aiotaan sulkea, vaikka sen alasajo ei tapahdu välittömästi. La Nación -medialle sunnuntaina 26.11. antamassa haastattelussaan Milei korosti pyrkivänsä myymään yksityissektorille kaikki mahdolliset valtion omistamat yhtiöt. Kirjaimellisesti hän lupasi: ”Aiomme yksityistää kaiken, minkä vain voimme yksityistää.” Ensin julkiset yritykset on kuitenkin tarkoitus vakauttaa.
Oikeuslaitoksen itsenäisyyden vahvistaminen, toimitapojen muuttaminen ja sen ei-poliittisen luonteen takaaminen kuuluvat myös Milein suunnitelmiin. Ohjelmaluonnoksessa mainitaan puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistäminen, vaikka Milei halveksi kampanjassaan tiedemaailman varoituksia ilmastokriisin syventymisestä. Toisaalta esimerkiksi asekaupan rajoituksia tullaan purkamaan. Ulkopolitiikassa Milein Argentiina pyrkii vahvistamaan välejään etenkin Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Milei on parhaillaan juuri Yhdysvaltoihin kohdistuvalla työmatkalla. Valtiovierailu Gazaa armottomasti pommittavaan Israeliin on suunnitteilla heti virkaanastujaisten jälkeen. Milei tapasi jo vaalien jälkeisellä viikolla myös Kansainvälisen valuuttarahaston edustajia.
Tunnelma La Libertad Avanza -puolueen vaalijuhlassa oli riehakas. Kampanjarakennuksen ulko- ja sisäpuolelle kokoontuneet Milein seuraajat huusivat ”vapaus, vapaus” ja ”presidente, presidente”. Siihen Milei vastasi: ”Siltä se näyttää.”
– Tänään alkaa Argentiinan jälleenrakennus. Kiitos joukkueelle, joka on työskennellyt kaksi vuotta muuttaakseen Argentiinan ja saavuttaakseen tämän liberaali-libertaristisen presidentin ihmeen.
Vaikka Milei on arvostellut jatkuvasti perinteisen poliittisen luokan toimintaa kiitti hän kaikesta huolimatta oikeistopolitiikan veteraaneja entistä presidenttiä Mauricio Macria ja presidenttiehdokas Patricia Bullrichia, joiden varaukseton tuki sinetöi vaalivoiton:
– Epäitsekkäästi, suurenmoisena tekona, jota ei ole koskaan nähty Argentiinan historiassa, he antoivat kaikkensa puolustaakseen muutosta, jota Argentiina tarvitsee.
Milei avasi myös portit uusille liittolaisille:
– Kaikki, jotka haluavat liittyä uuteen Argentiinaan, ovat tervetulleita. Se, mikä yhdistää meitä, on tärkeämpää kuin se, mikä meitä erottaa.
– Tänään kaikkialla läsnä olevan valtion köyhdyttävä, harvoja hyödyttävä ja argentiinalaisten enemmistölle kärsimystä aiheuttava järjestelmä tulee tiensä päähän. Tänään ajatus siitä, että valtio on poliitikkojen ja heidän ystäviensä kesken jaettava aarreaitta, päättyy.
– Tänään on historiallinen ilta, ei meidän vuoksemme, vaan siksi, että yksi tapa tehdä politiikkaa on lakannut olemasta ja toinen tapa toimia saa alkunsa.
Milei totesi kunnioittavansa yksityishenkilöiden vapautta ja omaisuutta sekä vapaakauppaa, mutta kertoi rajoittavansa hallituksen toimivaltuuksia, vaikka sanoi hallituksen myös täyttävän tehdyt lupaukset.
– Tänään omaksumme jälleen vapauden ideat, perustaja-isiemme ideat, Juan Bautista Alberdin ideat. Tänään palaamme polulle, joka teki tästä maasta suuren.
Massalle, joka oli korostanut maan vetovastuun lankeavan uudelle hallitukselle heti huomisesta lähtien Milei vastasi kehottamalla nykyistä hallitusta ”kantamaan vastuunsa 10.12. päättyvän toimikautensa loppuun asti”.
Lokakuussa Argentiinan inflaatio keikkui 143 prosentin tasolla. Nykyisellään ainakin noin 40 prosenttia argentiinalaisista elää köyhyydessä. Lisäksi valtion budjetti on jatkuvasti selvästi alijäämäinen ja päälle puskee myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) 44 miljardin dollarin velkataakka. Kuvaavaa on myös se, miten 2017 Argentiinan peso suhteessa dollariin oli 17,65 tasolla. Nykyisin tilanne on hieman synkempi, sillä jokainen dollari maksaa 1 050 pesoa. Tämä tarkoittaa sen heikentyneen 60-kertaisesti viimeisen kuuden vuoden aikana, kuten tubettaja Peps Granados asian tiivisti. Markkinat ovat ottaneet Milein vaalivoiton vastaan rauhallisen myönteisesti.
– Argentiinan tilanne on kriittinen. Maamme tarvitsemat muutokset ovat rajuja. Ei ole tilaa asteittaisuudelle, ei ole varaa haaleille, puolittaisille toimille. Jos emme toimi nopeasti, olemme matkalla koko historiamme pahimpaan kriisiin.
– Meillä on edessämme massiivisia ongelmia: inflaatio, talouden jähmettyminen, todellinen työpaikkojen puute, turvattomuus, köyhyys ja asunnottomuus.
– Valtavista ongelmista huolimatta haluan kertoa teille, että Argentiinalla on edessään tulevaisuus, tuo tulevaisuus on olemassa, ja se tulevaisuus on liberaali.
Kapinallisesta tukastaan ja räyhähengestään tunnettu tuleva valtionpäämies lopetti 13 minuuttia kestäneen puheensa ikoniseen huutonsa ”eläköön vapaus, hitto vie” ja lausui sen jälkeen perinteisen katolisen toivotuksen ”Jumala siunatkoon argentiinalaisia”. Sitä siunausta saatetaan hyvinkin tarvita, sillä mitään takeita Milein esittämien ratkaisujen toimivuudesta ei ole. Vielä on lisäksi pitkälti hämärän peitossa se, mitä politiikan untuvikko Milei tulee todellisuudessa tekemään. Kuten sanottua, uusi hallitus nousee valtaan varsin pian eli joulukuun 10. päivänä.
Lähteet: Canal Once, La Nación, La República, Página 12, El País, BBC News Mundo, Ámbito Financiero, Infobae, France 24, Cadena Ser Argentina, etc.