Kahdesti Brasilian presidenttinä vuosina 2003–2010 toiminut Luiz Inácio ”Lula” da Silva on selvittänyt Latinaisen Amerikan politiikkaan pesiytyneet oikeussodat, tekaistut lakisyytteet ja istunut vuodesta 2018 lähtien 580 päivää vankilassa ”passiivisesta korruptiosta”. Kansaa ei kuitenkaan voi huijata loputtomasti ja yli 80 prosentin hyväksyntään presidenttikautensa päättänyt Partido dos Trabalhadores (PT) perustajajäsen on syntynyt uudelleen poliittisen uransa tuhkista. Piakkoin 77-vuotias Lula da Silva selvisi niin ikään kurkkusyövästä vuosina 2011–2012. Myös kaikki lakisyytteet on vedetty pois. Alun perin yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden tuomion antanut tuomari Sérgio Moro sai presidentti Jair Bolsonarolta palkkioksi oikeusministeriön viran, mikä alleviivaa Moron puolueellisuutta. 8.3.2021 korkeimman oikeuden tuomari Luiz Edson Fachin hylkäsi kaikki Lulaan kohdistuneet tuomiot ja teki selväksi, ettei Morolla ollut valtuuksia tuomioiden laatimiseen. Sen sijaan käynnistettiin tutkimukset kyseisen tuomion antaneen tuomarin toimista.
Gallupit (Datafolha ja Ipec) olivat lupailleet Lulalle 50 ja 51 prosentin kannatusta ja Bolsonarolle puolestaan vain 36 tai 37 prosenttiyksikön kannatusta. Kyselyt kuitenkin erehtyivät etenkin oikeiston ehdokkaan suhteen eikä vasemmisto yltänyt tarvittavaan 50 prosentin ja yhden äänen kannatukseen, joka olisi tuonut sille voiton historiallisesti suoraan vaalien avauskierroksella. Virallisten tulosten mukaan Lula da Silvaa uurnilla tuki lähes 57,3 miljoonaa kansalaista, joka tarkoitti 48,4 prosentin kannatusta. Bolsonaro keräsi vajaat 51,1 miljoonaa ääntä ja sai osakseen 43,2 prosenttia annetuista äänistä. Toisin tarkasteltuna voidaan sanoa Lulan voittaneen 14 osavaltiossa maan pohjois- ja itäosassa, kun Bolsonaron suosio keskittyi pääkaupungin lisäksi 12 osavaltioon maan etelä- ja länsiosissa. Feministiksi ja ympäristön suojelijaksi itsensä määrittelevä keskustalaisliberaali senaattori Simone Tebet (Movimento Democrático Brasileiro – MDB) tuli kolmanneksi 4,2 prosentin ja 4,9 miljoonaan äänestäjän tuenilmauksella. Neljänneksi kahden ehdokkaan kaksintaisteluksi käyneessä kisassa tuli Cearán entinen kuvernööri Ciro Gomes (Partido Democrático Trabalhista – PDT), joka sai kolmen prosentin kannatuksen, mikä tarkoitti 3,6 miljoonaa ääntä. Kaikkiaan presidentinvaaliin osallistui 11 ehdokasta, mutta muut seitsemän ehdokas eivät yltäneet parhaimmillaan kuin 600 000 ääneen ja juuri ja juuri yli 0,5 prosenttiyksikön.
Etelä-Amerikan suurimman maan noin 217,2 miljoonasta asukkaasta alle 156,5 miljoonaa saattoi äänestää näissä vaaleissa, jossa Brasilialle valittiin 27 kuvernööriä, 27 senaattoria yhteensä 81 ylähuoneen edustajasta, 513 liittovaltiotason kongressiedustajaa ja 1 059 osavaltiotason kansanedustajaa. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti melkein 79,05 prosenttia, mikä tarkoitti 123,7 miljoonaa äänestäjää. Äänestäminen on muodollisesti pakollista, koska jos ei äänestä siitä tulee antaa selitys ja maksaa dollarin sakko. Hyväksyttyjä ääniä laskettiin 118,2 miljoonaa, sillä tyhjiä ääniä kertyi vajaat kaksi miljoonaa ja hylättyjä ääniäkin lähes 3,5 miljoonaa. Omaa kieltään Brasilian kokoluokasta kertoo se, että kymmenissä muissa maissa vaalit olisi voitettu jo pelkästään laskematta jääneiden äänien turvin. Presidentinvaalien ratkaiseva toinen kierros järjestetään 30.10. Silloin selviää, kääntyykö Latinalainen Amerikka enemmän vasemmalle kuin koskaan, tuleeko sen yhdentyminen etenemään uudenlaisen politiikan tiellä vai tuleeko oikeisto jatkossakin köyhdyttämään kansaa ja torppaamaan kaikki integraatioyritykset.
Kaksi ääripäätä vasemmalta ja oikealta
Lulan kahden neljän vuoden presidenttikauden aikana ainakin 30 miljoonaa brasilialaista pääsi eroon köyhyydestä. Toisaalta vasemmistohallitus takasi myös syrjityimmille kansanosille pääsyn koulutuksen piiriin. Lulan lopettaessa Brasilian työttömyystilastot olivat Yhdysvaltoja ja Saksaa alemmalla tasolla. Talous oli saatu kasvun tielle takaamalle uudelle keskiluokalle paremmat palkat, mikä vahvisti sisämarkkinoita. Samaan aikaan tuottavuus kasvoi ja perusraaka-aineiden hintapiikki kiihdytti sekin vientiä. Myös Kiinan ja muiden maiden kiinnostus investoida Brasiliaan heräsi. Lulan kaudella maan tunnetut öljyvarannot kasvoivat, valtionyhtiö Petrobras vahvistui. Välttipä Etelä-Amerikan suurin valtio myös pitkälti vuosien 2008–2009 finanssikriisin.
Kuitenkin vuonna 2015 Brasiliassa koettiin suurin talouskriisi 25 vuoteen. Vuonna 2011 Brasilia oli maailman kuudenneksi suurin talous, mutta vuonna 2021 se oli vasta 13. sijalla. Ulkomaanvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 61,2 prosenttiyksikköä 2011 ja 2022 se oli 78,5 prosentin tasolla. Vuoden 2011 työttömyyslukema 6,2 prosenttia oli taas elokuussa 2022 8,9 prosentin luokkaa. Sekä velka, työttömyys että inflaatiokin ovat tosin viime aikoina olleet vähentymään päin. Toisaalta nykyisellään 16 prosenttia tai 33 miljoonaa henkeä kärsii nälästä päivittäin. Jopa joka toisen brasilialaisen arvioidaan kamppailevan jonkinasteista vaikeudesta saada riittävästi ruokaa.
Vaalit voittaessaan Lula on luvannut panostaa julkiseen infrastruktuuriin luodakseen työpaikkoja. Kaikki valtion omaisuuden yksityistämisyritykset on tarkoitus jäädyttää. Minipalkkoja on tarkoitus nostaa. Lula aikoo antaa ympäristöteemoille suuren merkityksen uudessa hallitukseen. Hän on jopa todennut, että puiden pystyssä pitäminen Amazonin sademetsässä voi olla mitä parhain sijoitus. Ilmastokysymykset tullaan da Silvan sanoin huomioimaan ”paremmin kuin koskaan”. Tarkoitus on kitkeä näiden maailman keuhkoina toimivien viheralueiden laitonta kaivostoimintaa. Sosiaalipolitiikassa ja ulkopolitiikassa on odotettavissa niin ikään Lulalle tyypillistä periaatteellista ja vahvaa johtajuutta.
67-vuotias äärioikeistolainen Jair Messias Bolsonaro toimi seitsemän kertaa Río de Janeiron kansanedustajana vuosina 1991–2018. 2014 hän oli maan suosituin kongressiedustaja 464 000 äänellä. Bolsonaron presidenttikautta ovat leimanneet etenkin alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen ja siihen läheisesti liittyvä Amazonin sademetsän tuhoamisen kiihdyttäminen. Meteoredin tietojen mukaan Bolsonaro on tuhonnut sademetsää yli 10 000 neliökilometrin vuositahdilla koko presidenttikautensa ajan, mutta vuosien 2020–2021 välillä metsäalaa katosi peräti yli 13 200 neliökilometriä. Toinen leimaava piirre on ollut koronaviruspandemian vähättely ja suojatoimien jarruttelu, joiden seurauksena Brasiliassa on kuollut reilut 686 000 ihmistä. Bolsonaro ei halunnut kuunnella tiedettä ja antoi potkut kahdelle terveysministerilleen. Da Silva on syyttänyt istuvaa presidenttiä ”kansan ostamisesta”, sillä vain kolme kuukautta ennen vaaleja Bolsonaro ajoi läpi laajamittaiset 7,5 miljardiin dollariin yltävät tukipaketit mitä ilmeisemmin äänestäjiä kosiskellakseen.
Bolsonaro tunnetaan kiihkeänä abortin ja eutanasian vastustajana, homofoobikkona ja rasistina sekä naisten halveksijana. Hän ihannoi avoimesti vuosien 1964 ja 1985 välillä hallinnutta diktatuuria ja kokee sen harjoittamat kidutustoimet ”oikeutetuiksi”, varsinkin kun ne kohdistuivat kommunisteihin. Donald Trump tuki trooppisen kaksoisveljensä kampanjointia niin kuin Venezuelassa vallankaappausta turhaan tavoitellut Juan Guiadó. Trumpin tavoin Bolsonaro on yrittänyt rakentaa jo ennen vaaleja väitteitä ”vasemmiston vaalivilpistä”. Siksi vaaleissa punnitaan myös osaltaan demokratian kestävyys. Bolsonaron syrjäyttämisestä on tehty ainakin 30 pyyntöä ja hänelle on langetettu kolme tuomiota. Bolsonaron on ehtinyt kuulua 11 eri puolueeseen. Vuodesta 2021 lähtien hän edustaa Liberaalipuoluetta (Partido Liberal – PL), joka menestyi vaaleissa varsin kohtuullisesti. Aseiden voimaa, isänmaata, perhettä ja uskonnollisuutta korostanut kampanjointi näyttää purreen kannattajien ydinjoukkoon varsin hyvin eikä eliitin ja sen isojen yritystenkään tuki ole ollut haitaksi.
Ensimmäisellä kierroksella Bolsonaro onnistui saamaan kannattajansa liikkeelle odotettua paremmin. Tämä johtuu osaltaan selkä seinää vastaan -asetelmasta, joka petasi vasemmistolle selkeää voittoa. Kyseessä on ennen kaikkea torjuntavoitto, joka ei sinällään muuta asetelmia kisassa, jota Lula da Silva on johtanut alusta loppuun. Voitto ei kuitenkaan ole itsestään selvä, koska myös valeuutiset käyvät kaupaksi. Bolsonaron kannatuskatto on jo saatettu saavuttaa, sillä vuoden 2018 vaaleissa hän sai 49,3 ja toisella kierroksella 57,8 miljoonaa ääntä. Siinä missä Lula voi ylittää 60 miljoonan äänen rajan, voi Bolsonarolla olla vaikeuksia päästä 55 miljoonaan. [Päivitys: Heti alkuviikosta Lula sai taakseen vaaleissa kolmanneksi ja neljänneksi tulleet ehdokkaat.]
Poliittinen ilmapiiri Brasiliassa on polarisoitunut: pohjoinen osa tukee vasemmistoa ja etelä oikeistoa. Maaseudun ja kaupungin, etnisten ryhmien, valkoisten ja afroamerikkalaisten kannat ovat vastakkain. Etenkin naiset ja vähävaraisimmat kansanosat tukevat Lulaa ja keskiluokka sekä miehet Bolsonaroa. Bolsonarolla on tukijoissaan Lulan tavoin monia julkisuuden henkilöitä, mutta myös kirkon ja maatalouden vaikuttajia. Vasemmistoa taas tukevat useat järjestöt, kansanliikkeet ja alkuperäiskansat.
Liberaalit voittivat lainsäätäjien vaalit
Senaatin vaaleissa Liberaalipuolue (PL) on ottamassa 13 paikkaa 24,9 prosentin kannatuksella. Oikeistopuolueiden liitto União Brasil, johon kuuluvat Democratas (DEM) ja Bolsonaron entinen puolue Partido Social Liberal (PSL) näyttää saavan 12 paikkaa ja keskustalainen maan demokratian tielle 1985 palauttanut MDB 10 ja presidentti Dilma Rousseffin syrjäyttämisen sinetöinyt oikeistokeskustalainen Partido Social Democrático (PSD) niin ikään 10. Näin ollen metallityöntekijöiden ammattiliiton entisen puheenjohtajan Lula Da Silvan Työntekijöiden puolue (PT) on jäämässä senaatin vaalien viidenneksi yhdeksällä paikallaan. Vaikka Lulan kampanjaan osallistui 25 000 vapaaehtoista ei se näkynyt suoraan senaattorikisassa, jossa puoluekoneistolle ääniä kerättiin vajaat 12,5 miljoonaa. Lula on valtakunnantasolla puoluettaan isompi ilmiö.
Brasilian edustajainhuoneessa oli ennen vaaleja 226 paikan hallitusenemmistö, johon kuuluivat PL, União Brasil, oikeistolainen Progressistas (PP) ja konservatiivinen Republicanos (REB) sekä kolme muuta ryhmää. Neljällä itsenäisten vaaliliitolla on ollut 90 paikkaa. 197 paikan oppositio on sen sijaan muodostunut 12 erilaisesta ryhmästä, joista suurin on ollut 53 edustajan PT. Partido da Social Democracia Brasileiralla (PSDB) on ollut 31 edustajaa ja Sosialistipuolueella (Partido Socialista Brasileño – PSB) 30 ja PDT:llä 24. Kaikkiaan parlamentissa on siis vaikuttanut 23 poliittista ryhmää.
Liberaalikonservatiivinen PL on saamassa eniten paikkoja parlamentin alahuoneeseen, yhteensä 99. PT jää toiseksi 80 paikalla. Työtä tekevän luokan ääneksi ammattiliittojen taistelun ja vapauden teologian pohjalta syntynyt PT kasvoi senaatissa kahden paikan verran, mutta edustajainhuoneessa kasvua tuli 24 paikan verran. PL kuitenkin voitti vaalit parlamentin ala- ja ylähuoneissa, joissa se kasvoi kuuden ja 23 edustajan verran. Kuuden kärkeen mahtuivat myös oikean laidan União (59) ja PP (47) sekä keskustalaiset MDB (42) ja PSD (42).
Kuherruskuukausi meni menojaan
Kymmenen jälkeen illalla, kun lähes kaikki äänet oli laskettu Lula da Silva puhui kansakunnalle tilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa tuore vaimo Rosangela Janja da Silva, varapresidenttiehdokas Geraldo Alckmin ja entinen presidentti Rousseff. Vasemmistojohtajan puheesta kuului itsevarmuus ja tyytyväisyys. Lula myös muistutti, ettei ole koskaan voittanut heti ensimmäisellä kierroksella. Viimeksi voittoon presidentinvaalien avauskierroksella ylsi Fernando Henrique Cardoso 53,1 prosentilla 1998.
– Olin ajatellut lähteä viettämään kuherruskuukautta, mutta sen täytyy odottaa. Joidenkin harmiksi minulla on vielä 30 päivää aikaa kampanjoida. Rakastan mennä kadulle, nousta busseihin, puhua ihmisten kanssa.
Omassa puheessaan virkakotinsa edustalla Bolsonaro korosti näyttävänsä, että inflaatio on laskemassa ja ettei hallitus ole lakannut avustamasta köyhiä. Hän kertoi ymmärtävänsä kansassa kyteviä muutoshaluja, mutta pelotteli niiden voivan johtaa heikennyksiin ja vapauden menettämiseen. Huonoja esimerkkejä kaivettiin naapurimaista.
– Huoleni on, että Brasilia seuraisi Argentiinan, Kolumbian, Venezuelan ja Nicaraguan tietä.
– Brasilialaiset eivät voita mitään, ja päinvastoin, heillä on paljon menetettävää. Jos hän [Lula] voittaa, he luopuvat uskonnonvapaudesta ja kunnioituksesta perhettä sekä perinteisiä arvoja kohtaan.
Syyskuun lopussa tehdyssä kansainvälisessä Morning Consultin valtiojohtajien mielipidemittauksessa Bolsonaron kannatus liikkui 41 prosentissa, mutta uurnilla se oli odotettua suurempaa:
– Voitimme galluppien valheet.
Lula ehtii täyttää vuosia 27.10. Hän toivoi voittoa syntymäpäivälahjakseen.
– Koko tämän kampanjan ajan olimme edellä kaikkien instituuttien yleisissä mielipidemittauksissa, ja ajattelin aina meidän voittavan nämä vaalit, ja haluan kertoa teille, että tulemme voittamaan nämä vaalit. Tämä on vain jatkoaikaa. Huomenna jatkamme kampanjointia.
Myöhemmin Avenida Paulistalla Sao Paulossa Lula sanoi kannattajilleen olevansa valmis kertomaan kansalle sen, mikä tekee hänen vaihtoehdostaan parhaan:
– Aiomme voittaa vaalit jälleen. On vain ajan kysymys, odottaa vielä joitakin lisäpäiviä, jotta voimme puhua lisää, parantaa ohjelmaamme, vakuuttaa muita ihmisiä. Brasilia tarvitsee meitä.
– Taistelu jatkuu lopulliseen voittoon asti.
Lähteet: Tribunal Superior Eleitoral, Infobae, Semanario Universidad, BBC News Mundo, El País, France 24, Meteored, Ámbito, Grupo Globo, etc.