Pedro Castillo Terronesin 16 kuukautta kestänyt kivinen tie maansa demokraattisesti valittuna presidenttinä – mikä piti sisällään viisi eri hallitusryhmää ja noin 80 eri ministeriä – on tullut tiensä päähän 7.12.2022. Keskiviikkona presidentin institutionaaliseen kiusantekoon täysin palkein omistautuneen parlamentin piti äänestää kolmannen kerran köyhien ja alkuperäiskansojen sekä maaseudun syrjäkylien äänenä toimineen Castillon erottamisesta. Aiemmat yritykset syöstä hänet vallasta joulukuussa 2021 ja maaliskuussa 2022 epäonnistuivat. Perun politiikkaa ovat leimanneet viime vuodet kaaos, medioiden omaperäinen valehtelutaito ja presidentin sekä parlamentin jatkuvat yhteenotot. Nykyisellään Perun politiikkaa ei ymmärrä pirukaan, vaikka on selvää, että diktaattorin Alberto Fujimorin tyttären Keiko Fujimorin johtama oikeisto ei ole missään vaiheessa hyväksynyt tiukkaa vaalitappiotaan. Se on keskittänyt kaiken tarmonsa presidentin tuhoamiseen, johon se on saanut ansiokasta tulitukea perulaisilta medioilta ja paikoin mielivaltaisesti toimivalta oikeuslaitokselta. Viime presidenttikaudella nähtiin neljä eri presidenttiä, nyt Perun presidentiksi on noussut Dina Boluarte, Castillon varapresidentti, joka on tekemässä selvää pesäeroa niin Castilloon kuin Fujimoriinkin.

Kolmas kerta olisi voinut johtaa erottamiseen. Castillo meni asioiden edelle ja päätti erottaa koko kelvottoman kongressin kertaalleen vain tunteja ennen mahdollisia omia kohtalonhetkiään. Uudet vaalit oli määrä kutsua koolle yhdeksän kuukauden päästä. Sillä välin Andien maata hallitsisi hätätilahallitus, joka aloittaisi toimintansa ulkoliikkumiskiellolla, poliisin ja armeijan sekä oikeuslaitoksen poikkeusjärjestelyillä. Tämä ei kuulosta hyvältä reseptiltä, mutta tähän ei asti ei koskaan tultu. Pedro oli selkeästi saanut tarpeekseen järjettömästä ja loputtomasta kiusanteosta, jonka sisältö on ollut puhdasta potaskaa potaskan perään, manipulointia, rasismia, jaloa vihaa, jota poliittinen eliitti tuntee kansaa ja kaikkia sen todellisia edustajia kohtaan. Kuitenkin myös Castillon mielenterveys on varmasti joutunut koville jatkuvassa ajojahdissa eikä hän välttämättä olisi voinut saada aikaiseksi mitään alun perin hyvien päämääriensä saavuttamiseksi. Viimeisessä puheessaan Castillo syyttää kongressia ”parlamentaarisesta diktatuurista”. Hänellä ei ollut enää mitään menetettävää, joten hän laittoi kaiken peliin:

– Tämä kongressin enemmistö ei ole pysähtynyt tavoitteessaan tuhota presidentti-instituutti. Tämä täysin vailla uskottavuutta oleva enemmistö on estänyt valtavien sosiaalisten kuilujen kiinni kuromisen.

Kolme ministeriä erosi välittömästi: ulkoministeri César Landa, työministeri Alejandro Salas ja oikeusministeri Félix Chero. Omansta erostaan ilmoitti myös ministerineuvoston puheenjohtaja, sikäläinen pääministeri Betssy Chávez. Listaan liittyi myös kulttuuriministeri Silvana Robles. Kansan kohtalokkaan keskiviikon tapahtumat ovat jakaneet kahtia, sillä jotkut suhtautuvat tapahtumiin välinpitämättömästi ja oikeiston tukijat juhlivat. Tuhannet etenkin alkuperäiskansojen ja syrjäisempien seutujen asukkaat ovat lähteneet kaduille vaatimaan Boluarten eroa, Castillon vapauttamista ja kongressin hajottamista sekä uusia vaaleja. Vaaliviranomaiset, armeija ja poliisi ovat vastustaneet Castillon suunnitelmia, joita on pidetty perustuslain vastaisina.

Myöhemmin synkkä keskiviikkopäivä jatkui kongressissa. Perun parlamentti päätti erottaa Pedron “moraaliseen kyvyttömyyteen” vedoten. Kolmas kerta toden sanoi ja selkä seinää vasten joutuneet kaikin puolin moraalisesti ala-arvoiset kansanedustajat erottivat perustuslaillisen presidenttinsä jälleen kerran 101 äänen turvin. Vastaan äänesti kuusi ja tyhjiä ääniä tuli 10. Kolmen maissa Dina Boluarte, Castillon pettänyt puoluetoveri, vannoi virkavalansa ja hänestä tuli samalla 201 vuotiaan itsenäisen Perun ensimmäinen naispresidentti. Puheessaan hän pyysi tulitaukoa poliittisille taistelukentille.

Kongressin puheenjohtaja José Williams perusteli presidentin syrjäyttämistä välttämättömyytenä, koska hänen koettiin uhkaavan perustuslain toteuttamista ja syyttäjänviraston sekä oikeuslaitoksen itsenäisyyttä. Käytännössä kongressin oli kuitenkin erotettava Castillo pysyäkseen itse vallassa. Siksi sen toimia leimaa tekopyhyys. Koko erottamisen kertomus kuitenkin pyritään rakentamaan nimenomaan Castillon moittimisen varaan. Castillo oli mahdollisesti valmis kaappaamaan vallan, mutta nyt vallan kaappasi maan parlamentti. Yhtä kaikki, Perun poliittinen kriisi tulee jatkumaan myös tulevina kuukausina. Sen juuret ovat Fujimorin kauden huonossa perustuslaissa ja monissa vastuuttomissa poliitikoissa sekä huonosti toimivissa valtion elimissä. Se ei saanut alkuaan Castillosta eikä se myöskään pääty hänen erottamiseensa.

Keskiviikko sen kuin paheni. Valtakunnansyyttäjä Daniel Soria Luján teki rikosilmoituksen Castillon oletetun perustuslain vastaisen toiminnan vuoksi. Sen jälkeen poliisi pidätti syrjäytetyn presidentin, joka ehti asustaa samana päivänä niin palatsissa kuin vankilassakin. Sorialla on oma menneisyytensä Castillon kanssa, koska hän syytti presidenttiä loppuvuodesta 2021 ”laittomasta vaikutustusvallan kauppaamisesta”. Hänet syrjäytettiin helmikuussa 2022, mutta oikeusviranomaisten päätös palautti hänet myöhemmin virkaansa lokakuussa. Vaikka rehdin Castillon vilpittömyys ei välttämättä yllä Andien vuoristopurojen tasolle, on vaikea kuvitella, että hänen tuomitsemiselleen löytyisi muita kuin poliittisia perusteita. Oikeisto on syyttänyt 16 kuukautta Castilloa korruptiosta, mutta todisteet ovat hyvin vähissä ja varsin tulkinnanvaraisia. Argentiinan presidentin Cristina Fernández de Kirchnerin ja monien muiden tavoin Castilloon kohdistuu kohtuuton poliittinen ajojahti pahimman lawfare-fanatismin hengessä. Korruptiotutkintaa aiotaan vauhdittaa, jotta Castillon kuten kymmenien muidenkin “vääränlaisten henkilöiden” poliittinen ura voidaan tuhota pysyvästi.

Oman sivumakunsa ikävän keskiviikon tapahtumille tuo Tyynenmeren allianssin nyt kahdesti peruttu kokous. Alun perin Kolumbian, Chilen, Perun ja Meksikon sekä jäsenehdokas Ecuadorin piti kokoontua Meksikossa marraskuun lopussa. Perun kongressi esti Castillon matkustamisen Meksikoon ja presidentti Andrés Manuel López Obrador päätti perua kokouksen, vaikka vastaanottikin erikseen kolmen maan johtajat. Chilen presidentin Gabriel Boric Fontin välityksellä uudeksi kokouspaikaksi tuli Lima. Siellä López Obrador oli luovuttava Castillolle yhteistyöelimen puheenjohtajuuden kokouksessa, jonka oli määrä alkaa 14.12. Oikeisto tietysti pelkäsi kansainvälisen kokoontumisen vahvistavan Castillon asemaa maansa laillisena presidenttinä, nyt jo entisenä valtiojohtajana. Meksikon presidentti tiivistää kommentissaan olennaisen Perun varsin perverssistä poliittisesta ilmapiiristä, jossa on vain pelkkiä häviäjiä eikä edes hyviä aikeita suvaita:

– Sekaantumattomuus ja kansojen itsemääräämisoikeus ovat ulkopolitiikkamme perusperiaatteita. Tästä pidämme kiinni Perunkin tapahtumien suhteen. Pidämme kuitenkin valitettavana, että taloudellisten ja poliittisten eliittien etujen vuoksi Pedro Castillon laillisen presidenttikauden alusta lähtien häntä vastaan on ylläpidetty vastakkainasettelun ja vihamielisyyden ilmapiiriä, joka on saanut hänet tekemään päätöksiä, jotka ovat palvelleet hänen vastustajiaan ja saaneet heidät viemään läpi hänen irtisanomisensa omalaatuisella “moraalisen kyvyttömyyden” käsitteellä. Toivottavasti ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja on olemassa demokraattista vakautta kansan eduksi.

Meksikon presidentti paljasti torstaina 8.12., että Castillo soitti hänelle ja kertoi tulevansa pohjoisimman latinomaan suojiin. Poliisi kuitenkin esti tämän toistaiseksi ja saartoi diplomaattisesta koskemattomuudesta nauttivan suurlähetystön. Torstaina Castillon kerrottiin olevan seitsemän päivän tutkintavankeudessa “kapinoinnista” syytettynä. Meksikon Perun suurlähettiläs Pablo Monroy Conesa on tavannut Castillon ja vahvistanut hänen kuntonsa hyväksi. Ulkoministeri Marcelo Ebrard Casaubón, joka pelasti yhteistyössä presidentin ja ilmavoimien kanssa Bolivian presidentti Evo Morales Ayman hengen marraskuussa 2019, on puolestaan kertonut Meksikon vastaanottaneen virallisen turvapaikkahakemuksen Perun syrjäytetyltä valtiojohtajalta. Kolumbian presidentti Gustavo Petro Urrego on pyytänyt Amerikkojen välistä ihmisoikeuskomissiota (CIDH tai englanniksi IACHR) ryhtymään varotoimiin Castillon suojelemiseksi.

 

 

Lähteet: TeleSUR, Canal Once ja Meksikon hallitus.