Paljon on taas Perussa ehtinyt tapahtua. Massiiviset mielenilmaukset eri puolilla maata ovat jatkuneet kansallisesta hätätilasta, ulkonaliikkumiskiellosta ja poliisin sekä armeijan mielivallasta huolimatta. Kuolleita on kylvetty ainakin 28, mutta toisissa lähteissä puhutaan jo 34 kuolleesta kansalaisesta. Lisäksi vähintään 600 henkeä on loukkaantunut. Väkivalta kohdistuu pahiten kaikkein vähäosaisimpiin ja alkuperäiskansoihin, joiden oikeuksia poljetaan Perussa muutenkin päivittäin.
Pestäkseen kätensä ja kantaakseen jonkinlaista vajavaista poliittista vastuuta presidenttinä ilman kansan mandaattia toimiva Dina Boluarte Zegarra on erottanut pääministerinsä Pedro Miguel Angulo Aranan ja sisäministerinsä César Cervantes Cárdenasin. Kumpikin ehti toimia virassa vain kymmenen pitkää päivää. Koska myös opetus- ja kulttuuriministeri erosivat väkivaltaisuuksiin vedoten, on Boluarte otattanut virkavalansa toiselle hallitukselleen vajaassa kahdessa viikossa. Puolustusministerinä ensimmäisessä kabinetissa toimineesta asianajaja Alberto Otárola Peñarandasta on tullut uusi ministerineuvoston puheenjohtaja eli toisen hallituskokoonpanon pääministeri. Eläköitynyt poliisi Víctor Rojas Herrera nousee sisäministeriksi ja puolustusministeriön tällä hetkellä häpeällisen pestin ottaa hoitaakseen Jorge Luis Chávez Cresta.
10–20 prosentin hyväksynnästä nauttiva kansallinen kongressi on saanut aikaiseksi vaalien aikaistamisen kahdella vuodella. Enää vaaleja ei ole tarkoitus järjestää keväällä 2026, vaan ne aiotaan järjestää keväällä 2024. Tämä ei kuitenkaan tyydytä kadulle lähteneiden kansanjoukkojen vaatimuksia kongressin välittömästä sulkemisesta ja uusista vaaleista. Muut vaatimukset pitävät sisällään uuden perustuslain säätämisen sekä Pedro Castillo Terronesin poliittisesta vankeudesta vapauttamisen ja/tai valtaan palauttamisen. Dina Boluarte oli alun perin luvannut eroavansa, jos Castillo syrjäytetään. Toisin on kuitenkin käynyt ja heikko naiskasvoinen nykyhallinto saattaa pyrkiä pitämään kiinni vähäisestä kongressin säätelemästä vallastaan vielä 19 kuukauden ajan aina heinäkuulle 2024 asti. Jos Boluarte eroaisi nyt, vallan ottaisi väliaikaisesti kongressin synkän ja kyseenalaisen väkivaltaisen menneisyyden armeijan palveluksessa omaava José Williams Zapata ja uudet presidentinvaalit tulisi järjestää hetimmiten. Silti niiden järjestämiseen menisi lakisääteiset 270 päivää.
Hallituksen uudet nimitykset vahvistavat sen militaristista luonnetta. Perussa on avattu valtaosa tieyhteyksistä ja lentokentät operoivat jälleen, mutta protestien kriminalisointi jatkuu yhä eikä nopeita tai pysyviä ratkaisuja ole vielä näköpiirissä. Useita järjestöjä vainotaan ja niiden tiloihin tunkeudutaan. Niiden jäseniä puolestaan syytetään terroristeiksi mitä absurdeimmin perustein. Kaikki tämä tapahtuu medioiden myötämielisellä yhteistyöllä. Siinä missä kaikkiin Castillon hallituksen toimiin kohdistettiin vahvasti liioiteltua huomiota ja jatkuvaa mustamaalausta koko 16 kuukauden hallituskauden aikana, siinä missä kaikkialla nähtiin korruptiota ja väärinkäytöksiä, Boluarten hallituksen toimista, sopimuksista ja budjettiratkaisuista vaietaan. Korruptio saa nyt oikeasti kukkia. Mediat eivät boikotoi vallankaappauksen tehneen hallituksen toimia, koska nyt ne edustavat omistavan luokan etuja. Tämä todistaa osaltaan julkisen keskustelun kriisiä Perussa. Totuus uinuu syvällä maan alla ja maan päällä virtaa viattomien veri. Vähäosaiset kansankerrokset eivät edelleenkään saa ääntään kuuluviin tiedotusvälineissä tai politiikassa, joten ne ovat lähteneet kaduille, vaikka nykyhallitus ei takaa perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteuttamista.
Kaikkia julkisen kansalaiskeskustelun äänenpainoja on kuunneltava eivätkä ne kaikki kuljeta keskustelua laisinkaan samaan suuntaan. Griselda Cosi Quispe kertoi Canal Oncen haastattelussa oman näkemyksensä inkojen muinaisesta pääkaupunkista Cuscosta, jossa mielenilmaukset ovat yhä alati kasvaneet:
– Olemme kyllästyneitä kaikkiin vallan väärinkäytöksiin, fujimoristien valtaan pesiytymiseen. Antakaa vaatimattoman kansan edustajan Pedro Castillon hallita.
Castillon perhe saapui turvaan kriisin keskeltä
Tiistaina 20.12. Perun hallitus julisti Meksikon suurlähettilään Pablo Monroy Conesan ei-toivotuksi henkilöksi ja antoi hänelle 72 tuntia aikaa poistua maasta. Uudeksi asianhoitajaksi nousee lähetystön pääsihteeri Karla Tatiana Ornelas Loera. Käytännössä näillä toimilla haluttiin näpäyttää Meksikon hallitusta ja presidentti Andrés Manuel López Obradoria. Argentiinan, Bolivian ja Kolumbian ohella Meksiko lukeutuu maihin, jotka eivät aio tunnustaa Boluarten hallitusta. Sen sijaan ne vaativat Castillon vapauttamista sekä hänen ja muiden perulaisten ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ne pyytävät sortotoimien lakkauttamista ja demokraattista ratkaisua poliittiseen kriisin. Meksikon hallitus on tehnyt selväksi, että se pitää yhä Castilloa Andien maan perustuslaillisena presidenttinä lukuisien muiden maiden kuten Kuuban, Venezuelan ja Hondurasin tavoin. Vähintään 14 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata on tuominnut oligarkian organisoiman vallankaappauksen. Muun muassa Yhdysvallat, Espanja, Ecuador ja Brasilia taas ovat ilmaisseet tukensa Boluarten hallitukselle.
Toisaalta lähettilään karkottaminen liittyy Castillon perheelle myönnettyyn turvapaikkaan, mikä kunnioittaa Meksikon pitkiä perinteitä poliittisten pakolaisten vastaanottajana. Castillon perheelle on tarjottu apua 7.12. alkaneesta parlamentaarisesta vallankaappauksesta lähtien. Meksiko ei riko diplomaattisuhteitaan Peruun, jotta sen lähetystö voi yhä jatkaa maassa oleskelevien meksikolaisten auttamista. Meksiko korostaa uskovansa avoimeen vuoropuheluun kaikkien osapuolien kanssa.
Castillon perhe lähti Meksikon Liman suurlähetystöltä Callaossa sijaitsevalle Jorge Chávezin kansainväliselle lentokentälle kymmenen jälkeen tiistai-illalla. Aeroméxicon kaupallinen lento lähti portilta 16 kello 1:40 Perun aikaa. Lento saapui perille Meksikon pääkaupungin lentokentän kakkosterminaaliin keskiviikkona 21.12. puoli seitsemän maissa aamulla. Aikavyöhyke Meksikon keskiosissa on tunnin Perua jäljessä. Meksikon ulkoministeriön väki ja Etelä-Amerikan osaston johtaja Martín Borrego Llorente vastaanottivat paljon kokeneen perheen. Perussa heidät on pyritty leimaamaan korruptoituneiksi rikolliseksi, vaikka mitään varsinaisia todisteita tästä ei ole. Kyseessä on poliittinen vaino. Kuten 1973 Meksiko vastaanotti Salvador Allende Gossenssin vaimon Hortensia Bussi Soton, nyt oli tullut Castillon perheen vuoro. Tuoreemmassa muistissa ovat marraskuun 2019 tapahtumat, joissa Meksiko pelasti syrjäytetyn presidentti Evo Morales Ayman ja varapresidentti Álvaro García Lineran hengen maagisen realismin ulottuvuuksia saaneella ilmavoimien operaatiollaan.
49-vuotias kasvatuspsykologian maisteri ja opettaja Lilia Ulcida Paredes Navarrolle ja hänen alaikäisille lapsilleen Arnoldille ja Alondralle myönnettiin erityinen kulkulupa, jotta he saattoivat lähteä diktatuuriin ja kaaokseen luisuneesta maasta poliittisten pakolaisten statuksella vuoden 1954 diplomaattista turvapaikkaa koskevan Caracasin yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Myös Pedro Castillolle on myönnetty turvapaikka, mutta hän on yhä 18 kuukauden pituiseksi määritellyssä tutkintavankeudessa kapinoinnista, salaliiton laatimisesta, vallan väärinkäytöstä ja julkisen rauhan häiritsemisestä syytettynä. Syytteet ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia, koska Castillo pyrki hajottamaan vain kongressin eikä kyseessä ollut aseellinen sotilasvallankaappaus. Tarkoituksena oli lopettaa oikeiston vallassa olevan kongressin jatkuva aiheeton kiusanteko, julistaa kansallinen hätätila ja aloittaa uuden perustuslain säätäminen.
Keskiviikkona Castillo julkaisi Twitterissä puolustusasianajajansa Wilfredo Arturo Robles Riveran kirjelmän. Siinä Robles luokittelee Castillon pidätyksen “mielivaltaiseksi” ja “laittomaksi” sekä ilmaisee huolensa siitä, ettei Amerikkojen väliseltä ihmisoikeuskomissiolta (CIDH) pyydettyä jo vahvistettua tapaamista ole voitu järjestää vielä vallitsevien poliittisten paineiden vuoksi. Torstaina CIDH:n tekninen ryhmä ja Perun oikeusasiamies (Defensoría del Pueblo) kuitenkin vierailivat Castillon luona Barbadillon vankilassa. He totesivat olosuhteet lainmukaisiksi ja pitivät Castillon terveyttä hyvänä. Myöhemmin ihmisoikeuskomission lähetystö tapasi myös syrjäytetyn presidentin siskon Gloria Castillo Terronesin ja sisarentyttären Vilma Vásquez Castillon. Kaikkiaan Pedrolla on kahdeksan sisarta.
Meksikon presidentin näkemys konfliktiin
Andrés Manuel López Obrador on alusta lähtien ottanut rohkeasti kantaa Perussa vellovaan konfliktiin. Tammikuussa Meksiko osallistuu Kanadan ja Yhdysvaltojen vapaakauppa-alueen kymmenenteen huippukokoukseen. Siellä López Obrador aikoo ottaa puheeksi Joe Bidenin kanssa Yhdysvaltojen roolin Latinalaisen Amerikan sisäpolitiikassa sekä pyytää naapurivaltiota hautaamaan lopullisesti Monroen opin ja olemaan puuttumatta itsenäisten maiden demokraattiseen päätöksentekoon. Keskiviikon tiedotustilaisuudessaan AMLO kertoi oman versionsa vuoristojen halkoman maan kierosta pelistä, josta suurin vastuu kuuluu Liman häikäilemättömälle eliitille, joka on lajissaan ehdottomasti Etelä-Amerikan pahimpia ja rasistisimpia konservatiiviryhmiä.
– Käytän tilaisuutta hyväkseni pahoitellakseni päätöstä, jonka Perun hallitus on tehnyt. Se on kokonaisuudeltaan erittäin kyseenalaistettu hallitus sen toimintatapojen vuoksi, erityisesti siitä syystä, että se valitsi sortamisen tien eikä etsi ulospääsyä Perun konfliktista vuoropuhelun avulla ja demokraattisella menetelmällä kutsua koolle vaalit mahdollisimman pian, jotta vältytään poliittiselta epävakaudelta, joka, kuten olemme useaan otteeseen todenneet, vaikuttaa ennen kaikkea Perun veljeskansaan.
– Osaamme erottaa toisistaan hyvin sen, mitä Perun kansa on, sisarkansa, ja sen, mitä Perun taloudellisten ja poliittisten valtaryhmien niin sanotun poliittisen luokan asenteet edustavat, ne, jotka ovat ylläpitäneet tätä kriisiä tuossa maassa henkilökohtaisten pyrkimystensä ja taloudellisten etujensa vuoksi.
– He väittävät, ettemme tunnustaneet presidenttiä, koska ulkopolitiikassa emme voi tunnustaa yhtäkään ulkomaista vallanpitäjää, nämä ovat asioita, jotka kuuluvat kansoille. On olemassa oppi siitä, ettei Meksiko tunnusta mitään hallitusta, se on kansojen asia, se on kansojen suvereniteettiin liittyvä kysymys.
– Perun tapaus on erittäin valitettava. Se on maa, jonka sisarkansalla on ollut useiden vuosien ajan, ainakin tähän mennessä kuudessa vuodessa viisi presidenttiä, kuvitelkaapa tämä tilanne. Ja se johtuu pääasiassa yhden hallitsevan ryhmän eduista, se ei salli perulaisen kansan, erityisesti vuoristossa asuvien, osallistumista julkiseen elämään ja poliittisten oikeuksiensa harjoittamista ja että olisi olemassa todellinen demokratia.
– Siis, kyseessä on eliitti. Se on hieman sen kaltaista, mitä täällä tapahtui, täällä tosin oli enemmän teeskentelyä, mutta totuus on, että Meksikossa vähemmistö hallitsi omaksi edukseen. Olemme sanoneet sen monta kertaa, hallituksesta tehtiin ryöväävän vähemmistön palveluksessa oleva komitea, joka toteutti Meksikon historian suurimmat varkaudet. Toistan, ettei edes kolmen vuosisadan siirtomaavallan aikana pystytty ryöstämään niin paljon Meksikoa, kuten nykyinen oligarkia teki uusliberaalisella kaudella 1983–2018, 36 vuodessa.
– Näin ollen, tämä sama asia tapahtuu Perussa. Kansat pyrkivät vapautumaan tuosta sorrosta, noista oligarkioista, ne osallistuvat vaaleihin. Kuitenkin nämä oligarkiat – joita tukevat eturyhmät, näiden maiden herravalta, kuten Meksikossa tapahtui, tiedotusvälineet, jotka melkein kaikki palvelevat tuota ryöväilevää, korruptoitunutta ja epäoikeudenmukaista hallintoa – tekevät sen erittäin vaikeaksi sen, että kansavaltaisista prosesseista syntyvät hallitukset voisivat hallita, mikä on totta Perun tapauksessa.
– Presidentti Castillo voittaa, niin sanotun poliittisen luokan on erittäin vaikea hyväksyä tuloksia, mutta hän voitti. Ja kun hän saapui valtaan, häntä alettiin estellä. Hänellä ei ollut omaa liikettä, koska häntä tukivat enimmäkseen kansalaiset, ihmiset, jotka olivat kyllästyneitä näihin valtamafioihin, elitisteihin, he sanoivat: “Aiomme äänestää opettajaa, yhtä meistä”, mutta valtamafiat ja tiedotusvälineet alkoivat haitata hallituksen työtä. Siitä oli kai kulunut kolme kuukautta ja he olivat jo esittäneet kongressissa ensimmäisen pyynnön hänen erottamisekseen.
– Perun tapauksessa kongressin enemmistö vastusti presidenttiä, joka on pidätettynä. Ei ole todisteita siitä, että hän olisi syyllistynyt mihinkään rikokseen, ei ole sellaista lausuntoa, joka osoittaisi hänet moraalisesti kyvyttömäksi, sitten tehdään vallanvaihto pakottamalla, ihmiset tulevat tyytymättömiksi, koska kansan tahtoa ei kunnioiteta.
– Ja ollakseni rehellinen, olen erittäin pahoillani siitä, että Yhdysvaltojen hallitus, joka puhuu aina demokratiasta, ei tässä tapauksessa vaadi kansan tahdon kunnioittamista, demokraattisesti valitun presidentin kunnioittamista, he tulevat tukeneeksi koko temppuilevaa toimenpidettä presidentin erottamiseksi.
– Joten, kuten sanoimme, no, olemme ei-toivottuja. Se on erittäin valitettavaa. Huolestuttavinta on tuo kurittava asenne, armeijan tuominen tukahduttamaan kansaa, ihmisiä, jotka puolustavat oikeuksiaan.
– Toivottavasti yläportailla olevat tulevat järkiinsä, ne, jotka juonittelivat ylätasolla, kaikista puolueista, joita liikutti vallanhimo, he eivät ajatelleet kansaa, eivät ajatelleet kansan hyvinvointia. Toivottavasti he tulevat järkiinsä ja etsivät ulospääsyä tähän valtavaan poliittiseen kriisiin, joka, kuten jo sanoin, juontaa kaukaa: vangitut presidentit, paenneet presidentit, yksi presidentti, joka teki itsemurhan. Siis, he eivät ymmärrä syvän kriisin olemassaoloa.
– Ja miten tällaisesta tilanteesta pääsee eroon? No, ei ole olemassa muuta kuin demokraattinen menetelmä.
– Miksi sanoa, että “me aiomme järjestää vaalit”? Ensinnäkin heidän nimeämänsä nainen sanoo: “Aion hallita vuoteen 26 asti”, keskellä kriisiä; nyt alkaa tinkiminen siitä, miten “me kutsumme vaalit koolle vuonna 24”. Miksi he eivät vaadi välittömiä vaaleja ja yleisiä vaaleja, joissa valitaan kongressi, uusi presidentti. Perustuslaissa on otettava huomioon viranomaiset, jotka antavat vaalikutsun, on olemassa väliaikainen presidentti tätä tarkoitusta varten. Ja olen varma siitä, miten tällä tavalla ihmiset odottavat ja konflikti kohdataan järkevällä ja demokraattisella tavalla. Mutta halu pakottaa valtaa väkisin, käyttämällä armeijaa, se valitettavasti tuottaa lisää kärsimystä, epävakautta.
– Kerroin teille, että tapahtumat olivat juuri kehittymässä ja ensimmäinen tiedote, Yhdysvaltojen suurlähettilään lausunto, tunnustaa jo kongressin päätöksen, ja suurimman sortavan vastakkainasettelun aikaan suurlähettiläs menee Perun palatsiin tapaamaan presidenttiä ja ilmaisemaan tukensa. Se on täyttä sekaantumista ja liittyy tuohon politiikkaan tai niin kutsuttuun Monroe-oppiin, joka sai alkunsa 1800-luvun alkupuolella, 200 vuotta sitten.
Lähteet: TeleSUR, Canal Once, Aristegui Noticias, La Jornada, etc.
P.S. Minulle henkilökohtaisesti Meksikon jalo, rohkea, solidaarinen ja inhimillinen päätös turvata Castillon perheelle hyvä elämä on mitä parhain joululahja.