Ecuadorissa eletään uutta poliittista vaihetta, jossa 21. vuosidadan vasemmistolainen liikehdintä on vaihtunut oikeistolaiseen uusliberalistiseen talouspolitiikkaan. Tämä on tarkoittanut myös Amazonin sademetsiin kohdistuvien paineiden kasvamista, sillä juuri sinne keskittyy valtaosa öljy-, kaivos- ja sähköteollisuudesta, joka uhkaa alkuperäiskansojen olemassaolon edellytyksiä. Kuitenkin vuosi 2022 on pysäyttänyt – sekä tuomioistuimissa että mielenilmauksissa – ne uhat, joita vuosi 2021 toi tullessaan. Aloittakaamme kuitenkin alusta, viime vuonna käydyistä vaaleista, joista kirjoitin jo aiemmin.

 

Tyhjillä äänillä valtaan noussut pankkiiri

 

Huhtikuussa 2021 käydyissä toisen kierroksen vaaleissa oikeistolainen konservatiivi ja kolmatta kertaa presidentinvaaleihin osallistunut Guillermo Lasso (CREO) ylsi vaalivoittoon 52,4 prosentin kannatuksella. Rafael Correan esimerkkiä puolustanut vasemmistolaisen yhteisrintaman (UNES) Andrés Arauz taas sai 47,6 prosenttia annetuista äänistä. Eroksi tuli likimain 420 000 ääntä.

Ecuadorin Kansalaisvallankumous (Revolución Ciudadana) sai alkunsa vuoden 2006 vaalivoitosta. Alianza País ja Rafael Correa hallitsivat maata kymmenisen vuotta 2007−2017.Correan varapresidenttinä kahdesti ollut Lenín Moreno kuitenkin petti kannattajansa, puolueensa ja lopetti muutosliikkeen, joka myös koki täydellisen vaalitappion 2021. Vielä vuoden 2017 kongressivaaleissa vasemmistolainen Correan poliittinen liike sai 74 paikkaa. Morenon nelivuotinen hallinto muistetaan korruptiosta, politiikan ja oikeuslaitoksen sotkemisesta, protestien väkivaltaisesta tukahduttamisesta, velkaantumisesta, yksityisen pääoman ja valuuttarahasto IMF:n suosimisesta sekä yhdestä huonoimmista Latinalaisen Amerikan vastauksista koronapandemiaan.

36-vuotiaasta Andrés Arauzista olisi tullut vaalit voittaessaan Ecuadorin historian nuorin presidentti. Ensimmäisellä kierroksella 7.2. hän sai 32,7 prosenttia äänistä. Silloin miljonääripankkiiri Guillermo Lasso sai 19,7 prosentin äänisaaliin, mikä riitti hädin tuskin alkuperäiskansojen liikkeiden edustajan (Pachakutik) Yaku Pérezin lyömiseen, joka tilitti saldokseen 19,4 prosenttia. Toiseksi ja kolmanneksi tulleiden eroksi jäi vain noin 32 000 ääntä.Toisella kierroksella alkuperäiskansat äänestivät tyhjää ja ratkaisivat vaalit, sillähylättyjen äänten osuus 16,3 prosenttia oli suurin sitten vuoden 1978 presidentinvaalien.

Aluetasolla tahallisesti hylättyjen äänien osuus oli yli 30 prosenttia kolmessa provinssissa.Viimeisissä 22 vaaleissa näiden äänten merkitys ei ollut niin korostunut kuin nyt.  Vaalien toisen kierroksen ulkopuolelle 32 000 äänen erolla jäänyt alkuperäiskansojen ja niiden yhteenliittymän Pachakutikin presidenttiehdokas Yaku Pérez Guartambel pyysi kannattajiaan tekemään ideologisen valinnan ääntensä hylkäämisestä, koska hän piti 7.2. käydyn ensimmäinen kierroksen vaaleja vilpillisinä ja teki selväksi, ettei luota kumpaankaan ehdokkaaseen. Ensimmäisellä kierroksella hän sai noin 1,8 miljoonaa ääntä. Koska toisella kierroksella hylättyjä ääniä tuli annettua suunnilleen saman verran, hänen viestinsä otettiin ilmeisen hyvin vastaan. Osa äänistä kuitenkin ilmaisi varmasti myös epäluottamusta koko nykyistä demokraattista järjestelmää vastaan.

Eniten hylättyjä ääniä annettiin alueilla, joissa Pachakutikin kannatus on suurinta: Sierra Centro, Austro, Amazonía. Kaikkiaan 54 yhteensä 221 hallintoalueesta (cantones), joihin Ecuador jakautuu, hylätyt äänet voittivat ainakin jommankumman kahdesta ehdokkaasta. Niillä alueilla, missä Pérez sai eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella, annettiin eniten kelpaamattomia ääniä. Niissä 11 kunnassa, joissa hylättyjä ääniä oli vähintään 40 prosenttia, Pérez sai ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosenttia kaikista äänistä. 18 kunnassa hylätyt äänet voittivat. Vuoden 2017 vaaleissa tyhjät äänet eivät voittaneet yhtäkään kantonia tai kuntaa. Silloin hylättäviksi laskettavia ääniä annettiin vain 6,3 prosenttia.

Winsconsin-Madison yliopiston sosiologi Javier Rodríguez Sandoval piti antamatta jätettyjä ääniä protestina tilanteessa, jossa Péreziä ensimmäisellä kierroksella äänestäneet eivät halunneet tukea Lassoa. Olisi ollut loogista, että he olisivat äänestäneet Arauzia, mutta he eivät kokeneet häntä riittävän vahvaksi vaihtoehdoksi Pérezin onnistuneen ensimmäisen kierroksen kampanjan jälkeen. Ironisesti vasemmistolainen ideologinen äänestyskäyttäytyminen toi hylättyjen äänten muodossa voiton oikeiston ehdokkaalle. Vasemmistolaiset ryhmittymät UNES, Pachakutik ja Izquierda Democrática (ID) saivat vaalien ensimmäisessä vaiheessa yhteensä noin 67 prosentin kannatuksen, joten ne olisivat voimansa yhdistäessään voineet voittaa toisen kierroksen vaalit.

Ecuadorin noin 18 miljoonasta asukkaasta ainakin 9−10 prosenttia tai 1,6−1,8 miljoonaa lukeutuu alkuperäiskansoihin, joista noin neljäsosa asuu Amazonin alueella. 1986 perustettu Ecuadorin alkuperäiskansojen liitto (Conaie), kuten iso joukko muitakin ryhmiä, kuuluu vuonna 1995 syntyneeseen yhtenäisyysliike Pachakutikiin (MUPP), jonka arvoihin kuuluu myös ekologismi. Ecuadorin kansallisuuksien ja kansojen kehittämisneuvoston (Codenpe) mukaan maassa on 14 prehispaanista kansallisuutta ja 18 alkuperäiskansaa. Viime aikoina alkuperäiskansojen vaa’ankieliasema maan politiikassa on ollut varsin näkyvä.

Yhtä kaikki, vaaleista syntynyt Guillermo Lasson hallitus on ollut alusta asti toimintakyvyltään heikko. 28.6.2022 Lasso vältti erottamisensa vain 12 äänin turvin. 137-paikkaisessa kongressissa hänen erottamistaan kannattivat correalainen UNES ja alkuperäiskansojen parlamentaarinen liittoutuma Pachakutik sekä useat pienemmät ryhmät ja itsenäiset. Syrjäyttäminen olisi vaatinut 92 ääntä. Vasemmistoblokilla on hallussaan kaksi kolmasosaa kongressista, mikä näkyi tässäkin värikkäässä äänestyksessä, jossa se sai kasaan 80 edustajaa. Hallitusryhmää tuki reilu 30 prosenttia parlamentin jäsenistä, mikä merkitsi 48 ääntä, jotka tulivat pääosin Lasson oman CREO-ryhmän lisäksi sosiaalikristityiltä (Partido Social Cristiano) ja Demokraattiselta vasemmistolta (Izquierda Democrática). Yhdeksän kongressiedustajaa ei osallistunut päätöksentekoon. Elokuun 2021 lopusta lähtien UNES, jonka ydin tunnettiin nimellä Movimiento Fuerza Compromiso Social (FCS), palasi juurilleen ja se tunnetaan jälleen Kansalaisvallankumouksen liikkeenä (Movimiento Revolución Ciudadana).

 

Sodanjulistus alkuperäiskansoille

 

Guillermo Lasso julisti epäsuoran sodan alkuperäiskansoille heinäkuun seitsemännen ja elokuun viidennen päivän asetuksillaan 95 ja 151. Nämä vuoden 2021 asetukset muokkaavat Ecuadorin öljy- ja kaivosalojen politiikkaa kuulematta alkuperäiskansoja laisinkaan. Asetus 95 edustaa puhdasta uusliberaalia talouspolitiikkaa siirtäessään valtion päätösvaltaa monikansallisille yrityksille. Tämä yksityistämiskehitys edellyttää sääntelyn vähentämistä, lisäksi se rikkoo perustuslain henkeä heikentäessään öljyteollisuuden kansallista itsemääräämisoikeutta. Uudistus vaarantaa valtion tulot ja ulkoistaa taloudelliset riskit julkisille toimijoille yksityisten yritysten voittojen takaamiseksi. Presidentillinen asetus 151 taas pyrkii tekemään Ecuadorista kaivosalan sijoituksien kohteen. Kaivosteollisuuden tuottavuuden parantamista perustellaan eräänlaisena välttämättömyytenä pandemian jälkeisen taloustilanteen kohentamiseksi. Kuitenkin useat alkuperäiskansat ovat julistaneet alueensa kaivostoiminnasta vapaiksi, joten hallitus aikomukset johtaisivat yhteenottoihin paikallisten asukkaiden kanssa. Asetuksen tavoitteisiin kuuluu myös ympäristönormien ja sosiaalisen säätelyn helpottaminen, mikä tähtää yritysten valtuuksien lisäämiseen ja valtion roolin heikentämiseen. Amazon Frontlinesin mukaan pahamaineiset asetukset rikkovat yksilöllisiä ja kollektiivisia sekä luonnon oikeuksia vastaan.

Kummatkin asetukset ovat räikeässä ristiriidassa Lasson vaalikampanjan aikana tekemien ympäristönsuojelun lupauksien kanssa. Ne rikkovat ihmisoikeuksia, alkuperäiskansojen kollektiivisia oikeuksia ja luonnon olemassaolon perustusedellytyksiä vastaan. Perustuslain lisäksi ne sotivat Ecuadorin kansainvälisiä sitoumuksia vastaan. Luontotuhojen laajentaminen on ymmärrettävästi herkkä aihe, sillä suurin osa alkuperäiskansoista kärsii jo entisestään luonnonvarojen mittavista väärinkäytöksistä esi-isiensä mailla, jotka ovat yhteisöjen selviytymisen ehto. Suurin osa Ecuadorin öljyvaroista tuotetaan juuri Amazonin sademetsän alueella: Sucumbíossa, Orellanassa, Napossa ja Pastazassa. Kyseessä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun kansat puolustavat omia maitaan, mutta ilmastokriisin olosuhteissa myös tiede sotii fossiilitalouden syventämistä vastaan. Ecuadorin päivittäinen raakaöljyn tuotantokapasiteetti liikkuu 530 000 tynnyrin tasolla.

Guillermo Lasso on saanut YK:n ilmastonmuutoskonferenssilta eli COP26-ryhmältä tunnustusta Galápagossaarten luonnonsuojelualueiden laajentamisesta ja allekirjoitetuista sitoumuksista pysäyttää maansa metsäkato ja eroosio vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansojen liitto (Confeniae), Ecuadorin alkuperäiskansojen liitto (Conaie) ja Pastazan waorani-kansan koordinointineuvosto (Conconawep) ovat saaneet tehdä hartiavoimin töitä pysäyttääkseen suuriin luontotuhoihin tähtäävät asetukset kansainvälisen yhteisön tuella ja laittamalla koetukselle ecuadorilaisen oikeusvaltion nyörit perustuslakituomioistuimessa. Kanne perustuu siihen, ettei kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia alkuperäiskansojen kuulemisoikeudesta ja tietoisesta suostumuksesta ole kunnioitettu. Aikeista lisätä raaka-ainetuotantoa ei ole ilmoitettu ennakolta eikä tietoa suunnitelmista ole jaettu.

Vuosituhansien ajan Etelä-Amerikkaa asuttaneiden kansojen alueellinen läsnäolo, maaoikeudet ja trooppiset ekosysteemit, niiden elinvoimaisuus ja hyvinvointi, kietoutuvat toisiinsa erottamattomalla tavalla, jota nopeita voittoja tavoittelevat monikansalliset yritykset eivät halua ymmärtää. Jos valtio alistetaan pelkäksi taloudelliseksi peluriksi, sen tasapainottavalta roolilta oikeuksien takaajana niin luonnon kuin alkuperäiskansojen suhteen menee uskottavuus. Osa hankkeista on kohdistunut jopa Yasunín kansallispuistoon, jonka uumenissa elävät omaehtoisessa eristyksessä tagaeri- ja taromenane-kansat. Kuulemismenettelyjen kunnioittaminen sinällään on edellytys muiden kollektiivisten oikeuksien toteutumiselle, joihin lukeutuvat muun muassa halutun kehitysmallin valitseminen, oman alueen luonnonvarojen hallinnointi, autonominen järjestäytyminen ja päätöksenteko sekä kokonaisvaltainen itsemääräämisoikeus, joiden vaatimukset on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Puolustaessaan oikeuksiaan ja maitaan, alkuperäiskansat taistelevat elämäntapansa, kulttuurinsa, kielensä ja koko tuntemansa elämänpiirin säilyttämisen puolesta.

 

 

Uudistukset pysähtyivät oikeudessa

 

Vuoden 2022 alussa perustuslakituomioistuin (Corte Constitucional del Ecuador) laittoi kuitenkin kapuloita rattaisiin vahvistamalla alkuperäiskansojen asemaa samalla, kun se rajoitti valtiollisia pyrkimyksiä laajentaa Amazonin sademetsän öljy- ja kaivosvarojen hyväksikäyttöä. Oikeusviranomaisten päätökset, joiden koko kirjoon voi tutustua täällä, asettavat tärkeän ennakkotapauksen tai oikeuskäytännön, sillä ne takaavat esi-isiensä maita asuttaville kansoille kiistattoman oikeuden myöntää suostumus maidensa käytölle. Vaikka paikallinen perustuslaki takaa kuulemismenettelyn, ei Ecuadorissa ole varsinaista tarkkaa lainsäädäntöä, joka säätelisi niiden sisältöä. Oikeuden 4.2. tiedottama päätös kuitenkin linjaa, että kaikkien kuulemismenettelyjen on johdettava yhteisymmärrykseen ennen kuin yksikään projekti voi käynnistyä. Toisin sanoen päätös vahvistaa alkuperäiskansojen laillista asemaa kieltäytyä yhteistyöstä. Jatkossa Amazonin kymmenen kansan itsemääräämisoikeus saa rinnalleen veto-oikeuden perua kaikki niiden kulttuuria ja elinympäristöä uhkaavat hankkeet. Helmikuun 14. päivänä juhlittiin myös Chevronille langetetun 9,5 miljoonan dollarin 11. vuosipäivää. Kyseinen öljy-yhtiö tosin kieltäytyy yhä maksamasta saastuttamisestaan sälyttäen vastuun myrkyllisestä perinnöstään suoraan yhteisöille, jotka elävät sen seurauksien keskellä.

Myöskään ennen tätä 27.1. annettua virallista tuomiota (No. 273-19-JP/22) tai niin sanottua Sinangoen päätöslauselmaa (Caso Sinangoe), jota etenkin a’i-kansa (cofán) ajoi, alkuperäiskansoilla ei ollut käytössään aidosti toimivaa käytäntöä taata kuulemisoikeutensa saatikka suostumuksen antamisen toteutumista. Nyt vuosikymmeniä jatkuneille loukkauksille ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen polkemiselle on laitettu toistaiseksi päätepiste, kun vähintään 9 300 hehtaarin yhteisömaat on suojeltu ja uusi tärkeä ennakkotapaus on luotu. Toki Ecuadorin ympäristöministeriön vuoden 2022 tietojen mukaan suojelun piirissä on kaikkiaan noin 26 miljoonaa hehtaaria tai 19,4 prosenttia koko maan pinta-alasta. Viimeisen vuoden aikana luotiin yhdeksän uutta suojelualuetta ja kahta laajennettiin. Kansallinen suojeltujen alueiden järjestelmä (Sistema Nacional de Áreas Protegidas – SNAP) käsittää yhteensä 70 erinäistä kohdetta, jotka jakautuvat 11 erilaiseen alaryhmään.

Koska Lasson hallinnolla ei ole vahvaa kongressin tai kansan tukea ei sillä myöskään ole sellaista poliittista asemaa, että se voisi pakottaa tahtoaan oikeuslaitoksen päätöksistä huolimatta. Tulevaisuudessa kongressin suurin ryhmä, correalainen vasemmisto, palannee valtaan ja sen on jatkossa osattava kuunnella alkuperäiskansoja entistä herkemmin, jos se haluaa voittaa vaaleja ja säilyttää uskottavuutensa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soveltajana. Rafael Correan aikakaudella Ecuadorista tuli virallisesti useiden kansojen valtio, monikulttuurinen maa, jonka on kuitenkin vielä edistyttävä lisää, jotta kaikkien kansalaisten, etenkin haavoittuvaisimpien ryhmien oikeus hyvään elämään toteutuisi täysivertaisesti. Alkuperäiskansojen päätösvalta on lisääntynyt oikeusistuimen päätöksen myötä: kaikki projektit on alistettava yhteisöjen harkittaviksi ja ne pysähtyvät, jos ne eivät nauti paikallisten asukkaiden aidosta tuesta. Rimaa on nostettu korkeammalle.

Amazonin kansat omistavat lähes 70 prosenttia Ecuadorin sademetsistä. Vastustus sekä öljy- että kaivosteollisuutta kohtaan on korkealla tasolla. Siksi näköpiirissä ei ole uusia suuren mittakaavan projekteja, vaikka osa vanhoista hankkeista jatkuu vielä. Merkittävää olisi myös se, jos Kalifornian paikallishallinto kieltäisi öljyn tuonin Amazonin alueelta. Tärkein vientikohde Ecuadorin trooppisten metsien mustalle kullalle on juuri Tyynenmeren rannikon osavaltio, jota johtaa ilmastotietoinen Gavin Newsom, ja johon myös alueelliset ympäristöjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan. Ilmapiiri Kalifornian öljytuonnin lopettamiselle Amazonin sademetsien uumenista on otollinen, koska jatkossa fossiilisen energian hankkiminen on yhä vaikeampaa. Oikeuden päätös on radikaali käänne myös siinä mielessä, että se asettaa kollektiiviset oikeudet ja luonnon tasapainon taloudellisen voitontavoittelun edelle.

Korkein oikeus julisti lisäksi perustuslain vastaiseksi presidentti Lenín Morenon 2019 tekemän asetuksen 751, joka salli öljyporaukset kansallispuisto Yasunín läheisellä puskurivyöhykkeellä. Asetus vaaransi kansallispuiston ja sen sisällä elävien tagaeri- ja taromenane-kansojen elämäntavan. Öljyteollisuus oli jo ehtinyt rakentaa alueelle kulkevan tien, mutta oikeuden päätös kieltää siltä seitsemän suunnitteilla olleen öljynporausalustan rakentamisen ja noin 250 öljyesiintymän hyödyntämisen. Päätöksessä todetaan, ettei alueella vapaaehtoisessa eristyksessä eläviltä alkuperäiskansoilta voida edes pyytää suostumusta hankkeille, koska näin rikottaisiin niiden oikeutta elää erillään muusta yhteiskunnasta. Siksi minkäänlaisten lupien myöntäminen ei ole mahdollista. Vuoden 2018 kansanäänestyksessä Yasunín suojelualuetta päätettiin laajentaa, mutta Moreno petti jälleen kerran äänestäjät, sillä muodollisesti hänen hallituksensa kasvatti alueen pinta-alaa, samalla kun se salli sen luonnonvarojen tehokkaamman ryöväämisen.

Myös kolmas myönteinen oikeuslaitoksen päätös näki hiljattain päivänvalon. Siinä myönnettiin pääkaupunki Quiton ja sitä ympäröivien alueiden asukkaille oikeus toteuttaa kansanäänestys Andien vuoriston Chocón kaivostoiminnasta. Jo joulukuussa perustuslakituomioistuin hylkäsi Magdalenajoen kaivosprojektin ympäristöluvan Quiton luoteiskulman Los Cedrosin biodiversiteetiltään rikkaissa metsissä, joissa asuu muun muassa silmälasikarhuja, uhanalaisia ​​sammakoita, kymmeniä harvinaisia ​​orkidealajeja ja ruskeapäisiä hämähäkkiapinoita.

Päätöksiä vauhditti osaltaan Cocajoen 28.1. alkanut öljyvuoto. Kyseessä on toinen ison luokan vuoto viimeisen kahden vuoden aikana. Sen vauriot kohdistuvat jokea ympäröiviin metsiin ja aluetta asuttaviin kymmeniin tuhansiin kichwa-kansan jäseniin. Hallitus myönsi useiden päivien hiljaisuuden jälkeen, että Cocajokeen pääsi raakaöljyä 6 300 tynnyrin verran. Vahinko ei ole kuvaava sana toistuville tapahtumille, joiden taustalta löytyy puutteellinen infrastruktuuri vaikeakulkuisessa ja vaihtelevassa maastossa sekä vesivoimaloiden aiheuttama eroosio serpentiinimäiselle putkistolle. Vuosien 2015 ja 2021 välillä sattui ainakin 899 virallisesti rekisteröityä vuotoa. Oikeuden päätökset ja jatkuvat ympäristötapaturmat yhdessä muodostavat esteen Lasson hallituksen epärealistisille suunnitelmille tuplata öljyntuotanto. Niin ikään kaivostoiminnan laajentaminen näyttäytyy varsin kivisenä tienä, joka tulee kokemaan vastustusta halki koko maan. Pankit, jotka kontrolloivat jopa 80 prosenttia Amazonin sademetsän öljybisneksestä, ovat kaikessa hiljaisuudessa jäädyttämässä ilmastotavoitteita vastaan sotivien fossiilisten polttoaineiden rahoituksen tällä koko planeetan keuhkoina toimivalla vihreällä keitaalla, jota asuttavat noin 400 alkuperäiskansaa niin Ecuadorissa, Kolumbiassa, Venezuelassa, Perussa, Boliviassa kuin Brasiliassakin, Surinamessa, Ranskan Guayanassa ja Guyanassa. Kaiken kaikkiaan Amazonin alueen pinta-ala yltää lähes 7,4 miljoonaan neliökilometriin.

 

Lakko näytti alkuperäiskansojen voiman

 

Lisää kiviä reilun vuoden vallassa olleen hallituksen taipaleelle heittivät kesäkuun mielenilmaukset, joita johtivat Ecuadorin alkuperäiskansojen liitto (Conaie) ja kichwa-panzaleo-kansaan kuuluva Segundo Leonidas Iza Salazar. 13.−30.6. halki maan vyöryi lakko (Paro Nacional). Lasso syytti alkuperäiskansoja “terroristeiksi” ja pidätti myös 24 tunnin ajaksi sen johtohahmon Leonidas Izan. Mielenilmauksien saldoksi muodostui ainakin seitsemän kuollutta ja yli 500 loukkaantunutta sekä noin 150 pidätystä. Ecuadorin piispankonferenssin välityksellä syntyi kuitenkin sopu (Acta por la Paz) 18 päivän protestien jälkeen. Hallitukselta oli alun perin vaadittu 0,40 dollarin alennusta polttoaineiden hintoihin, mutta läpi saatiin 0,15 dollarin helpotus. Presidentin asetus 95 (Decreto Ejecutivo No. 95) Amazonin sademetsän öljyteollisuuden laajentamisesta kumottiin ja kaivosasetusta 151 (Decreto Ejecutivo No. 151) muokattiin niin, ettei kaivoksia voi perustaa erityissuojelusta nauttiville alueille, kuten luonnon- ja vesiensuojelualueille, esi-isien asuttamille maille tai arkeologisten alueiden läheisyyteen. Alkuperäiskansoille ja muille yhteisöille taattiin sopimuksessa lisäksi oikeus ennakoivaan, vapaaseen ja tietoiseen kuulemiseen.

Jo aiemmin hallitus oli sitoutunut kontrolloimaan keskeisimpien elintarvikkeiden hintoja, julistamaan hätätilan terveydenhoitoon ja antamaan anteeksi korkeintaan kolmeen tuhanteen dollariin yltäviä velkoja, kompensoimaan maatalouden nousseita kuluja, tuplaamaan kaksikielisen kulttuurienvälisen koulutuksen (Educación Intercultural Bilingüe) budjetin ja nostamaan köyhimpien perheiden inhimillisen kehityksen avustuksen (Bono de Desarrollo Humano) 55 dollariin. Lakon on arvioitu aiheuttaneen jopa miljardin dollarin loven bruttokansantuotteeseen. Lasson hallitukseen kohdistui samanaikaisesti kovia paineita niin kaduilta kuin sikäläisestä eduskunnastakin, jossa vaadittiin hänen erottamistaan.

Jo mainittu Conaie sekä Ecuadorin evankelisten alkuperäiskansojen ja järjestöjen neuvosto (Feine) ja Talonpoikien, alkuperäiskansojen ja mustien järjestöjen liitto (Fenocin) seuraavat sopimuksen toteutumista yhteisessä neuvotteluelimessä hallituksen kanssa 90 päivän ajan. Myös vuodelta 2018 peräisin olevan Amazonin erityisaluesäädöksien (Ley Orgánica para la Planificación Integral de la Circunscripción Territorial Especial Amazónica) lakiprojektin uudistamisen, erityisesti aluerahaston priorisointia koskevan artikla 66. ja siihen liittyvien muiden vastaavien artikloiden, valmistelu on aloitettu. Jo toimivan lain uudistuksen tarkoituksena on taata entistä paremmin se, että sademetsäalueen öljy-, kaivos- ja sähköprojektien tuotot jäävät samalle alueelle. Niistä 30 prosenttia voitaisiin käyttää luonnon ennallistamiseen ja loput 70 prosenttia ohjattaisiin alkuperäiskansojen kehitysprojekteihin kuten kestävään maatalouteen ja ekoturismiin tai korkeakoulutukseen, infrastruktuuriin ja hyvinvointiin sekä kulttuuriin. Jos ja kun tulonjaosta päästään sopuun ja lain toteutus onnistuu nykyistä paremmin voi trooppisten luonnonvarojen hyödyntäminen jatkua nykytasolla, vaikka alkuperäiskansat ovat toimillaan tehneet selväksi, etteivät ne ole enää valmiita vastaanottamaan uusia projekteja.

Lasson hallitus ei nauti vahvasta kansan luottamuksesta. Sillä ei myöskään ole puolellaan kongressin enemmistöä. Sen toimikausi jatkuu vuoteen 2025 eikä seuraavien kolmen vuoden aikana ole odotettavissa ainakaan heikennyksiä Amazonin alkuperäiskansojen oikeuksiin. Kuten sanottua, Ecuadorin alkuperäiskansat ratkaisivat tyhjillä äänillään presidentinvaalin. Nyt niiden vahva neuvotteluasema on todistettu niin oikeuslaitoksien päätöksissä kuin katujen mielenilmauksissakin. Ne voivat luottaa myös jatkossa kansainvälisen yhteisön tukeen. Lasso sen sijaan sai osakseen rajun buuausaallon Kolumbian Bogotássa 7.8., kun hän osallistui Gustavo Petron virkaanastujaisiin. Ekososialisti Petron hallituksen tavoitteisiin kuuluu niin ikään maailman keuhkoina valtamerien ohella toimivan Amazonin puolustaminen. Myös Chilen tuore Gabriel Boricin johtama hallitus ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mikä on entistä vahvemmin läsnä niin sanotussa Latinalaisen Amerikan vasemmiston toisessa aallossa, joka sai alkunsa Meksikon presidentiksi heinäkuussa 2018 valitun Andrés Manuel López Obradorin ylivoimaisesta vaalivoitosta. Myös Meksikon hallitus ajaa energiasiirtymää muun muassa uudistamalla maan laajan vesivoimaloiden verkoston sekä rakentamalla Sonoran osavaltioon Latinalaisen Amerikan suurimman aurinkovoimalan. Vuoden 2023 aikana Meksiko luopuu myös raakaöljyn viennistä ja kaikki oma tuotanto keskitetään kansallisiin öljyjalostamoihin. Litium on lisäksi kansallistettu hiljattain, mikä tulee vauhdittamaan siirtymä autoteollisuudessa, kun valkoinen kulta korvaa lopulta mustan kullan. Lokakuun vaaleissa selviää, saako sademetsävyöhyke Brasilian Luiz Inácio ”Lula” da Silvasta uuden puolustajan. Sijaitseehan noin 60 prosenttia sademetsästä juuri tämän Etelä-Amerikan jättiläisen rajojen sisäpuolella. 

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Elonkehä-lehdessä 3/2022 lokakuun puolivälissä.

Lähteet: Amazon Watch, Mongabay, Amazon Frontlines, TeleSUR, Voz de América, Acción Ecológica, Plan V, BBC News Mundo, France 24, El Universo, El Comercio, Ecuadorin presidentinkanslia, etc.

P.S. Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston sivustolta voi lukea paremmin kuvitetun version samasta artikkelista