Ecuadorin presidentti Guillermo Lasso Mendoza, joka valittiin alun perin virkaansa alkuperäiskansojen tyhjin äänin, hajotti keskiviikkona 17.5. maan yksikamarisen parlamentin. Niin sanottu “muerte cruzada” perustuu Rafael Correa Delgadon kaudella säädettyyn vuoden 2008 perustuslakiin eikä sitä ole käytetty aiemmin. Lasson hallintoa ovat leimanneet useat kriisit, mutta alkuperäiskansojen lakkoilu lienee kaikkein tärkein useista arvovaltatappioista. Helmikuun paikallisvaaleissa koettu vasemmiston voitto ei sekään vahvistanut hallituksen asemaa. Järjestyksessään toinen vastikään tiistaina 16.5. alkanut poliittinen oikeudenkäynti olisi mitä todennäköisemmin johtanut presidentin erottamiseen, sillä kongressin voimasuhteet olisivat mahdollistaneet oppositiolle kahden kolmasosan enemmistön. Virkakauttansa edeltävistä väärinkäytöksistä syytettynä ollut pankkiiri ja veroparatiiseihin omaisuuttaan kätkeneen pitkän linjan oikeistolaisen poliitikon terveyskään ei ole ruokkinut myönteistä mielikuvaa. Hänen liikkumisensa on suhteellisen verkkaista ja huhtikuussa hän oli tehohoidossa virtsatulehduksen takia.
67-vuotias uusliberaali valtionpäämies ei ottanut riskiä tulla erotetuksi ja kutsui koolle uudet vaalit. Vielä edellisenä päivänä 13 edustajaa omaavan Movimiento Creon riveihin kuuluva kavalluksesta syytetty presidentti puolusti itseään täysistunnossa. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa, että eduskunta eroaa ja presidentin johtama hallitus jatkaa muodollisesti virassa vielä noin kuuden kuukauden ajan. Uusia kongressiedustajia ja presidenttiä ei kuitenkaan valita kuin jäljellä olevaksi kaudeksi, joka päättyy 23.5.2025. Sikäläiset eduskuntavaalit ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään Kansallisen vaalineuvoston (Consejo Nacional Electoral – CNE) jo vahvistamien tietojen mukaan 20.8. ja presidentinvaalienvaalien toinen kierros puolestaan mitellään 15.10. Uusi presidentti aloittaa virassa marraskuun alkuun mennessä. Lasso on ilmoittanut, ettei hän aio asettua uudelleen ehdokkaaksi. Statistan mukaan presidentin hallintoon suhtautui 1.5. myönteisesti vain 13,9 prosenttia ecuadorilaisista. Myöskään correalaisen vasemmiston vuoden 2021 presidenttiehdokas Andrés Arauz Galarza ei ole osallistumassa vaaleihin.
Perustuslain artiklaan 148 perustuva presidentin toimivaltaan kuuluva yksipuolinen päätös ei sinänsä ole vallankaappaus eikä johda diktatuuriin. Valtionpäämies voi säätää tulevien kuukausien aikana presidentillisiä asetuksia ainoastaan talouspolitiikassa, mutta niiden tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja perustuslakituomioistuin tarkastaa niiden sisällön sekä päättää niiden hyväksymisestä. Myös seuraava eduskunta ja hallitus voivat halutessaan kumota tehdyt asetukset. Kovin laajaa tuhoa Lasson hallitus siis tuskin saa enää aikaan. Tapahtumat eivät ole myöskään vielä johtaneet laajoihin mielenilmauksiin. Artikkeli 130 antaa samat ”molemminpuolisen kuoleman” keinot myös kongressille. Siksi siinäkin tapauksessa, että 92 kaikkiaan 137 edustajasta olisi tukenut presidentin syrjäyttämistä, olisi tullut kutsua koolle uudet vaalit. Sillä välin valtion johdossa olisi toiminut varapresidentti Alfredo Borrero Vega. Valtiosääntöön kirjatun periaatteen mukaan yksi vallanpitäjä, olipa se toimeenpanovallan tai lainsäädäntövallan edustaja, ei voi erottaa toista osapuolta joutumatta myös samalla itse erotetuksi. Lopullisen sanan sanovat kuitenkin kansalaiset vaaleissa eivätkä nämä erityiset vaalit muokkaa tavanomaista vaalikalenteria vuoden 2025 osalta. Kokonaisuutena vallan tasapaino säilyy eikä poliittinen järjestelmä halvaannu tai ajaudu umpikujaan, kuten naapurimaa Perussa, jossa parlamentaarinen vallankaappaus johti perustuslaillisen presidentin erottamiseen ja ajoi koko Andien alueen maan entistä syvempään poliittiseen kriisiin. Jos jompikumpi, eduskunta tai presidentti, päättää leikkiä tulella, tietää se jo etukäteen joutuvansa myös itse poltetuksi demokratian puhdistavassa tulessa.
Lassosta ei ole koskaan saatu leivottua kansansa mittaista johtajaa. Itsensä syrjäyttämiseen johtaneet tapahtumat huipensivat kriisistä kriisin eläneen hallituksen taipaleen eikä niissä sinänsä ole mitään yllättävää. Kyseessä on presidentin viimeinen oljenkorsi. Aiemmin kesäkuussa 2022 keskellä alkuperäiskansojen laajamittaisia mielenilmauksia, 80 edustajaa kannatti Lasson syrjäyttämistä, mutta tällä kertaa 92 edustajan rajapyykki olisi mitä todennäköisimmin ylittynyt, sillä vähintään 88 kansanedustajaan tiedetään luistelleen opposition kelkassa. Itse syytevyyhti liittyy vuosien 2018 ja 2020 välillä tehtyyn öljykuljetusten sopimukseen valtiollisen varustamoyhtiö Flota Petrolera Ecuatorianan ja Amazonas Tankerin kesken. Siitä, ettei epäselvyyksiin puututtu eikä tehtyjä sopimuksia keskeytetty ajoissa koitui tiettävästi valtiolle yli kuuden miljoonan dollarin tappio. Lasso on puolustautunut sanomalla sopimuksen kuuluneen edellisen presidentin Lenín Moreno Garcésin vastuualueeseen, sillä se allekirjoitettiin hänen kaudellaan.
Kriisistä kohti uusia vaaleja
Ecuador elää parhaillaan useita päällekkäisiä ja toisiaan ruokkivia kriisejä, mitkä liittyvät etenkin talouteen, turvallisuuteen ja toimeentuloon. Vasemmistolaisen kauden 2007–2017 vakauden ja vaurastumisen ilmapiiri on jäänyt kauas taakse. Poliittinen kriisi puolestaan ei välttämättä sinällään ole kovin syvä ja se selittyy hallituksen sekä opposition välisten voimasuhteiden epätasapainolla. Correalainen Revolución Ciudadana on selkeästi maan vaikutusvaltaisin poliittinen organisaatio, siinä missä Lasson Movimiento Creo on hallituksen keskisuuri toimija. Helmikuussa Lasso menetti loputkin valtansa rippeet hävitessään kaikki kahdeksan ehdottamaansa kansanäänestystä. Pallo siirtyi entistä vahvemmin oppositiolle, jota johtaa Ecuadorin kansalaisvallankumouksen perinteitä jatkava vasemmisto. Se lähtee selvänä ennakkosuosikkina ensi syksyn vaalikentille.
Turvallisuuskriisi sai alkunsa vankilajärjestelmän piiristä. Monissa vankiloissa koettiin joukkomurhia ja pelkästään vuonna 2022 niiden seinien sisäpuolella kuoli yli sata henkeä. Esimerkiksi Quitossa Incan nimeä kantavassa vankienhoitolaitoksissa murhattiin 15 ihmistä viime marraskuussa. Myöskään katujen turvallisuus ei ole parantunut eikä huumekartellien valta ole vähentynyt. Lasso julisti useita poikkeustiloja, lisäsi turvajoukkojen määrää ja siirsi tuhansia vankeja, mutta tämä ei ole näkynyt murhatilastoissa ja ajoittain se on aiheuttanut jopa kiihtyvän väkivallan noidankehiä. Usein taustalta löytyy aseellisten ryhmien kamppailu vankiloiden johtamisesta, erinäisistä strategisista reiteistä ja huumekaupan reviireistä. Kolumbian ja Perun naapuri Ecuador on huumeiden läpikulkureitillä kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa, mikä lisää osaltaan laittoman yritystoiminnan yhteiskunnallisia haittavaikutuksia.
Lassoa on syytetty toistuvasti korruptiosta vaalikampanjan rahoituksen epäselvyyksistä alkaen. Yksi Ecuadorin rikkaimmista kansalaisista, herra presidentti, sai kunniamaininnan vuonna 2021 julkaistuissa Pandora Papers -julkaisussa. Ecuadorin lakikirja kieltää ehdokkailta, poliitikoilta ja virkamiehiltä veroparatiisien käyttämisen. Kongressin komissio suositteli tutkintaa ja presidentin mahdollista syrjäyttämistä jo tuolloin, mutta hallitus ja tilintarkastusviranomaiset hautasivat syytteet yhteistuumin.
Kesällä 2022 hallituksen kaatuminen oli lähellä, kun polttoaineiden ja ruuan hinnan kallistumista vastaan protestoineet mielenosoittajat pakottivat ylimmän johdon useisiin myönnytyksiin. Myös Lasson aikeet lisätä Amazonasin luonnonvarojen hyödyntämistä alkuperäiskansojen mailla haudattiin korkeimmassa oikeudessa. Toisaalta työttömyys ja turvattomuus ovat lisänneet maasta ulos lähtevää siirtolaisten virtaa. Viimeksi helmikuussa Ecuadorin alkuperäiskansat vaativat Lasson eroa. Tuo tavoite on vihdoin saavutettu.
Hetimmiten kongressin ja oman poliittisen uransa kuolemantuomion jälkeen Lasso antoi asetuksen “perheiden talouden vahvistamisesta”, mikä nostaa verovähennysten katon reilusta viidestä tuhannesta yli 15 000 dollarin. Ecuadorissa miljoonat köyhimmät väestönosat alkuperäiskansoista työläisiin eivät täyttele veroilmoituksia, joten asetus on suora tulonsiirto ja kädenojennus keskiluokalle. 23.5. Lasso antoi toisen asetuksen, joka pyrkii heikentämään valtiollista säätelyä samalla, kun se tarjoaa vientialan yrityksille erityisiä vapaakauppa-alueita, joissa niiden ei tarvitsisi sijainnista riippuen maksaa tulo- eikä arvonlisäveroa 10–15 vuoteen. Jonossa odottaa myös työväestön oikeuksia rajoittava uudistus. Pöydällä seisoo niin ikään kovat otteet mahdollistava “terrorismilaki”. Meneekö yksikään aloitteista lopulta läpi on vielä epäselvää, mutta niiden voimassaolo jäänee joka tapauksessa varsin lyhytkestoiseksi. Lasso aikoo kuitenkin yrittää viedä läpi uudistuksia, jotka kongressi on hylännyt aiemmin. Maareformia, parempaa sosiaaliturvaa, ahkerampaa asuntorakentamista tai työelämän oikeuksia parantavia aloitteita on lupa odottaa vasta seuraavalta hallitukselta. Lasson tehnee sillä välin parhaansa olemassa olevan epätasa-arvon lisäämiseksi, jos perustuslakituomioistuin vain sen sallii.
47 paikan Unes-vaaliliitto (Unión por la Esperanza), joka on muuntautunut jälleen Kansalainvallankumoukseksi (Revolución Ciudadana) sai tahtonsa läpi, sillä parin viikon takaisessa vaatimuksessa pyydettiin Lassoa turvautumaan ”molemminpuolisen kuoleman” mekanismiin. RC ei ole kyseenalaistanut päätöksen perustuslaillisuutta kuten alkuperäiskansojen ryhmittymä Pachakutik tai sosiaalikristityt (Partido Social Cristiano – PSC). Correalaiselle vasemmistolle, joka sai tänä vuonna jo yhden voiton uudet vaalit näyttäytyvät oivallisena ja oikein ajoitettuna tilaisuutena nopeuttaa sen kaikin puolin väistämättömältä näyttäytyvää paluuta valtaan.
RC näkee tapahtumat ulospääsytienä poliittiseen kriisiin. Näin oikeiston pitkään vainoama vasemmistojohtaja Rafael Correa kommentoi tapahtumia tuoreeltaan Belgiasta, joka on myöntänyt hänelle turvapaikan:
– Ecuadorilaiset: Tämä on laitonta. On selvää, että kyseessä ei ole sisäinen kaaos, vaan perustuslain mukainen poliittinen oikeudenkäynti. Joka tapauksessa tämä on loistava tilaisuus lähettää Lasso, hänen hallituksensa ja hänen vuokrattavissa olevat lainsäätäjänsä kotiin. Tänään olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan. Aina voittoa kohden!
Armeija ilmaisi heti varauksettoman tukensa Lasson toimille ja saartoi sekä tyhjensi kansallisen parlamentin sen hajottamisen jälkeen:
– Sotilaallisesti aidattu parlamentti. Kaikki naamiot putosivat heiltä, jotka puhuivat demokratiasta ilman, että he olisivat itse koskaan uskoneet siihen.
Perustuslaki takaa presidentille oikeuden hajottaa kongressi, jos se ylittää lailliset valtuutensa, mutta tähän tarvitaan perustuslakituomioistuimen myönteinen lausunto. Hajottaminen sallitaan myös siinä tapauksessa, jos lainsäätäjät toistuvasti ja perusteettomasti estävät kansallisen kehitysohjelman toteuttamista tai jos maassa vallitsee vakava poliittinen kriisi ja sisäinen sekasorto. Toimenpiteen voi toteuttaa vain kerran ja se tulee tehdä hallituskauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Uudet vaalit tulee kutsua koolle seitsemän päivän kuluessa ja ne tulee järjestää 90 päivään sisään siitä hetkestä. Uudet päättäjät taas aloittavat viroissaan 15 päivää vaalien jälkeen. Perustuslakituomioistuin on jo hylännyt kuusi asetusta 741 vastaan tehtyä valitusta. Ja koska uusien vaalien päivämäärät on jo julkistettu, enää ei ole odotettavissa muutoksia presidentin yksipuoliseen päätökseen. Nähtäväksi tosin jää se, viekö Lasson tie vielä jossain vaiheessa telkien taakse.
Puun ja kuoren välissä toiminut Lasso riemuitsi joka tapauksessa oman poliittisen uransa ennenaikaisesta lopettamisesta ja köyden omaan kaulaan heittämisestä, sillä hän puhui 148. artiklan soveltamisesta demokratian voittona ja ”uutena hetkenä optimismille” tilanteessa, missä ”kaikki lainsäädäntöelimen ponnistelut keskittyvät hallituksen horjuttamiseen”.
– Tämä on demokraattinen päätös, ei vain siksi, että se on perustuslaillinen, vaan koska se antaa Ecuadorin kansalle vallan päättää tulevaisuudestaan seuraavissa vaaleissa. Tämä on paras mahdollinen päätös, joka avaa meille tien saada takaisin toivo, rauhallisuus.
El País -lehden haastattelussa Lasso kiteytti päätöksensä tarkoituksen selväsanaisemmin:
– Olen valinnut hallita kuusi kuukautta kiirastulessa kahden vuoden helvetin sijaan.
Vuoden 2021 presidentinvaalien kakkonen Arauz puolestaan kertoi Lasson jo saavuttaneen hallituksensa tavoitteet:
– Hän toteutti suunnitelmaansa, joka oli tuhota Ecuador, viedäkseen sen laista piittaamatta yksityistämisen tielle ja luodakseen mahdollisuuksia liikevoiton takomiseen itselleen ja hänen hallituksessa oleville ystävilleen.
Joka tapauksessa Correan seuraajat eivät tarvitse halvan politikoinnin keinovalikoimia, joista väistyvä presidentti syyttää vastustajiaan. Sillä on edellisten vaalien perusteella kansan vankka tuki ja maan ykköspuolueen asema. Se, millaiset olosuhteet tehdä politiikkaa Carondeletin hallintopalatsista ja parlamentista käsin syntyy, selviää elo- ja lokakuun vaaleissa, joihin correalainen vasemmisto lähtee mitä parhaimmista asetelmista. Sen tavoitteena on palauttaa valtio jälleen kansan rengiksi.
Lähteet: Canal Once, La Jornada, La Izquierda Diario, France 24, Voz de América, Nodal, etc.