Bernardo Arévalo de León on voittanut Guatemalan presidentinvaalit varsinaisella äänivyöryllä. Kyseessä on ensimmäinen avoimesti vasemmistolainen ja edistyksellinen presidentti reiluun 50 vuoteen. 36 vuoden sisällissodan 1960–1996 läpikäyneen Guatemalan kansa on päättänyt antaa luottamuksensa Siemenliikkeen (Movimiento Semilla) 64-vuotiaalle kansanedustajalle, joka on saanut Korkeimman vaalituomioistuimen (Tribunal Supremo Electoral – TSE) virallisten ja vahvistettujen tulosten mukaan 60,9 prosentin kannatuksen. Ääniä Arévalolle kasaantui yli 2,4 miljoonaa. Oikeistolainen entisen presidentin vaimo ja Toivon kansallisen yhtenäisyyden (Unidad Nacional de la Esperanza – UNE) Sandra Torres Casanova on puolestaan saanut vajaat 1,6 miljoonaa ääntä, mikä tarkoitti 39,1 prosentin kannatusta. Äänestysvilkkaus toisella kierroksella jäi vaatimattomalle tasan 45 prosenttiyksikön tasolle. Asukasluvultaan ja taloudeltaan suurimman Keski-Amerikan maan 22 hallintoalueesta (departamentos) Arévelo vei nimiinsä 17.
César Bernardo Arévalo de León on Montevideossa Uruguayssa 1958 syntynyt presidentti Juan José Arévalo Bermejon (1945–1951) poika. Hänen isäänsä pidetään 17,1 miljoonan asukkaan maan ensimmäisenä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa valittuna valtiojohtajana. Guatemalan vuoden 1944 vallankumouksesta alkanut kymmenvuotiskausi merkitsi valtion modernisointia työväenluokan aseman parantamisesta käsin. “Henkiseksi sosialistiksi” itsensä määritelleen Arévalon esikuva oli Franklin D. Roosevelt. Guatemalassa olosuhteet olivat varsin haastavat sillä kuuden vuoden aikana erinäisiä vallankaappauksia yritettiin yli 30 kertaa. Arévalo muistetaan niin ikään tuotteliaana kirjailijana, joka toimi maanpaossa viiden eri maan suurlähettiläänä. Poliittinen vaino johti myös siihen, että hänen poikansa syntyi Etelä-Amerikassa. Arévaloa vallassa seurasi Juan Jacobo Árbenz Guzmán (1951–1954). Viimeksi vasemmisto oli varsinaisesti vallassa Julio César Méndez Montenegron (1966–1970) nelivuotiskaudella.
Poika Bernardo Arévalo on isänsä tavoin sekä diplomaatti että kirjailija. Vuonna 2020 hänet valittiin Keski-Amerikan maan parlamenttiin. Bernardo valmistui sosiologiksi Israelissa, jossa hänen isänsä toimi suurlähettiläänä. Sen jälkeen Arévalo aloitti työnsä ulkoministeriössä 1980-luvulla. Hän toimi 1994–1995 varaulkoministerinä ja Espanjan suurlähettiläänä 1995–1996. Diplomaatin uran jälkeen Arévalo kouluttautui filosofian ja sosiaaliantropologian tohtoriksi Hollannissa. 1999 Bernardo aloitti työt kansainvälisessä Sveitsissä päämajaansa pitävässä rauhan rakentamisen järjestössä Interpeacessa.
Presidentiksi nyt nousevan presidentin pojan poliittinen ura sai alkunsa vuoden 2015 mielenosoituksista, jotka johtivat sosiaalidemokraattisen Siemenliikkeen perustamiseen, joka sai laillisen aseman 2018. Presidentinvaaleissa Arévalo joutui poliittisen vainon kohteeksi, koska hänen puolueensa väitettiin keränneen kannatuskortteihinsa kuolleiden nimiä. Poliittisen eliitin tarkoituksena oli estää mustana hevosena galluppien kahdeksannelta sijalta toiselle kierrokselle nousseen korruption vastaisen taistelun tärkeimmäksi teemakseen nostaneen yllätysehdokkaan osallistuminen vaaleihin. Arévalon varapresidenttiehdokkaana vaalitaistoon osallistui myös biokemisti, ympäristötieteen maisteri ja sosiologian tohtori Karin Herrera Aguilar.
Ensimmäisellä kierroksella Sandra Torres sai 15,9 prosentin tuen ja lähes 900 00 ääntä. Arévalo taas sai tuolloin 11,8 prosentin ääniosuuden ja noin 650 000 kansalaisen luottamuksen. Kakkonen oli kuitenkin lopulta selvä ykkönen eikä Torresin likainen peli tai absurdi mustamaalauskampanja toiminut kansan parissa. Presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle osallistui kaikkiaan 22 poliittista liikettä. Neljä ehdokasta tosin hylättiin jo ennen vaaleja. Äänestysprosentti oli myös selkeästi toista kierrosta parempi, sillä osaa otti peräti 60,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutettuja näissä vaaleissa oli lähes 9,4 miljoonaa. Ensimmäisellä kierroksella äänestäjiä kävi uurnilla vajaat 5,6 miljoonaa. Tosin äänistä noin yksi 1,35 miljoonaa oli joko tyhjiä tai hylättyjä. Tämä tarkoittaa 24,3 prosenttia kaikista äänistä. Toisen kierroksen alempi äänestysprosentti selittyykin pitkälti tyhjien ja hylättyjen äänten pienemmällä osuudella, sillä 20.8. niitä rekisteröitiin enää vain noin 200 000. Kaikkiaan vaalien ratkaisevalle toiselle kierrokselle osallistui 4,2 miljoonaa kansalaista eli 45 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Eduskuntavaalit 25.6. voitti oikeistolainen hallituspuolue Vamos, joka sai 15 prosentin kannatuksen. Kakkoseksi ylsi Torresin UNE 12,8 prosentilla. Arévalon liike Semilla jäi kolmanneksi 11,7 prosentillaan. Myös parlamentin paikoista kamppaili 28 erilaista poliittista voimaa, joten 160-paikkaisen kongressin kokoonpanosta on tuleva jälleen hajanainen, koska 17 ryhmää sai edustajan sikäläiseen eduskuntaan. Vamos saa 39 paikkaa, UNE 28 ja Semilla 23 edustajaa. Keskustalainen Cabal sai parlamenttiin 18 edustajaansa, kristillisdemokraattinen Visión con Valores 11 ja konservatiivinen Partido Unionista taas ylsi 7 edustajaan. Oikeistonationalistinen Todos on kuuden ja äärioikeistolainen Valor viiden edustajan puolue. Uusi hallitus ei ole saamassa enemmistöä lainsäätäjien keskuudessa, joten sen kyky ajaa läpi uudistuksia riippuu pitkälti sen neuvottelutaidoista sekä kansan tuesta. Kuitenkin myös laajat presidentin valtaoikeudet riittävät pitkälle uuden poliittisen kulttuurin rakentamisessa.
Useista lahjonta- ja korruptiotapauksista syytetty istuva presidentti Alejandro Giammattei Falla kävi heti vaali-iltana puhelinkeskustelun tulevan presidentin kanssa. Myös X:ssä (entinen Twitter) hän lupaili aloittaa vallanvaihdon heti virallisten tulosten julkistamisen jälkeen.
Ihmisoikeusaktivisti ja politiikan kommentaattori Miguel Ángel Sandoval Vásquez tiivisti tunnelmat tähän tapaan:
– Arévalon voitto merkitsee vanhan politiikan, hallitsevan puolueen ja kylmään sotaan nostalgisesti suhtautuvien tappiota. Maassamme on alkamassa toisenlainen aikakausi ja meidän on lähdettävä liikkeelle rauhanomaisen siirtymävaiheen takaamiseksi.
Politiikan tutkija Gabriela Carrera Rafael Landívarin yliopistosta näkee vaalien eripurassa myös yhteisymmärryksen siemenen:
– On olemassa toivo siitä, että neuvottelut maan eri toimijoiden kanssa voivat toimia. Jos jokin on ominta Arévalon profiilia, se on sovittelumahdollisuus. Hän on hyvä neuvottelija ja se voi olla suuri etu hänen tulevassa hallituksessaan.
Vaaleja ei voiteta ilman vainoa
25.6. käydyn ensimmäisen kierroksen vaalien jälkeen Guatemalan vanha eliitti ja ”korruptiosopimuksen” (pacto de corruptos) piirissä pyörivät poliitikot ottivat muutoksen uhan vakavasti. Siemenliike haastettiin oikeusteitse, ensin virallisten tulosten viivyttämiseksi ja sitten kaduilta nousseen puolueen laittomaksi julistamiseksi. Kuitenkin kansan tahto ei sallinut manipulointia. Oikeisto turvautui oikeudellisen vallankaappausyrityksen ja vastarinnan kriminalisoinnin ohella myös varsin likaiseen kampanjointiin.
Arévalon ja Herreran johtama maanjäristys kuitenkin pysäytti valtapuolueiden yritykset pysyä vallassa jo kahdesti. Vasemmistorintamalla saatiin liikkeelle toivontäyteinen ja iloinen reaktio, joka teki monista äänestäjistä vapaaehtoisia. Myös kampanjointi sosiaalisten verkostojen avulla aktivoitui. Etenkin nuorten rooli korostui. Eläköön Arévalo -huuto palasi kaduille 60 vuoden jälkeen, sillä vielä 1963 isä Arévalo yritti asettautui ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.
Yhteiskunnan konservatiivisimpien kerroksien, virkamiesten, yrittäjien, sotilaiden, kirkon ja politiikan edustajien parissa ensimmäisen kierroksen tulokset aiheuttivat suoranaista epäuskoa ja epätoivoa. Myös valtamediat odottelivat vaalituomioistuimen päätöksiä. Liikkeelle pantiin valeuutisia, joissa Arévalo leimattiin uruguaylaiseksi ja hänen oikeutensa asettua ehdolle kyseenalaistettiin. Todellisuudessa kyse oli siitä samasta poliittisesta vainosta, joka ajoi perheen maanpakoon. Montevideossa syntynyt Arévalo palasi Guatemalaan jo kuitenkin 15-vuotiaana lähes 50 vuotta sitten. Vasemmistoehdokas pyrittiin myös leimaamaan kylmän sodan hengessä ”kommunistiksi” ja ”castrochavistiksi” sekä ”globalistiksi”. Uushelluntalaiset seurakunnat kiersivät myös koteja kertomassa Siemenliikkeen ”hyökkäyksestä” perinteisiä kristillisiä perhearvoja vastaan.
Jo ennen vaalien avauskierrosta mayojen alkuperäiskansoihin kuuluva Thelma Cabrera Pérez de Sánchez (Movimiento para la Liberación de los Pueblos – MLP), Roberto Arzú García-Granados (Podemos) ja Carlos Pineda Sosa (Prosperidad Ciudadana) sekä Óscar Rodolfo Castañeda Rosales (Partido de Oportunidades y Desarrollo – PODER) hyllytettiin ulos kisasta. Koska Arévalo oli galluppien kaukaisella kahdeksannella sijalla hänen annettiin somistaa oikeistopuolueiden dominoimaa maisemaa. Olihan 19 parlamenttipuolueesta 15 kallellaan oikealle jo ennen vaaleja eivätkä vaalit muuttaneet sinällään kovin paljon puoluekentän oikeistolaisia voimasuhteita suoraan kongressin suhteen.
Hallitusvaltaa pitänyt yhdistynyt oikeisto alkoi toteuttaa Movimiento Semillaa vastaan käynnistetyn oikeuslaitoksen sodan strategiaa 30.6., kun yhdeksän puoluetta – mukaan lukien avauskierroksen voittanut UNE ja hallituspuolue Vamos – valittivat perustuslakituomioistuimeen vaalituomioistuimen (TSE) mukamas puolueellisesta toiminnasta ja vaativat äänestyslautakuntien tuloksien udelleen tarkastamista. Perustuslakituomioistuin (Corte de Constitucionalidad) vastasi 1.7. ja määräsi TSE:n sekä aluetason keskusvaalilautakunnat kutsumaan koolle uuden äänestyslippujen tarkistuskäsittelyn, jossa vain puolueiden valvojat olisivat oikeutettuja tekemään valituksia vaali- ja puoluelain mukaisesti. Näin ollen tulosten virallistaminen siirtyi. Tällä päätöksellä kyseinen tuomioistuin ei vain rikkonut vaalilain menettelyjä, vaan tuli keskeyttäneeksi myös tulosten virallistamisen, mikä oli suora hyökkäys vaaliviranomaisia ja guatemalalaisten poliittisia oikeuksia vastaan.
Tiistaina 4. heinäkuuta tarkastuslautakunnat aloittivat työnsä. Tuloksia verrattiin äänestyspaikkojen pöytäkirjoihin, mutta muutokset äänimäärässä jäivät vähäisiksi ja päätyivät monissa tapauksissa suosimaan Semillaa. 7. päivään mennessä tuomioistuimen toimeksianto oli täytetty ja tulokset olivat valmiita julkistettavaksi. Monet kansalliset ja kansainväliset toimijat kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja alkuperäiskansojen johtajat sekä myös monet yrittäjät, Amerikan valtioiden järjestön (Organización de Estados Americanos – OEA) sekä EU:n vaalitarkkailijat pyysivät kunnioittamaan kansan tahtoa, tunnustamaan tulokset ja julkistamaan ne. Myös eri alojen kauppakamarit yhtyivät tähän vaatimukseen. Toisella laidalla vallankaappauksien riskiä lisäsi puolestaan vallan keskittyminen, pitihän yhä vallassa oleva mafia hallussaan samanaikaisesti oikeuslaitosta, eduskuntaa, ylintä toimeenpanovaltaa ja medioita, mikä teki poliittisesta kriisistä potentiaalisesti hyvin vaarallisen. Oikeisto kävi vielä kerran puolustamaan etuoikeuksiaan ja laittomuuksiaan autoritaarisen gangsterin elkein.
Hallituspuolue Vamoksen ehdokas Manuel Conde Orellana jäi vaalien kolmoseksi 10,4 prosentin kannatuksella. Siksi Arévalon syrjäyttäminen olisi tuonut Giammattein ryhmälle paikan vaalien toiselta kierrokselta. Muut puolueet olisivat myös mielellään jakaneet keskenään Siemenliikkeen 23 kansanedustajan tuolia. Kuitenkin kansa vastasi oikeusteitse yritettyyn vallankaappaukseen kaduilla ja uurnilla. Vaikka oikeustaisto jatkuu yhä myös vaalien jälkeen, tekee reilun 20 prosentin vaalivoitto poliittisen vainon yrityksistä voimattomia.
TSE julkaisi lopulta avauskierroksen tulokset. Movimiento Semilla pyysi jo tuolloin puolustamaan demokratiaa. Se sai ajettua perustuslakituomioistuimessa läpi ennaltaehkäisevän suojelupäätöksen, joka takasi sille koskemattomuuden ja täydet poliittiset oikeudet vaalien ajaksi. Kansalaisrekisterin johto hylkäsi 12.7. vaatimuksen Semillan toimivaltuuksien jäädyttämisestä, sillä vaalilaki estää puolueiden hylkäämismenettelyt vaaliprosessin aikana. Vielä 13.7. poliisiviranomaiset ryntäsivät Kansalaisrekisterin toimistoon. Asein varustellut ja kasvonsa peittäneet ”lainvalvojat” veivät Movimiento Semillan perustamisasiakirjat. Kuitenkin iltapäivällä Arévalon ryhmä sai väliaikaisen suojelumääräyksen tuomari Fredy Orellana Martínezin mielivaltaa vastaan. Suojelumääräys ei kuitenkaan sinällään estä syyttäjää (Ministerio Público) viemästä läpi tutkimuksiaan.
Jopa Torres, Arévalon kilpakumppani, meni sekaisin tapahtumien pyörteessä. Hänen näkemyksensä ovat olleet epäselviä ja hän jopa ilmoitti kampanjansa keskeyttämisestä, kunnes ratkaistaisiin se, ketä vastaan hän tulisi kampanjoimaan. Kansan syvissä riveissä kömpelö vaino kuitenkin vain vahvisti Arévalon asemaan vastarinnan äänenä.
Oikeuden jakajien hämärät taustat
Korkeimman oikeuden (Corte Suprema de Justicia) puheenjohtaja Silvia Valdés Quezada on tunnettu kytköksistään korruptoituneeseen poliittisiin eliittiin. Korkein oikeus salli kuitenkin lopulta vaalitulosten julkistamiseen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Guatemalan nykyhistoriassa, kun vaalituloksista kamppailtiin vielä kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Perussa, missä poliittinen kriisi on vielä astetta syvempi, vuoden 2021 vaalituloksen virallistaminen kesti reilut 40 päivää. 11.7. kymmenet toimittajat odottivat vaalituomioistuin TSE:n tiedotustilaisuuden alkua useamman ylimääräisen tunnin. Aikataulu venyi ja tähän löytyi yhä politikointiin liittyviä syitä.
Opposition vainoajana kunnostautunut erikoissyyttäjä rankaisemattomuutta vastaan (Fiscalía Especial Contra la Impunidad – FECI) Rafael Curruchiche Cucul lähti vielä yhteen hyökkäykseen levittämällä videota Siemenliikkeen oletetusta korruptiosta. Hän kertoi Guatemalan departementin alimman asteen 7. tuomioistuimen jäädyttäneen syyttäjänviraston pyynnöstä Movimiento Semillan oikeudet toimia puolueena. Syyte perustui yhden ainoan henkilön rikosilmoitukseen hänen allekirjoituksensa väitetystä väärentämisestä. Kuitenkin syyte paisutettiin koskemaan viiden tuhannen hengen allekirjoitusten väärentämistä ja rahanpesua, koska väärennyksistä olisi mukamas maksettu asianosaisille pieni korvaus. Samojen väitteiden mukaan kuolleita henkilöitä olisi kirjattu puolueen kannatuskortteihin 12.
Syyte olisi toteutuessaan tarkoittanut sitä, ettei Semilla olisi voinut osallistua toisen kierroksen vaaleihin. Se olisi myös menettänyt kansanedustajansa. Tapausta käsitellyt tuomari Fredy Orellana hyväksyi syytteet vain tunteja ennen tulosten virallistamista ja antoi TSE:lle 24 tuntia aikaa puolueen kriminalisoimiseen. Erikoissyyttäjän toimisto teki kaksi ratsiaa TSE:n Kansalaisrekisteriin (Registro de Ciudadanos). 23.7 se ryntäsi Semillan päämajaan etsimään asiakirjoja puolueen perustamisesta vuonna 2018. Perustuslakituomioistuin määräsi kuitenkin Semillalle suojamenettelyn, mikä esti syyttäjän pyyntöä toteutumasta, koska se oli vastoin vaali- ja puoluelakia.
Yleinen valtakunnansyyttäjä (Fiscal General de la República de Guatemala) Consuelo Porras Argueta ja Curruchichen pomo on lajissaan ensimmäinen uudelleen valittu syyttäjä, sillä pian virkansa jättävä istuva presidentti Giammattei uusi 2022 Porraksen nelivuotisen mandaatin, joka alkoi jo hänen edeltäjänsä Jimmy Morales Cabreran kaudella 2018. Presidentin ja syyttäjän yhteistyö onkin ollut varsin saumatonta, vaikka kansaa se ei ole palvellut. Vääristynyt lain koura on karkottanut maasta viimeisen kuuden vuoden aikana ainakin 30 syyttäjää, tuomaria ja toimittajaa, jotta totuus erinäisten suojelua nauttivien rikollisten toiminnasta voitaisiin haudata.
Pakolaisten joukkoon lukeutuu FECI:n entinen johtaja Juan Francisco Sandoval Alfaro, Curruchichen edeltäjä, joka tutki erottamisensa aikaan heinäkuussa 2021 presidentti Giammattein Venäjä-kytköksiä. Ne liittyivät mattoon täynnä rahaa, joka olisi saatu eräältä venäläiseltä liikemieheltä vastineeksi Santo Tomás de Castillan sataman hallinnasta. Joka tapauksesta Sandoval näyttäytyi presidentin silmiin liian virkaintoiselta laillisuuden valvojalta. Sandovalia vastaan on jo annettu viisi pidätysmääräystä Curruchichen johtamien tutkimuksien vuoksi. Toinen vainon kohteeksi hallituksen korruptiota koskevan kirjoittelunsa vuoksi joutunut tunnettu vaikuttaja ja toimittaja, kolmen lehden perustajana kunnostautunut José Rubén Zamora Marroquín, vangittiin heinäkuun 2022 lopussa rahanpesusta syytettynä.
Curruchiche ja hänen pomonsa Consuelo Porras ovat myös hyökänneet niin ikään entisen yleisen syyttäjän Thelma Aldana Hernándezin kimppuun, joka on ollut Yhdysvalloista yli kolme vuotta, sillä hänellekin kirjattiin viisi pidätysmääräystä. Aldana on kuvaillut pakenevansa vuosina 2014–2018 johtamansa syyttäjänviraston vainoa. Tuona aikana hän tutki lukuisia korruptiotapauksia, jotka koskivat muun muassa Guatemalan entistä presidenttiä Otto Pérez Molinaa, joka on ollut vankilassa syyskuusta 2015 lähtien. Juuri Aldana paljasti nämä tapaukset yhteistyössä Guatemalan rankaisemattomuuden vastaisen kansainvälisen komission (Comisión Internacional Contra la Impunidad en Guatemala – CICIG) kanssa. Kyseessä on YK:n alainen organisaatio, joka toimi maassa vuosina 2007–2019, kunnes entinen presidentti Jimmy Morales päätti häätää sen pois. Komissio erehtyi tutkimaan häneen puolueensa (Frente de Convergencia Nacional – FCN-Nación) vuoden 2015 voitokkaiden vaalien rahoituksen laittomuuksia.
Nimenomaan pahamaineinen Curruchiche johti tuolloin vaalirikosten syyttäjänvirastoa (Fiscalía de Delitos Electorales), jonka oli määrä tutkia entisen presidentin poliittisen järjestön taustoja. Tutkimukset kuitenkin pysähtyivät ja prosessi ei johtanut mihinkään. Tämä sai tuolloin tuomari Erika Lorena Aifánin tuomitsemaan hänet vuonna 2019 virkavelvollisuuden rikkomisesta, hänelle kuulumattomien tehtävien anastamisesta ja vallan väärinkäytöstä. Tämä ei estänyt Consuelo Porrasta ylentämästä häntä FECI:n johtajaksi. Aifán taas joutui eroamaan maaliskuussa 2021 tuomarin tehtävistään 19 vuoden työskentelyn jälkeen ja lähti myös poliittiseksi pakolaiseksi Yhdysvaltoihin välttääkseen häneen kohdistettuja uhkauksia ja häirintää. El Faro julkaisi aikoinaan artikkelin tuomarin toimistoon tulleesta rikosilmoituksesta, jonka mukaan istuva presidentti Alejandro Giammattei olisi saanut vuoden 2009 vaaleihin 2,6 miljoonan dollarin lahjuksen silloiselta viestintäministeriltä José Luis Benito Ruizilta. Jos Giammattei olisi voittanut, hänen olisi tullut uusia vastineeksi Beniton pesti ministerinä.
Myös useat Sandovalin ja CICIG:in kanssa työskennelleet entiset syyttäjät ovat päätyneet vankilaan. Heidän joukkoonsa lukeutuu entinen FECI:n Quetzaltenangon alueellinen johtaja, Virginia Laparra Rivas, joka on ollut vangittuna helmikuusta 2022 lähtien. Hän joutui telkien taakse tehtyään neljä valitusta vuonna 2018 erään häntä tietovuodosta syyttäneen tuomarin huonoista virkakäytännöistä. Syytteet tätä tuomaria vastaan haudattiin ja poliitikot palkitsivat kyseisen Lesther Castellanos Rodasin kongressissa kidutuksen vastaisen asiamiehen (Relator Contra la Tortura) tehtävällä. Laparra sen sijaan tuomittiin viime vuoden joulukuussa neljäksi vuodeksi vankeuteen ”vallan väärinkäytöstä”. YK on kutsunut tuomiota ”mielivaltaiseksi”, sillä se perustuu Laparralle kuuluvien perusoikeuksien käyttämiseen.
Elokuussa 2021 FECI:n johtoon siirtynyt Curruchiche sisällytettiin viime vuonna Yhdysvaltain korruptoituneiden ja epädemokraattisten toimijoiden Engel-listalle (Lista Engel). Pohjoisen valtion ulkoministeriö syytti häntä ”korruptiotekojen tutkinnan estämisestä häiritsemällä korkean profiilin korruptiotapauksien etenemistä hallituksen virkamiehiä vastaan ja ilmeisen harhaanjohtavien valituksien tehtailemisesta FECI:n syyttäjiä, yksityisiä lakimiehiä ja CICIG:in jäseniä vastaan”. Niin ikään Consuelo Porras sai paikkansa tältä Keski-Amerikan korruptiolistalta vuonna 2021. Yhdysvallat syyttää häntä ”korruptioista, jota heikentää demokratiaa Guatemalassa”, mikä viittaa ”väärinkäytöksiä tutkineiden syyttäjien erottamiseen”. Kaikesta huolimatta Giammattei valitsi luottosisarensa uudelle neljän vuoden jatkokaudelle ja niinpä hänen toimikautensa päättyy vasta vuonna 2026. Mitä ilmeisemmin Porras tulee olemaan kivi Arévalon saappaissa ja haamu, joka pyrkii estämään oikeudenmukaisuuden toteutumista myös tulevaisuudessa.
Eläköön Arévalo jälleen niin kuin ennenkin
3. syyskuuta 1944 Bernardon isä Juan José Arévalo palasi Guatemalaan tehtyään suurimman osan akateemisesta koulutuksestaan ja ammatillisesta urastaan maan rajojen ulkopuolella. Saman vuoden kesäkuussa yliopisto-opiskelijoiden, opettajien ja työntekijöiden mielenosoitukset olivat saaneet aikaan diktaattori Jorge Ubico Castañedan eron 14 vuoden presidenttikauden jälkeen. Joulukuun vaalien lähestyessä vallankumoukselliset puolueet ehdottivat presidenttiehdokkaakseen Argentiinassa asuvaa Arévaloa.
Tuhannet ihmiset tulivat vastaanottamaan häntä La Auroran lentokentälle ja huusivat ”Eläköön Arévalo!”, ja hänet saatettiin kaupungin keskustaan. Arévalon puhe, hahmo ja ura tekivät hänestä hetimmiten suosikkiehdokkaan, joka sai koolle tuhansia ihmisiä tapahtumiinsa eri puolilla maata. Tämä puolestaan aiheutti kenraali Federico Ponce Vaidesin, kongressin nimittämän väliaikaisen presidentin, yrityksen pitää itsensä väkisin vallassa. Kansalaisten liikehdintä teki lopun tästä vajaan neljän kuukauden jaksosta aamunkoitteessa 20. lokakuuta 1944. Poncen hallitus kaatui ja vallankumoukselliset tahot ottivat haltuunsa Guatemalan johdon.
Vaalien ennalta määritettyä ajankohtaa noudatettiin. Räjähtävän kampanjan ja valtavan kansantuen jälkeen Arévalo nousi presidentiksi 85 prosentin äänimäärällä. Hänen uudistusmielinen ja vallankumouksellinen hallituksensa oli avainasemassa Guatemalan tuomisessa uudelle vuosisadalle. Koulutuksen, työläisten oikeuksien ja sosiaaliturvan parannukset ovat hänen poliittisen perintönsä keskiössä. Kuitenkin Presidentti Jacobo Árbenz Guzmánin syrjäyttämisen jälkeen kesäkuussa 1954 Arévalo joutui lähtemään maanpakoon.
Juan José Arévalosta tuli vuonna 1963 opposition keulakuva, sen jälkeen kun hän teki rohkean päätöksen palata salaa Guatemalaan ryhtyäkseen uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Vallassa olevat ryhmät olivat varmoja siitä, että jos Arévalo osallistuisi, hän voittaisi. Ne päättivät toteuttaa vallankaappauksen, joka aloitti autoritaarisen hallinnon kauden: poliittisia vastustajia ei vain estetty osallistumasta, vaan pahimmillaan heidät murhattiin tai he katosivat. Siitä lähtien ja useiden vuosien ajan ”¡Viva Arévalo!” -huuto merkitsi vastarintaa niin öiden varjoissa kuin kansanjuhlien kuumuudessa, se oli ääni sotilasdiktatuurin sortoa vastaan. Se tarkoitti vaihtoehtoa ja toisen tien mahdollisuutta. Nyt 79 vuotta lokakuun vallankumouksen ja 60 vuotta tuon sotilasvallankaappauksen jälkeen ”Eläköön Arévalo!” -huuto kuullaan jälleen Guatemalassa, sen kaduilla ja kodeissa.
Historiallinen vaalivoitto
Vuoden 2023 vaaleissa koettu Arévalo-ilmiö kohosi nopeasti koko maan halki pyyhkäisseeksi vastarinnaksi. Vaatimattoman määrän ihmisiä koonneet suorat kansalaisten tapaamiset kasvoivat massiiviksi ja hurmoshenkisiksi yleisötapahtumiksi. Puhe valtion vapauttamiseksi korruption kahleista puri. Kansa oli herännyt vaatimaan todellista poliittista muutosta. Korruptoitunut eliitti kauhistui, vajosi paniikkiin, vainosi oppositiota ja halusi kylvää vihaa valheillaan. Mafian vastaisku ei kuitenkaan kyennyt vaientamaan äänensä löytänyttä kansaa. Katujen tahto vyöryi uurnille eivätkä sitä pysäyttäneet virkavalta eivätkä oikeuslaitos.
Kymmenen jälkeen illalla Arévalo piti varapresidenttinsä kanssa medioille lyhyen puheen kiittäen kansalaisia luottamuksesta. Hän sanoi tulevansa hallitsemaan kaikki huomioiden. Myöskin oppositiolle hän lupasi työrauhan. Lehdistön kysymyksiin vastannut ja voiton tyynesti vastaanottanut Arévalo totesi:
– Tämä voitto ei ole meidän, se on teidän. Tämä voitto kuuluu Guatemalan kansalle, ja nyt tulemme taistelemaan yhdessä korruptiota vastaan.
– Jokaisen läsnä olevan perheen osallistuminen ja vaivannäkö on korvaamaton tosiasia. Lupaan kaikille niille ihmisille, jotka eivät voineet osallistua, että aiomme taistella hallituksessani teidän puolestanne.
Arévalo huomautti, että uurnien tahto on ”korruption loppu”, sillä Guatemalan kansa on ”valinnut muutoksen”. Uuden hallituksen on tarkoitus puuttua liian kauan Guatemalaa kiusanneisiin rakenteellisiin ongelmiin. Arávelo kävi ensimmäiset puhelinkeskustelut El Salvadorin ja Meksikon presidenttien kanssa. Yhteistyötä naapurimaiden kanssa tullaan lisäämään.
– Nyt taistelemme yhtenä Guatemalan kansana korruptiota vastaan. Otamme nöyrästi vastaan tämän voiton, jonka kansa on meille antanut. Riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon olette valinneet, osallistuminen on demokratian puolustamista ja tänä historiallisena hetkenä se merkitsi rohkeaa tekoa jokaiselle äänensä antaneelle.
– Tiedämme, että meneillään on poliittista vainoa, jota harjoittavat korruptoituneet instituutiot sekä syyttäjät ja tuomarit. Ja tiedämme tämän jatkuvan. Haluamme ajatella tämän voiton mittaluokan tekevän selväksi sen, ettei yrityksiä vääristää vaaliprosessia tapahdu. Guatemalan kansa on puhunut kovaan ääneen.
Varapresidentiksi valittu tutkija Karin Herrera lupasi uuden hallituksen huolehtivan guatemalalaisista perheistä. Arévalo kertoi hallituksen suojelevan myös vastustajiaan:
– Annan tunnustusta Sandra Torresille, vastaehdokkaalleni näissä vaaleissa. Meillä on erilaisia lähestymistapoja politiikkaan, mutta takaamme hänelle ja hänen äänestäjilleen, että ”uuden kevään” hallitus tulee edistämään ja suojelemaan heidän kansalaisoikeuksiaan. Tietäkää, ettei teitä tulla jättämään huomiotta tai syrjimään ja että tästä päivästä lähtien tulemme tekemään työtä koko rakkaan maamme yhtenäisen hyvinvoinnin puolesta.
Arévalon vaalivoitto toi mukanaan yllättävän railon autoritaariseen politiikkaan, jossa kaikki todelliset vaihtoehdot pyritään tavanomaisesti sensuroimaan jo ennalta. Vuoden 2015 korruption vastaisista mielenilmauksista Movimiento Semilla on haastanut perinteisen politiikan, johon valtaosa kansasta on ollut pitkään jo lopen kyllästynyt. Sillä ei kuitenkaan ole ollut vaihtoehtoa, johon asettaa toivonsa. Siksi kyseessä on historiallinen tapahtuma ja kansanvallan voitto kyynisen oikeistolaisen eliitin hallintotavasta. Vaikka oikeisto pyrki hiljentämään vasemmistolaisen ehdokkaan ei se estänyt sitä syyttämästä samaan aikaan Arévaloa vaalivilpistä. Poliittinen ilmapiiri kiristyi äärimmilleen.
Vaali-iltana UNE:n ja ehdokas Torresin valtasivat täysi pimeys ja jäätävä hiljaisuus. Torres ei ole vieläkään kyennyt tunnustamaan tappiotaan. Hän on sen sijaan jatkanut aiheettomia syytöksiään vaalivilpistä ilman yhtäkään todistetta. 67-vuotias Torres jäi ilman presidentinvirkaa myös kolmannella yrityksellään. Hänen miehensä Álvaro Colom toimi presidenttinä 2008–2012, mutta Torres erosi hänestä 2011 kiertääkseen lakipykälää, joka kieltää presidentin perheenjäsenien ehdolle asettumisen. Colom kuoli tämän vuoden tammikuussa 71 vuoden ikäisenä.
Vuoden 2019 vaalien jälkeen, joissa Torres tuli toiseksi vuoden 2015 tapaan, presidenttiehdokas joutui pidätetyksi kampanjan rahoituksen epäselvyyksien vuoksi syyskuussa. Tammikuussa tuomio muuttui kodissa suoritettavaksi vankeudeksi. Kuitenkin marraskuun 2022 lopussa Torres vapautettiin vuoden 2015 liittyvistä rikossyytteistä kokonaan. Siinä missä Torres merkitsi huonon poliittisen kulttuurin jatkuvuutta, symbolisoi Arévalo todellisen muutoksen aikakautta ja koko poliittisen kentän ravistelua.
Vaali-illan tiedotustilaisuudessa vaalituomioistuimen (TSE) tuomari Gabriel Aguilera Bolaños pyysi puolueita “hyväksymään tulokset poliittisella kypsyydellä”. Hän korosti, että ”demokratian puolesta taisteleminen kannattaa” ja että ”sitä tulee suojella tulevia prosesseja silmällä pitäen”. Hänen mukaansa Guatemala osoitti olevansa ”edelleen lujittuva demokratia”.
Toivon siemeniä: tavoitteena reilumpi ja rehellisempi Guatemala
Guatemala on Keski-Amerikan suurin talous eikä sen 30,8 prosentin velka-aste ole kovin korkea. Se kuuluu vauraudeltaan maailman keskikastiin. Sen talous kasvoi viime vuonna 4,1 prosenttia ja tänäkin vuoden kasvuennuste lupaa vähintään 3,2 prosentin kasvua. Perinteisesti Guatemala kuuluu runsaista luonnonvaroistaan huolimatta Latinaisen Amerikan epätasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Vuonna 2023 sen väestöstä noin 55 prosenttia elää köyhyydessä. Lisäksi 47 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Toisaalta infrastruktuurin ja peruspalveluiden kuten koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen on kertynyt paljon sosiaalista velkaa etenkin, mitä tulee syrjäisimpien seutujen asukkaisiin. 19,8 prosenttia Guatemalan bruttokansantuotteesta riippuu suoraan Yhdysvalloissa asuvien siirtolaisten rahalähetyksistä.
Arévalo aikoo käydä korruption kimppuun. Tämä saattaa osoittautua yhteiskunnan eri sektoreita kuten työntekijöitä, opiskelijoita, alkuperäiskansoja, maanviljelijöitä, nuoria ja vähävaraisimpia yhdistäväksi tekijäksi. Vastapuolella uudistuksia voivat taas haluta jarruttaa osa yrittäjistä, armeijasta, kirkosta ja vanhasta poliittisesta eliitistä.
Arévalon huhtikuussa julkistama 35 sivun alustava hallitusohjelma pitää sisällään kymmenen strategista tavoitetta tai ”siementä” tulevaisuuden kirkastamiseksi. Ne lävistävä punainen lanka löytyy korruption kitkemisestä ja kehityksen vauhdittamisesta. Koulutusta halutaan parantaa muun muassa koulujen olosuhteita kohentamalla, opettajakoulutusta uudistamalla ja opintojen keskeyttämistä ehkäisemällä. Kulttuurikenttää taas pyritään elvyttämään historiallisesta perinnöstä ja kansalliskirjastosta huolehtimalla sekä taiteilijoiden työtä tukemalla ja virtuaalisia kulttuurikeskuksia luomalla. Terveyden suhteen tarkoitus on rakennuttaa syövän hoitoon erikoistunut sairaala. Toisaalta on tarkoitus ehostaa terveyskeskuksia, tarjota parempaa palvelua kyläyhteisöissä ja varmistaa kroonisten sairauksien hoitoon tarvittava lääkejakelu.
Asuntopolitiikkaa aiotaan sitäkin viedä eteenpäin takaamalla peruspalvelut vedestä viemäriverkkoon ja sähköstä sementtilattioihin. Työllisyyttä tullaan edistämään tarjoamalla väliaikaista työtä miljoonalle kansalaiselle. Esimerkiksi maanviljelijöitä aiotaan palkata niiden kuukausien ajaksi, kun viljelyä ei harjoiteta. Töitä on luvassa juurikin asuntorakentamisen, tieverkoston parantamisen ja metsien istuttamisen muodossa. Yhteiskunnallisen kehityksen ministeriön ohjelmia kuten kansaneläkettä ja vammaisavustuksia tullaan laajentamaan ja syventämään. Neljään ensimmäiseen vuoteen keskittyvä varhaiskasvatusjärjestelmä luodaan perheiden avuksi. Myös alle 5-vuotiaiden aliravitsemukseen ja elinolosuhteisiin puututaan omalla ohjelmalla (Protegiendo la Nueva Cosecha).
Tieverkostoa aiotaan parantaa panostamalla 500 kilometrin pituisiin pääteihin ja 1 820 kilometrin verran toissijaisiin teihin ja 1 500 kilometrin verran maaseudun tieyhteyksiin. Niin ikään satamiin ja lentokenttiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Pääkaupungin metropolialueelle rakennetaan ensimmäinen metrolinja. Myös tietoliikenneyhteyksien hajanaisuuden tai digikuilun aiheuttaman epätasa-arvon ja teknologian pariin pääsemisen esteitä puretaan. Julkista hallintoa, turvallisuudesta vastaavia instituutiota sekä siirtolaisia tukevia toimia on tarkoitus vahvistaa. Siemenliike esittää siirtymistä luonnonvaroja maaperästä ylös kiskovasta taloudesta uudistavaan ja puhtaaseen kiertotuotannolliseen malliin, mikä tarkoittaisi maaperän, vesien ja metsien elvyttämisen aloittamista sekä ympäristön puhtaanapitoon, vedenkäsittelyyn ja joukkoliikenteeseen sijoittamista.
Hallitusohjelma pitää sisällään joukon konkreettisia ehdotuksia kuten Ilmaiset lääkkeet, sähkön hinnan alentaminen, kansallinen innovaatiorahasto, maaseudun tuotantotuet, korkean tason päättäjien ja virkamiesten palkanalennukset, peruselintarvikkeiden hintojen kohtuullistaminen, ennaltaehkäisevä turvallisuusstrategia, enemmän ja paremmin läsnä olevat poliisivoimat, uudenlainen vankilajärjestelmä sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen.
Uusi yhteiskunnallinen sopimus keskittyy vahvistamaan kansakuntaa, sen kehitystä ja identiteettiä nimenomaan koulutuksen, terveyden, avustuksien ja ympäristöpolitiikan toisiaan täydentävistä lähestymistavoista käsin. Semilla haluaa tunnistaa vuoropuhelussa kansan ja päättäjien kanssa tärkeimmät teemat, jotka ovat välttämättömiä demokraattisen oikeusvaltion rakentamiseksi. Kehityksen konkretisoiminen vaatiikin parempaa infrastruktuuria ja palveluita sekä verojen keräämisen vahvistamista. Julkisen hallinnon on toimittava hyvin, jotta se voisi aidosti palvella kansan tarpeita.
74-vuotias kirjanpitäjä Roberto Álvarez äänesti kooltaan kolmasosaa Suomesta edustavan maan pääkaupunkiseudulla:
– Äänestin Arévaloa, koska hän on ainoa vaihtoehto, joka meillä on, Sandran äänestäminen on sitä samaa.
– Arévalo ei voi tehdä paljoa, koska korruptio juontaa siirtomaa-ajoista ja eikä sitä muuteta neljässä vuodessa, mutta hän voi panna alulle muutoksen ja luoda perustan.
47-vuotias Mauricio Armas kertoi antaneensa äänensä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ehdokkaalle, johon hän uskoi. Näyttelijän ja maalarin töitä tekevä Armas pääkaupunki Ciudad de Guatemalasta (Nueva Guatemala de la Asunción) totesi:
– Minusta vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole yhteyksiä rikollisuuteen.
Jopa Amerikan valtioiden järjestö (Organización de Estados Americanos – OEA) ja pääsihteeri Luis Almagro Lemes vierailivat Guatemalassa ennen vaaleja ja tuomitsivat poliittisen vainon, joka kohdistui Siemenliikkeeseen. Myös Yhdysvallat piti oikeiston toimia ”diktaattorimaisina” ja tunnusti hetimmiten Arévalon vaalivoiton. Espanjankielisen CNN-verkoston Fernando López del Rincón lensi niin ikään hetimmiten vaalien jälkeisenä maanantaina haastattelemaan uutta presidenttiä, johon on tiettävästi kohdistunut myös tappouhkauksia. Tällä kertaa edes pohjoinen suurvalta ei näytä asettuvan kansanvallan tielle.
Naapurin ja muiden johtajien jaettu riemu
Meksikon presidentti Andrés Manuel Lopez Obrador soitti Arévalolle ja kiteytti juhlatunnelmat sosiaalisessa verkostossa, entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä.
– Onnittelen naapurikansaa ja veli Guatemalaa Bernardo Arévalon voitosta tasavallan presidentin vaalissa. Olen varma, että uudet humanismin ja oikeudenmukaisuuden ajat koittavat kaikille ja erityisesti Mesoamerikan suuren sivilisaation perillisille.
Bolivian entinen presidentti Evo Morales Ayma taas näki vasemmiston voiton edistävän alueellista yhdentymistä:
– Onnittelemme veli Bernardo Arévaloa demokraattisesta voitosta, sillä kansa valitsi hänet Guatemalan presidentiksi. Olemme varmoja, että hänen pasifistinen kutsumuksensa ja sitoutumisensa korruption torjuntaan ja vaatimattomimpien väestönosien puolustamiseen vahvistavat Keski-Amerikan yhdentymistä.
– Olkoon se uuden yhdentymisen ja rauhan kevään alku yhdistettynä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Jotakuinkin samoilla linjoilla oli myös Hondurasin presidentti Xiomara Castro Sarmiento:
– Tunnustukseni ja onnitteluni Bernardo Arévalolle, Guatemalan sisartasavallan presidentiksi valitulle. Olen varma, että Juan José Arévalon ja Francisco Morazánin muistoa kunnioittaen tulemme yhdistämään Keski-Amerikan kansat.
Kolumbian ensimmäinen vasemmistolainen valtiojohtaja Gustavo Petro Urrego liitti toisiinsa historiallisen viittauksen ja poliittisen arvomaailman:
– Onnittelen Bernardo Arévaloa. Guatemalan kansa puolustaa Jacobo Arbenzin perintöä ja sallii edistyksellisyyden vihdoin hallita maataan.
Kuubaa johtava sähköalan insinööri Miguel Díaz-Canel Bermúdez esitti toiveen maiden välien parantamisesta:
– Onnittelen Bernardo Arévaloa sydämellisesti Kuuban hallituksen ja kansan puolesta hänen valitsemisestaan Guatemalan presidentiksi. Toivotan ja ilmaisen hänelle halun jatkaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä maidemme kesken.
Meksikon presidentti kuvasi Arévaloa voittoa ”historialliseksi” ja puhui aiheesta tähän tapaan vaalien jälkeisen maanantaiaamun tiedotustilaisuudessaan:
– Olen erittäin iloinen, koska Bernardo Arévalo voitti vaalit Guatemalassa. Ja ilmaisen, toistan onnitteluni Guatemalan veljes-, naapurikansalle, koska kaikki aiempi tieto osoittaa Bernardo Arévalon olevan edistyksellinen mies, jolla on periaatteita, rehellinen ihminen, joka tulee hallitsemaan kaikkia silmällä pitäen, mutta olen varma, että hän kiinnittää erityistä huomiota köyhimpiin.
– Se oli poikkeuksellinen, ihmeellinen asia, jonka Guatemalan kansa ansaitsi monien vuosien kärsimyksen jälkeen. Olen siis hyvin onnellinen, koska he ovat naapureitamme, veljiämme. Eilen puhuin hänen kanssaan ja sovimme tapaavamme sen jälkeen, kun hänen valintansa presidentiksi virallistetaan. Tietysti meillä on monia aiheita keskusteltavana, jotta saamme aikaan yhteistyötä, jotta voimme auttaa toisiamme.
– Tuemme jo Guatemalaa kehitysohjelmilla, jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan pois, jättämään kyliään, ja nyt sitäkin paremmalla syyllä, sillä olen varma, että Bernardo tulee tavoittelemaan lisää yhteistyötä taloudellisesti, sosiaalisesti.
– Heidän on syytä olla hyvin onnellisia. Se on historiaa, se on erittäin merkittävä teko. Ehkä se minimoidaan maailman uutisissa, mutta tämä historiallinen voitto on jotakin hyvin tärkeää, työtä tekevän kansan, suuren kulttuurin perillisten, guatemalalaisten ansaitsema voitto.
Edessä on neljän kuukauden taistelu
Maanantaina 28.8. TSE julisti päätöslauselmallaan 1659-2023 Arévalon virkaan valituksi presidentiksi. Vaalituloksista tehtiin virallisia vain pari tuntia sen jälkeen, kun Kansalaisrekisteri oli ensin jäädyttänyt Movimiento Semillan toimivaltuudet uudemman kerran. Aiempi perustuslakituomioistuimen päätös tilanteen rauhoittamiseksi vaalien ajaksi kumottiin ainakin näennäisesti. TSE:n alaisuudessa toimivan Kansalaisrekisterin johtaja Ramiro Muñoz Jordán, joka oli aiemmin vastustellut päätöksen läpiviemistä, joutui mitä ilmeisemmin poliittisen paineen alla ylittämään toimivaltuutensa eikä tiedottanut päätöksestä SRC-R-3207-2023 vaalituomioistuimen esimiehiään. Tarkoituksena on ollut aktivoida Fredy Orellanan lähes kolme viikkoa vaalien avauskierroksen jälkeen tekemä väliaikainen puolueen oikeudellisen aseman poisto oletettuihin puolueen perustamiseen mahdollisesti liittyviin väärennettyihin allekirjoituksiin vedoten.
Siemenliike on puolestaan tehnyt virallisen pyynnön uuden päätöksen hylkäämiseksi, mikä sai myönteisen vastauksen, sillä perustuslakituomioistuimen toimivaltuuksien jäädyttämisen laittomuutta koskeva suojelupäätös on voimassa 31.10. asti, jolloin vaalikausi virallisesti päättyy. Uusi päätös on laiton myös siksi, että vaalilain asema on perustuslaillinen eikä sitä voida kyseenalaistaa alemmista oikeusasteista käsin. Joka tapauksessa oikeuslaitosten välityksellä käytävä poliittinen taisto ei näytä vielä laantumisen merkkejä. France 24 on laatinut tiivistelmän vainon aikajanasta tapahtumineen.
Myös myönteisiä merkkejä on ilmassa. Istuva presidentti Giammattei on kutsunut koolle ensimmäisen vallanvaihdon kokouksen 4.9. 5.9. TSE taas luovutti vaalien voittajien valtakirjat. Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken onnitteli Arévaloa uudelleen virallisten tulosten julkistamisen johdosta ja lisäsi: ”Tulemme seisomaan varmoina Guatemalan demokratiaa heikentäviä yrityksiä vastaan.” myös OEA on pitänyt Siemenliikkeen toimivaltuuksien jupakkaa maanantain julkilausumassaan ”lain tulkinnan väärinkäytöksenä”.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä Arévalo piti yhdessä varapresidenttinsä kanssa tiedotustilaisuuden, jossa tuomittiin meneillään olevat vallankaappausyritykset ja pyydettiin kansaa puolustamaan vaaliuurnien tahtotilaa:
– Joukko korruptoituneita poliitikkoja ja virkamiehiä kieltäytyy hyväksymästä tätä tulosta. Vaikka yhtäältä muodolliset protokollat vallanvaihdon aloittamiseksi on pantu liikkeelle, he ovat käynnistäneet samanaikaisesti suunnitelman perustuslaillisen järjestyksen särkemiseksi ja demokratian romuttamiseksi.
– Nämä toimet muodostavat vallankaappauksen, jota edistävät ne instituutiot, joiden pitäisi taata oikeuden toteutuminen maassamme, yleinen syyttäjä Consuelo Porras, syyttäjä Rafael Curruchiche ja rikosasioiden seitsemännen tuomioistuimen tuomari Fredy Orellana sekä kongressin puheenjohtajisto, kuten myös muut korruptoituneet ja demokratian vastaiset toimijat.
– Näemme meneillään olevan vallankaappauksen, jossa oikeuskoneistoa käytetään rikkomaan oikeutta vastaan, 20.8. vapaasti ilmaistua kansantahtoa pidetään pilkkana.
– Pyydän meitä yhdistämään voimamme lyödäksemme nämä vallankaappausjoukot, jotka aikovat pitää meidät korruption, rankaisemattomuuden ja köyhyyden vankeina. Puolustakaamme pyhintä poliittista oikeuttamme ja vapaiden ihmisten parasta asetta: annettuja ääniä.
30. 8. Guatemalan kongressin johtoryhmä päätti olla tunnustamatta Siemenliikkeen olemassaoloa, mikä tarkoittaa sitä, etteivät Movimiento Semillan edustajat voi johtaa valiokuntia, osallistua lainsäätämisen agendan tai lakiesitysten valmisteluun tai palkata avustajia. Semillan edustajat puolestaan tekivät kongressin johdon vallan väärinkäytöstä valituksen perustuslakituomioistuimeen.
Arévalon pyyntöön myös vastattiin, sillä pääkaupungissa ja Cobánissa järjestettiin 2.9. ensimmäiset rauhanomaiset mielenilmaukset poliittisen mafian vallankaappausyrityksiä vastaan. Porrasin ja Curruchichen välitöntä eroa vaativaan kansalaisten keräämään adressiin on siihenkin kertynyt tiettävästi jo 100 000 nimeä.
Kuolemattoman chileläisen runoilijan Pablo Nerudan sanoin ”he voivat leikata kaikki kukat, mutta he eivät voi pysäyttää kevään tuloa”. Uusi valtiojohtaja, tasavallan historian 52. presidentti, Bernardo Arévalo aloittaa nelivuotisen kautensa 14.1.2024. Sitä ennen edessä on vielä neljä pitkää kuukautta. Kansan tahtoa ei voi kuitenkaan pysäyttää. ¡Viva Arévalo!
Prensa Libren tekemän Arévalon haastattelun voi katsoa täältä.
Tämä linkki vie Arévalon 1.9. pitämään tiedotustilaisuuteen.
Lähteet: Canal Once, El País, Prensa Libre, CNN Español, BBC News Mundo, The San Diego Union-Tribune, France 24, Confidencial, Diario Sur, Nueva Sociedad, Los Angeles Times, El Mundo, TeleSUR, Página Oficial Andrés Manuel López Obrador, etc.