Vasemmistolainen 62-vuotias Libre-puolueen Xiomara Castro Sarmiento nousi Hondurasin ensimmäiseksi naispresidentiksi ja 37. valtiojohtajaksi torstaina 27.1. Hänen tavoitteisiinsa, joiden toteutumista tukee kongressiedustajien enemmistö, kuuluvat korruption hävittäminen, vallitsevan epätasa-arvon murtaminen ja kansan asettaminen kaiken politiikan keskiöön. Castron kauden myötä Hondurasissa alkaa vihdoin äärimmäisen tarpeellinen koko julkisen elämän uudistustyö.
Virka-astujaiset täyttivät pääkaupunki Tegucigalpan Kansallistadionin, jonne oli kokoontunut yli 30 000 kansalaista ja 57 maan edustajistot. Castro sai marraskuun 28. päivän vaaleissa 51,1 prosentin kannatuksen, mikä katkaisi vuoden 2009 vallankaappauksesta asti vallassa pysytelleen oikeiston autoritäärisen hallinnon. Xiomara on silloin vallasta syrjäytetyn Manuel Zelayan vaimo, jonka ura politiikassa alkoi tuolloin opposition mielenilmauksista.
Ongelmia Hondurasissa riittää. Edelleen jatkuvan pandemian lisäksi toipuminen taannoisista hurrikaaneista on kesken. Maata on hallittu kylmän eliitin, huumekartellien ja suuryritysten ehdoilla. Sen sijaan Hondurasin ulkomaanvelkaa ja kehitystä käsittelevän sosiaalifoorumin (Fosdeh) mukaan 71 prosenttia hondurasilaisista kärsi köyhyydestä vuonna 2021. Väkivaltaisuudesta kertoo korkea murhaluku 40 jokaista 100 000 asukasta kohden. Maan 11 miljardin ulkomaanvelka täytyy myös neuvotella uusiksi, sillä se ei vastaa sen maksukykyä. Oikeistohallinto jätti Xiomaran sanoin valtion konkurssin partaalle. Kansainvälisesti näkyvin ilmiö on Hondurasista Yhdysvaltoihin suuntautuva maahanmuutto, jonka taustasyyt löytyvät turvattomuudesta ja mahdollisuuksien puutteesta. Vuoden 2021 aikana 52 968 hondurasilaista pidätettiin ja palautettiin kotimaahansa heidän pyrkiessään Yhdysvaltoihin, mikä tarkoitti 44,8 prosentin kasvua vuoteen 2020 verrattuna. Honduras on Latinalaisen Amerikan neljänneksi köyhin maa ja sen arvioidaan olevan yksi eniten ilmastokriisistä kärsivistä maista maailmassa, mikä näkyy etenkin samanaikaisesti lisääntyvissä kuivakausien ja rankkasateiden määrissä.
Xiomara Castro luottaa “demokraattiseen sosialismiin”, jossa kansalta kysytään sen kantaa merkittävimpiin uudistuksiin liittyen. Xiomara aikoo käydä uudistamaan oikeuslaitosta, kitkemään erinäisiä viranomaisten väärinkäytöksiä sekä kroonista väkivaltaa, mukaan lukien naismurhat. Aborttioikeuden ajaminen ja perheille tärkeiden rahalähetysten helpottaminen kuuluvat niin ikään suunnitelmiin. Kaiken kaikkiaan naispresidentti on tehnyt 30 lupausta, jotka hän pyrkii lunastamaan ensimmäisen sadan päivän aikana. Hän aikoo muun muassa perua diktatuurin kauden lait, puolustaa työläisten oikeuksia, vapauttaa poliittiset vangit ja myydä presidentin lentokoneen, vähentää korkeimpia hallinnon palkkoja sekä tehdä maansa suvereeniteettiä kunnioittavaa ulkopolitiikkaa. Castro nimesi turvallisuusministerikseen järjestäytyneen rikollisuuden pelkäämän useiden huumepomojen pidätyksestä tunnetun entisen kansallisen poliisin päällikön Ramón Sabillónin, joka joutui lähtemään hengensä pelastamiseksi maanpakoon viisi vuotta sitten. Julki annetuista ministereistä tai korkeimmista viroista kymmenen on miehiä ja vain kaksi naisia. Virkaanastujaispuheessaan Xiomara sanoi vapauttavansa miljoona alle 150 kilowattia kuussa kuluttavaa perhettä tästä hetkestä lähtien sähkölaskuistaan. Heidän kulutuksensa maksavat jatkossa eniten sähköä kuluttavat tahot.
Ennen Xiomaran valtaan nousemista Hondurasissa ehdittiin kokea parlamentaarinen kriisi kongressin puhemiehen valintaan liittyen. Syyt siihen löytyvät Libren (Partido Libertad y Refundación) sekä Hondurasin pelastamispuolueen (Partido Salvador de Honduras) vaaliliitosta, jonka mukaisesti PSH saisi itselleen varapresidentin tehtävät ja eduskunnan johdon. Kuitenkin 20 Libren edustajaa kapinoi vaatien puheenjohtajuutta kongressin toiseksi suurimmalle ryhmälle. He valitsivatkin (varjo)puheenjohtajakseen Jorge Cálixin. Viralliseksi puheenjohtajaksi saatiin kuitenkin valittua liittolaispuolue PSH:n Luis Redondo. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko lyhyellä kriisillä pidemmän aikavälin seurauksia. Librellä on 32 edustajaa ja PSH:llä 10. Näiden 42 edustajan toimintakyky kuitenkin nojaa Liberaalipuolueen (Partido Liberal) ja itsenäisten 40 paikkaan sekä kahteen yhden hengen parlamentaariseen ryhmään. Näin ajateltuna hallituksen riveissä seisoo mahdollisesti 84 edustajaa, kun oppositioon jätettyä entistä valtapuoluetta (Partido Nacional) taas tukee kongressin suurin ryhmittymä eli 44 edustajaa. 128-paikkaisen kongressin enemmistöpäätökset vaativat vähintään 65 kansanedustajan myönteisen kannan.
Virka-astujaisten vieraiden joukosta eniten huomiota sai Yhdysvaltojen varapresidentti Kamala Harris, joka lensi paikan päälle ilmaisemaan Joe Bidenin tuen Hondurasin uudelle hallitukselle. Tässä mielessä suhteet ovat nyt lämpimämmät kuin Zelayan aikakaudella. Vastineeksi Honduras ei ole aikomuksensa mukaan katkaissut diplomaattisuhteita Taiwaniin. Castron ensimmäisen toisen valtion edustajan virallinen tapaaminen tapahtui juuri Harrisin kanssa. Aiheina olivat ennen kaikkea siirtolaisuuden juurisyyt, korruption vastainen taistelu, taloudellinen yhteistyö, pohjoisen suurvallan pandemia-apu sekä myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Virallisessa tiedotteessaan Valkoinen talo kiittelee Xiomara Castron aikomuksia luoda yhteistyössä YK:n kanssa kansainvälinen korruption vastainen komissio. Historian ensimmäisen naispresidentin vihkijäisiin osallistuivat lisäksi muun muassa Costa Rican presidentti Carlos Alvarado, Espanjan kuningas Felipe VI, Argentiinan varapresidentti Cristina Fernández de Kirchner, Venezuelan vallankumousjohtaja Hugo Chávezin tytär María Gabriela Chávez ja ulkoministeri Félix Plasencia, Taiwanin varapresidentti Lai Ching-te, sekä Paraguyan että Brasilian entiset presidentit Fernando Lugo ja Dilma Rousseff. Belicea puolestaan edusti pääministeri Jhonny Briceño ja Meksikoa ulkoministeri Marcelo Ebrard.
Työt ovat vasta aluillaan, mutta uudesta toiveikkuuden ilmapiiristä ei ole pulaa kansan tai poliitikkojen parissa. Varhain aamulla tuleva presidentti kirjoitti Twitteriin:
– 12 vuotta taistelua ja 12 vuotta vastarintaa. Tänään alkaa kansan hallitus. Hyvää huomenta Honduras!
Virka-astujaisissaan 1,7 miljoonan äänipotin kerännyt kansakunnan uusi johtaja totesi historiallisen hetken tulleen:
– Tasavallan presidenttinä Hondurasissa ei ole koskaan toiminut nainen. On täytynyt kulua 200 vuotta itsenäisyytemme julistamisesta. Katkaisemme kahleita, rikomme perinteitä.
Lähteet: TeleSUR, AS, France 24 Español, BBC News Mundo, Expediente Público, Swiss Info, Infobae, Univisión, etc.