Guatemalan kansan tahto oli varsin selvä, kun se antoi vahvan mandaatin Bernardo Arévalolle, joka voitti 60,9 prosentin turvin presidentinvaalien toisen kierroksen 20.8.2023. Guatemalan poliittinen eliitti sen sijaan yritti käyttää hyväkseen maan oikeusjärjestelmää viedäkseen läpi vallankaappauksen. Arévalon vaalivoittoa puolustettiin kuitenkin sekä kadulla että kabineteissa. Lisäksi kansainvälinen yhteisö teki oman osansa laillisen vaalivoiton ja demokratian tukemiseksi. Aamuyöllä 15.1. tämä viime kesästä uuden vuoden alkuun kestänyt pitkä ja vaikea taival päättyi onnellisten tähtien alla: Guatemalan huonojen hallintojen ketju on katkennut ja kansa otti itselleen vallan hallita omaa yhteiskuntaansa. Arévalo vannoi virkavallan vieraiden valtojen edustajien edessä. Työsarkaa häneltä ei tule puuttumaan.
César Bernardo Arévalo de León on Montevideossa Uruguayssa 1958 syntynyt presidentti Juan José Arévalo Bermejon (1945–1951) poika. Guatemalan historian 52. perustuslaillinen presidentti on myös ensimmäinen aiemman presidentin poika, joka on valittu valtion korkeimpaan virkaan. Hänen isäänsä pidetään 17,1 miljoonan asukkaan maan ensimmäisenä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa valittuna valtiojohtajana. Guatemalan vuoden 1944 vallankumouksesta alkanut kymmenvuotiskausi merkitsi valtion modernisointia työväenluokan aseman parantamisesta käsin. Isä Arévalo laittoi kampoihin The United Fruit Companylle (Chiquita) ja yrityksen etuja häikäilemättömästi ajaneen suurlähettiläs Richard Pattersonin lahjontayrityksille. Hän perusti niin ikään Guatemalalaisen sosiaaliturvainstituutin (Instituto Guatemalteco de Seguridad Social – IGSS) 1946.
“Henkiseksi sosialistiksi” itsensä määritelleen Arévalon esikuva oli Franklin D. Roosevelt. Guatemalassa olosuhteet olivat varsin haastavat sillä kuuden vuoden aikana erinäisiä vallankaappauksia yritettiin yli 30 kertaa. Tähän verrattuna pojan kokema vaino oli pientä kiusantekoa. Isä Arévalo muistetaan niin ikään tuotteliaana kirjailijana, joka toimi maanpaossa viiden eri maan suurlähettiläänä. Poliittinen vaino johti myös siihen, että hänen poikansa syntyi Etelä-Amerikassa. Arévaloa vallassa seurasi Juan Jacobo Árbenz Guzmán (1951–1954). Kesäkuussa 1954 isänsä puolelta sveitsiläisiä sukujuuria omannut ”kansan sotilas” (Soldado del Pueblo) syöstiin vallasta Yhdysvaltojen ja banaaniyhtiön yhteistyöllä operaatiossa, jonka keskustiedustelupalvelu CIA (Central Intelligence Agency) tunsi koodinimellä PBSUCCESS. Guatemala oli siirtynyt sotilasdiktatuurien aikakauteen. Kyseistä kymmenvuotiskautta on kutsuttu Guatemalan kevääksi (Diez Años de Primavera). Siksi nyt puhutaan uudesta keväästä, joka pyrkii muuttamaan sen tavan, jolla maata on hallittu viime vuosikymmeninä.
Poika Bernardo Arévalo on isänsä tavoin sekä diplomaatti että kirjailija. Vuonna 2020 hänet valittiin Keski-Amerikan maan parlamenttiin. Bernardo valmistui sosiologiksi Israelissa, jossa hänen isänsä toimi suurlähettiläänä. Sen jälkeen Arévalo aloitti työnsä ulkoministeriössä 1980-luvulla. Hän toimi 1994–1995 varaulkoministerinä ja Espanjan suurlähettiläänä 1995–1996. Kaiken kaikkiaan ulkoministeriön tehtävissä vierähti 12 vuotta. Diplomaatin uran jälkeen Arévalo kouluttautui vielä filosofian ja sosiaaliantropologian tohtoriksi Hollannissa. 1999 Bernardo aloitti työt kansainvälisessä Sveitsissä päämajaansa pitävässä rauhan rakentamisen järjestössä Interpeacessa.
Joulukuuhun 2019 asti hän toimi johtavana rauhanrakentamisen neuvonantajana Interpeacen kansainvälisessä ryhmässä. Vuosina 2011–2013 hän vaikutti Interpeacen tutkimus- ja kehitystoiminnan apulaispääjohtajana. Vuosina 2005–2011 hän taas toimi YK:n projektipalvelutoimiston (The United Nations Office for Project Services – UNOPS) ja Interpeacen yhteisen ohjelman johtajana, mikä tuki muun muassa Israelin ja Palestiinan rauhanneuvotteluja. Aiemmin hän työskenteli Interpeacen Latinalaisen Amerikan aluetoimiston johtajana 1999–2005. Hänen uransa rauhan diplomaattina sai alkunsa 1996–1998, kun hän osallistui Guatemalan aseellisen konfliktin jälkeiseen vuoropuheluun joulukuussa 1996 tapahtuneen rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Marraskuussa 1960 alkanut Guatemalan sisällissota (guerra civil) tai sisäinen aseellinen konflikti (conflicto armado interno) kesti 36 vuotta.
Presidentiksi nyt nousevan sivistyneen ja kansanläheisen diplomaatin sekä yhden kauden kansanedustajan poliittinen ura sai alkunsa vuoden 2015 mielenosoituksista, jotka johtivat sosiaalidemokraattisen Siemenliikkeen perustamiseen, joka sai laillisen aseman 2018. Presidentinvaaleissa Arévalo joutui vanhan poliittisen eliitin hampaisiin, sillä hänen puolueensa väitettiin keränneen kannatuskortteihinsa kuolleiden nimiä. Mikä tahansa tekosyy yritettiin valjastaa kansan uurnilla ilmaiseman tahdon taivuttamiseksi.
Vaikeiden kuukausien ajan istuva presidentti Alejandro Giammattei Falla ajoi kaksilla rattailla, yritti esittää jokseenkin neutraalia. Hän ei puuttunut vainoon eikä toisaalta vaikeuttanut vallanvaihtoa. Hän maalasi itsestään kuvaa demokraattina ja perustuslain puolustajana, vaikka hänen nimeämänsä oikeusjärjestelmän edustajat ovat samanaikaisesti saaneet ahdistella Arévaloa kaikessa rauhassa. Muodollisesti oikeusviranomaiset ovat toki itsenäisiä laillisen vallan edustajia, vaikka liian usein poliitikot ja tuomarit puolustavatkin toinen toisiaan.
Deutsche Wellen (DW) haastattelussa Arévalo kiteytti jutun juonen tähän tapaan.
– Suunnilleen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kehittyi vallanpitäjien luokka, joka tulkitsi politiikan henkilökohtaisen rikastumisen lähteeksi. Se puolestaan johti korruptioon, hämäriin sopimuksiin, haamuvirkoihin, sukulaisten suosimiseen. Tämä tapa tehdä politiikkaa organisoitiin puolueista käsin. Niiden tavoite oli päästä valtaan ja saada haltuunsa julkiset resurssit. Sitten ne nimesivät juoksupoikia taatakseen korruption mahdollistumisen, ne loivat rankaisemattomuutta ja vainosivat kaikkia vastarinnan ääniä. Rikollinen politiikan tekemisen tapa pesiytyi valtion instituutioihin.
Nyt tarkoitus on kitkeä korruptio ja uudistaa instituutiot sekä mahdollistaa täten todellinen yhteiskunnallinen kehitys koko kansan hyväksi, aloittaa Guatemalan uusi poliittinen kevät. Kuten Arévalo ilmoitti jo ennen vallanvaihtoa, hänen ensimmäinen teko presidenttinä onkin pyytää valtakunnansyyttäjä Consuelo Porras huoneeseensa ja ilmoittaa, ettei hänen palveluksiaan tulla enää kaipaamaan.
Kireä tunnelma ja kiivaat kiistat
Eduskuntavaalit 25.6. voitti oikeistolainen vallasta väistynyt hallituspuolue Vamos, joka sai 15 prosentin kannatuksen. Kakkoseksi ylsi presidentinvaalit hävinneen Sandra Torres Casanovan UNE (Unidad Nacional de la Esperanza) 12,8 prosentilla. Arévalon Siemenliike (Movimiento Semilla) jäi kolmanneksi 11,7 prosentillaan. Parlamentin paikoista kamppaili 28 erilaista poliittista voimaa, joten 160-paikkaisen kongressin kokoonpanosta tuli hajanainen, koska lopulta 16 ryhmää sai edustajan sikäläiseen eduskuntaan. Vamos sai 39 paikkaa, UNE 28 ja Semilla 23 edustajaa. Keskustalainen Cabal sai parlamenttiin 18 edustajaansa sekä konservatiiviset vaaliliitossa olleet Valor ja Partido Unionista taas ylsivät yhdessä 12 edustajaan. Kristillisdemokraattinen Visión con Valores (VIVA) taas sai läpi 11 edustajaa. Oikeistonationalistinen Todos on sekin kuuden edustajan puolue. Uusi hallitus ei saanut vaaleissa enemmistöä lainsäätäjien keskuuteen, joten sen kyky ajaa läpi uudistuksia riippuu pitkälti sen neuvottelutaidoista sekä kansan tuesta. Kuitenkin myös laajat presidentin valtaoikeudet riittävät pitkälle uuden poliittisen kulttuurin rakentamisessa.
Kuukausia kestänyt poliittinen vaino ei näkynyt suoraan vanhan hallituksen tahtotilassa, joka järjesti noin 80 kokousta yhdessä uuden hallituksen kanssa vallanvaihdon takaamiseksi. Jo viikko ennen sunnuntain 14.1. seremonioita tiedettiin, että hajanaisen parlamentin puheenjohtajuutta (Junta Directiva del Congreso) tavoittelivat hallituspuolue Movimiento Semillan Samuel Pérez Álvarez ja oppositioksi jääneiden voimien (Vamos – Valor-Unionista – VIVA – Cabal – Todos) kaksikko, jonka muodostivat entinen ulkoministeri Sandra Jovel Polanco (Valor) ja jo aikaisemmin kongressia johtanut Allan Rodríguez Reyes (Vamos). Pérezilla oli tiettävästi takanaan Semillan ja kymmenen Cabalin edustajan sekä kolmen VIVA:n edustajan ja viiden pienemmän ryhmän tuki eli yhteensä vain 49 ääntä.
Oppositiota taas tuki 71 edustajaa. Vaa’ankieliasemaan taas jäivät UNE, kaksi Valor-Unionistan edustajaa sekä neljä pienryhmää, joilla oli yhteensä 40 kansanedustajaa. Cabalin jakaantuneen ryhmän puolesta myös Julio Héctor Estrada Domínguezin nimi esiintyi kolmantena vaihtoehtona. 160 hengen yksikamarisessa lainsäädäntöelimessä puheenjohtajuus vaatii 81 kansanedustajan tukea. Neuvottelut enemmistöstä näyttivät kariutuivan, kun työnsä jättävä edellinen kongressi julisti Semillan 23 edustajaa ”itsenäisiksi” (independientes), eivätkä he siis voisi tavoitella puheenjohtajien ja sihteerien paikkoja tai sikäläisten valiokuntien (comisiones) johtopaikkoja. Se perusteli päätöstään tutun tuomarin Freddy Orellanan tuomiolla kyseisen poliittisen liikkeen väliaikaisesta jäädyttämisestä. Semillan lainoppineiden osasto laati suojelutoimenpiteen (amparo) eli päätöksen perumista vaatineen valituksen, jonka perustuslakituomioistuin hylkäsi samana päivänä 14.1., kun uuden parlamentin johdon kokoonpanoista tulisi äänestää. Rodríguez puolestaan luopui puheenjohtajuuden tavoittelusta ja Jovelista tuli opposition ainut vaihtoehto. Vasemmisto kertoi, että Jovelin tukemisesta tarjottiin suuria rahasummia. Oikeiston puolelta taas syytettiin Yhdysvaltojen painostavan ääniä Semillan ehdokkaalle. Kummastakaan väitteestä ei kuitenkaan ole tähän mennessä esitetty todisteita.
Eduskunnan juhlaistunnon (Sesión Solemne) tuli alkaa aamukahdeksalta, mutta sen alkamista siirrettiin tunnilla. Työnsä jättävän eduskunnan puheenjohtaja Shirley Rivera Zaldaña (Vamos) piti lyhyen jäähyväispuheen ja sen jälkeen muodostettiin valtakirjojen (credenciales) tarkastamisesta vastannut komitea (Comisión de Revisión de Credenciales). Tämän lyhytikäisen lautakunnan töitä johti jo hiljattain edesmenneen oikeistolaisen ryhmittymän (Frente de Convergencia Nacional – FCN-Nación) Javier Hernández Franco, mutta sen jäsenten valinnasta liikkui monenlaisia tietoja. Komissio kokoontui suljettujen ovien takana. Joukko kansanedustajia onnistui lopulta tunkeutumaan kokoustilaan samaan aikaan, kun liikehdintä kongressia ympäröivillä kaduilla kiihtyi. Poliisien ja mielenosoittajien kesken koettiin joitakin lieviä yhteenottoja, mutta huhut vallankaappauksen käynnistymisestä olivat astetta vakavampia. Jonkinasteinen kaaos pääsi irti niin kongressin sisällä kuin kaduillakin.
Kyseinen komissio kokousti yli kaksi tuntia. Puolen päivän jälkeen Semillan ja VOS-ryhmän jäsenet tunkeutuivat saliin turvamiesten estelyistä huolimatta saadakseen selvyyttä siihen, miksi rutiinitoimeenpiteen läpivieminen kesti niin kauan. VOS-ryhmän (Voluntad, Oportunidad y Solidaridad) Aldo Dávila Morales onnistui pääsemään sisään yhdessä muiden edustajien kanssa tähän salaiseen kokoukseen ja alkoi lähettää videokuvaa sieltä TikTok -tilinsä välityksellä. Riita lähti purkautumaan eri puolilla kongressia. Komissio vetäytyi tauolle. Sananvaihdon sävy koveni niin parlamentissa, kaduilla kuin medioissakin. Useat kommentaattorit häpesivät myös silmiä päästään tapahtumien vyöryssä, joiden he kokivat tahraavaan Guatemalan maineen maailmalla ”takapajuisena banaanivaltiona”.
Presidentin virkaanastujaisia juhlittiin Guatemalan samannimisen pääkaupungin keskustassa, jonka eri kulmissa kuultiin muun muassa garífuna-musiikkia, tz’utujilinkielistä räppiä ja kaqchikel-kansaan kuuluvan Sara Curruchich Cúmezin laulantaa ja myös marimbamusiikkia. Valtakirjojen tarkastamisen kiusallisen hitaan etenemisen vuoksi keskustan kulttuuritilaisuuksiin kokoontuneet Arévalon kannattajat alkoivat saapua kongressin ulkopuolelle painostamaan kansanedustajia tekemään työnsä. Huomattavan viiveen jälkeen Arévalo kertoi sosiaalisten verkostojensa välityksellä vannovansa virkavalansa kello 16, tunti alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Väistyvän parlamentin tuli tarkastaa uusien kansaedustajien asiakirjat jo sunnuntaiaamuna, mutta maratonmaiseksi istunnoksi muuttunut rutiinitoimenpide kesti lopulta iltapäivään asti. Presidentin Movimiento Semilla julistettiin itsenäisten edustajien ryhmäksi eikä se saanut virallisen parlamenttiryhmän asemaa. Oman eduskuntaryhmän muodostamisen estäminen oli eräänlainen yritys häiritä uuden hallituksen toimintaa. Kiusanteko ei päättynyt vaaleihin, vaan se jatkui yhtäjaksoisena kesäkuun 2023 lopusta aina tammikuuhun asti. Siksi Semilla ei voi johtaa valiokuntia (comisiones) eikä osallistua eduskunnan puheenjohtajiston toimintaan. Toisaalta Semilla-liikkeen ja Cabalin yhteisehdokas, joka edustaa viimeksi mainittua ryhmää, taloustieteilijä ja 2016–2018 valtiovarainministerinä toiminut ja nyt kongressin puheenjohtajaksi pyrkinyt Julio Héctor Estrada julistettiin kelvottomaksi 12.1.2024 tehtyyn rikosilmoitukseen vedoten, vaikka kaikki muut 159 edustajaa saivat dokumenttien tarkastuksesta puhtaat paperit. Koska Semilla ei voi itse asettaa puheenjohtajaa ja sen yhteisehdokas hylättiin, kyseessä oli kahden tason isku uuden vasemmistohallituksen parlamentaarista edustajistoa vastaan. Vaikka oikeudenmukaisuus ei toteudu, Semillan sivuuttamisella on poliittisesti motivoitunut laillinen tuki, sillä Guatemalan perustuslakituomioistuin (Corte de Constitucionalidad) vahvisti sunnuntaina 14.1. aiemmat päätöksensä ja jäädytti 2018 perustetun puolueen poliittiset oikeudet. Sen sijaan Estradan poissulkeminen on ristiriidassa vaalilain kanssa, sillä parlamentti ei voi muuttaa vaalituloksia. Estradalle päätettiin antaa määräaika selvittää häneen kohdistuvien oletettujen rikossyytteiden tilanne.
Kansainvälisen yhteisö tuki kansanvallalle
24.8.2023 Amerikkojen välinen ihmisoikeustuomioistuin (Corte Interamericana de Derechos Humanos – CIDH) pyysi käynnistämään sarjan varatoimia Arévalon turvallisuuden takaamiseksi. Sen mukaan tietyt ”valtiolliset tahot” olivat käynnistäneet Colosio-suunnitelman (Plan Colosio) Arévalon hengen riistämiseksi. Nimi Colosio viittaa Meksikon presidenttiehdokas Luis Donaldo Colosion murhaan vuonna 1994. CIDH tosin viittasi myös toiseen suunnitelmaan, jota hautoivat rikollisjärjestöt.
Vaalien jälkeen Arévalo sai tukea niin kansalta, erinäisiltä järjestöiltä, yksityissektorilta ja kirkoltakin. Kansainvälisistä toimijoista YK ja Amerikkojen valtioiden järjestö (Organización de Estados Americanos – OEA) ja Yhdysvallat asettuivat tukemaan Arévalon valintaa. OEA myös turvasi vallanvaihdon neuvotteluja Guatemalaan lähettämiensä edustajiensa välityksellä. Eri maiden vaalitarkkailijat vahvistivat osaltaan, ettei minkäänlaisesta vaalivilpistä ollut todisteita. Myös parikymmentä Latinalaisen Amerikan ja Espanjan entistä presidenttiä pyysivät kunnioittamaan vaaliuurnien tahtoa. Samalla kannalla olivat myös Yhdysvaltojen kongressin kummatkin puolueet, jotka pyysivät pakotteita Guatemalan demokratiaa uhkaavia toimijoita vastaan. Myös EU päätti varmistaa demokratian toteutumisen Keski-Amerikassa ja sääsi pakotteista ennaltaehkäisevässä hengessä, ennen kuin mikään vallankaappaus ehti käynnistymään toden teolla.
EU nimesi vallankaappausyrityksen arkkitehdeiksi valtakunnansyyttäjä Consuelo Porras Arguetan, rankaisemattomuuden vastaisen erityissyyttäjä José Rafael Curruchiche Cuculin, tuomari Fredy Raúl Orellana Letonan, syyttäjä Cinthia Edelmira Monterroso Gómezin, syyttäjä Leonor Morales Lazon ja rikostutkinnasta vastaavan ministerin Ángel Pineda Ávilan, jotka kaikki olivat jo entuudestaan Yhdysvaltojen laatimalla korruptoituneiden ja epädemokraattisten toimijoiden listalla (Lista Engel). EU tuomitsi yksiselitteisesti syyttäjäviranomaisten perusteettomat hyökkäykset vaalituloksia vastaan ja nimesi ne vallankaappausyrityksiksi. Tällä kertaa kansainvälisen yhteisön toiminnasta ei jää paljon valitettavaa. Guatemalan demokratiaa on haluttu tukea varsin selvin sanankääntein.
Aiemmin muun muassa Bolivian vallankaappaukseen 2019 sekaantunut OEA:n Luis Almagro Lemes kutsui koolle Guatemalassa vierailemassa olleita valtionpäämiehiä, ulkoministereitä ja diplomaattisia edustajia, jotta nämä laativat yhteisen lausunnon kaaoksen keskellä. Noin viiden aikaan iltapäivällä Almagro luki tiedonannon, jossa pyydettiin kongressia kiirehtimään tehtävissään, jotta uusi presidentti voisi vihdoin vannoa virkavalansa. Videoidun viestin aikana Almagron vieressä seisoivat Costa Rican presidentti Rodrigo Chaves Robles, Paraguayn presidentti Santiago Peña Palacios, Belicen pääministeri Johnny Briceño, Meksikon ulkoministeri Alicia Bárcena Ibarra, Bolivian ulkoministeri Celinda Sosa Lunda, Chilen ulkoministeri Alberto van Klaveren Stork, Espanjan ulkoasioiden ministeri José Manuel Albares Bueno, Brasilian varapresidentti Geraldo Rodrigues de Alckmin Filho, Hondurasin ulkoministeri Eduardo Enrique Reina García, Dominikaanisen tasavallan ulkoministeri Roberto Álvarez Gil, Portugalin ulkoasioiden ministeri João Gomes Cravinho, Euroopan unionin korkea edustaja Josep Borrell Fontelles, Uruguayn ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nicolás Albertoni Gómez ja Iberoamerikan kansakuntien yhteisön (Comunidad Iberoamericana de Naciones – CIN) pääsihteeri Andrés Allamand Zavala. Voimakkaimmat lausunnot kuultiin kuitenkin Hondurasin ja Kolumbian presidenteiltä sekä Espanjan pääministeriltä, joka ei ollut paikan päällä Guatemalassa.
Xiomara Castro Sarmiento totesi X-verkoston välityksellä:
– Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän (Sistema para la Integración Centroamericana – SICA) puheenjohtajana esitän kiireellisen pyynnön Guatemalan eduskunnalle, jotta se täyttäisi perustuslaillisen tehtävänsä ja etenisi presidentti Bernardo Arévalo viran vannomiseen. Kansan ja Guatemalan valtion valtojen on tuettava presidentti Arévaloa.
Gustavo Petro Urrego oli astetta selväsanaisempi:
– Raportti Guatemalasta. Syyttäjä on toiminut vallankaappauksen järjestäjänä. Kongressi on vaikeuttanut vaaleissa valitun presidentin virkaanastumista. Perustuslakituomioistuin valmistautuu puolustamaan demokratiaa ja kansan ääniä.
– Guatemalan kansa on mennyt kaduille. Guatemalan lähitulevaisuus riippuu siitä. Perustuslakituomioistuin, oikeuslaitos ja kansa ovat nyt demokratian puolustajia. Nämä ovat opetuksia Kolumbian kansalle siitä, mitä Guatemalassa tapahtuu.
– Olen Ciudad Guatemalassa, Kolumbian valtuuskunta ei lähde ennen presidentti Arévalon virkaanastujaisia. Olemme menossa Miguel Ángel Asturiasin kansallisteatteriin, jossa presidentti Bernardo Arévalon on astuttava virkaan. Tarvittaessa matkaa Davosiin siirretään.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez Pérez-Castejón ilmaisi hänkin kansantahdon menevän politikoinnin edelle:
– Haluan ilmaista mitä voimakkaimman tukeni Guatemalan vaaleissa valitulle presidentille, Bernardo Arévalolle, hänen virkaanastujaispäivänään sekä myös Guatemalan demokratialle. Guatemalan kansan tahtoa, joka ilmaistiin vapaasti uurnilla, läpinäkyvässä vaaliprosessissa, on kunnioitettava.
Sopu löytyi illan edetessä
Vihdoin noin seitsemän aikaan illalla alun perin aamun muodollisuudeksi nähty tuskastuttava valtuuskirjojen tarkistamisen sotku oli vihdoin valmis. Vanha kongressi hyväksyi lautakunnan päätökset eikä sallinut Julio Héctor Estradan virkavalan vannomista eikä Semillan eduskuntaryhmän muodostamista. Työnsä tähän lopettanut eduskunta siis vaikeutti näin osaltaan uuden, Guatemalan demokratian kauden kymmenennen (X Legislatura), eduskunnan muodostamista. Kaikkiaan kongressin kokoonpano vaihtui radikaalisti, sillä sen 160 edustajasta 96 on uusia kansanedustajia. Uusien edustajien virkavalat vannottiin.
Kongressi asetti väliaikaisen keskustelulautakunnan (Junta Provisional de Debates), johon kuuluivat puheenjohtajana toiminut Joel Rubén Martínez Herrera ja sihteerit Luis Alberto Contreras Colindres ja José Inés Castillo Martínez. Pian syntyi kuitenkin uusi kiista, kun Martínez antoi puheenvuoron Todos-ryhmän edustajalle, vaikka Cabalin ja Semillan edustajat olivat jo aiemmin ehtineet pyytää puheenvuoroa. Todos-ryhmän tarkoituksena oli esittää hetimmiten esitys kongressin johtoryhmän (Junta Directiva del Congreso) luomiseksi, kun taas Semilla– ja Cabal-ryhmät aikoivat tehdä niin sanotun etuoikeutetun aloitteen (moción privilegiada) ja kumota valtakirjojen tarkastuskomission aiemmin hyväksymät päätökset. Semillan, Cabalin, VOS:in ja myös UNE-ryhmän vähemmistösiipi alkoivat kritisoida väliaikaista presidenttiä, kun taas Vamosin, Valorin ja Todoksen edustajat ryhtyivät tukemaan Martínezin toimintaa. Lopulta Martínez ei antanut periksi ja johtoryhmän valitsemisen vaalia jatkettiin.
Kun 159 parlamentaarikon virkavalat päästiin vihdoin vannomaan noin 19:30, puhkesi kongressissa pian uusi riita, kun Movimiento Semillan ei annettu käyttää puheenvuoroa ja se julistettiin itsenäisten ryhmäksi, joka jäisi ilman kaikkia johtotason nimityksiä. Noin 21:30 käytiin vihdoin puheenjohtajiston vaali. Alun perin uuden presidentin virkaanastujaisten tuli alkaa kello 15:00, mutta kongressin juhlaistunto jatkui yli iltakymmeneen asti. Aikanaan vuosina 2019–2022 maan nuorimpana puoluesihteerinä toiminut Semillan 31-vuotias Samuel Pérez Álvarez valittiin yllättäen puheenjohtajaksi 92 äänen turvin, vaikka muodollisesti ilman parlamenttiryhmää jäänyt hallituspuolue ei voinut esittää eduskunnan järjestyssääntöjen mukaisesti ehdokkaita puheenjohtajistoon. Näin ollen laillisuutta puolustamaan lähteneen korruptoituneen oikeiston parlamentaarisen sabotoinnin yritys epäonnistui. Nimitys ei ollutkaan laiton, sillä se saatettiin viedä läpi parlamentin laillisen toimivallan puitteissa, vaikka sen laittomuutta rakennettiin useiden oikeuslaitoksen viranomaisten toimesta aina kesäkuun 25. päivän vaaleista lähtien. Takkuisesti alkanut päivä kirkastui yötä kohden samaan tapaan kuin viime kesän apaattisesti alkaneet vaalit, jotka lopulta johtivat uurnilla saavutettuun suunnanmuutokseen presidentinvaalien toisella kierroksella 20.8.
Pérez Álvarezin kongressin presidentiksi valitsemisen jälkeen ja ennen uuden puheenjohtajiston virkavalojen vannomista esitettiin etuoikeutettu esitys tarkastuslautakunnan päätöksien kumoamisesta, mikä palautti hallituspuolue Semillan poliittiset oikeudet ja johti sen oman eduskuntaryhmän perustamiseen. Niin ikään kongressin 160. kansanedustaja, Cabalin Julio Héctor Estrada, vannoi vihdoin virkavalansa noin 22:15. Välittömästi tämän jälkeen Pérez ja hänen puheenjohtajistonsa vannoivat omat virkavalansa noin kello 22:30. Sen jälkeen pitkäksi venynyt juhlaistunto päätettiin tuntikaupalla aikataulusta myöhässä ja kongressiedustajat alkoivat siirtyä kohti Miguel Ángel Asturias -kulttuurikeskusta (Centro Cultural Miguel Ángel Asturias), joka tunnetaan myös kansallisteatterina. Siellä Efraín Recinos -salissa Arévalon oli määrä vannoa virkavalansa jo kolmen ja sitten neljän aikaan iltapäivällä. Varsinainen presidentin ja varapresidentin virkavalojen vannominen käynnistyi puolenyön aikaan yhdeksisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.
Kuten sanottua, täpötäydessä teatterissa olivat paikalla Hondurasin ja Kolumbian presidenttien lisäksi Belicen pääministeri ja Brasilian varapresidentti. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador aikoi olla paikalla, mutta perui Guatemalan vierailun työkiireisiin vedoten. Meksikoa tilaisuudessa edusti jo mainittu ulkoministeri Alicia Bárcena. López Obrador tosin kertoi seuranneensa Guatemalan tilannetta tiiviisti koko päivän ajan. Euroopan unionia Guatemalassa edusti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Josep Borrell. Niin ikään Guatemalassa olivat Chilen presidentti Gabriel Boric Font ja Espanjan kuningas Felipe VI, vaikka kumpikaan ei jäänyt viivästyneeseen seremoniaan. Virkaanastujaiset väliin jättivät myös Paraguayn presidentti Santiago Peña Palacios ja Panaman presidentti Laurentino Cortizo Cohen. Lisäksi paikalla olivat muun muassa Ecuadorin, Perun, Portugalin, Kiinalle kuuluvan Taiwanin ja Dominikaanisen tasavallan ulkoministerit. Yhdysvalloilla oli Guatemalan vallanvaihdon tilaisuudessa kahdeksan hengen ryhmä, jota johti kehitysaputoimiston (United States Agency for International Development – USAID) Samantha Power. Kaikkiaan Guatemalan uuden presidentin virkaanastujaisiin osallistui lähetystö noin 60 eri maasta.
López Obrador kommentoi naapurimaan tapahtumia heti tuoreeltaan 15.1. omassa joka arkiaamun tiedotustilaisuudessaan (Conferencia de Prensa Matutina tai mañanera):
– Ensinnäkin haluan onnitella Guatemalan kansaa vielä kerran, koska eilen, jopa viiveestä huolimatta, oli mahdollista, että Bernardo Arévalo vannoi virkavalansa uutena presidenttinä, samoin kuin varapresidentti, ja kongressi koki muutoksen. Olen iloinen Bernardo Arévalon virkavalan vannomisesta, hän on nyt Guatemalan sisartasavaltamme presidentti. Todellakin, naapurit, ystävät, olemme erittäin onnellisia. Seurasin tilannetta puoleenyöhön asti, kunnes pian sen jälkeen hän vannoi valansa.
– Siinä oli kyseessä, sanotaanko, ilmeinen viivyttelytaktiikka. Luulen, että valmista tuli tänään kello 3:00 aamulla. Tietenkin ihmiset ovat hyvin onnellisia. Mutta oli nähtävissä vastarintaa, eikö niin.
– Toivon parasta Guatemalalle, presidentti Arévalolle. Ja totta kai aiomme tehdä yhteistyötä, aiomme parantaa yhteistyötä kaikilla osa-alueilla: taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä, kulttuurin suhteen, aivan kaikessa.
– Ja juhlimme, että tämä erittäin vaikea ja itse asiassa jopa häpeällinen koe läpäistiin, koska ei ole mahdollista järjestää vaalit, joissa tämä ehdokas voittaa 20 prosentin erolla ja että sitten aletaan asetella esteitä, jotta hän ei ottaisi vastaan kansan mandaattia. No se saatiin tehtyä.
Uuden hallituksen kokoonpano
Arévalon nimittämän hallituksen tai ministerineuvoston (Consejo de Ministros) jäsenistä neljä kuuluu Semilla-liikkeeseen, yksi Rigoberta Menchú Tumin perustamaan alkuperäiskansojen liikkeeseen (Movimiento Político WINAQ), puolustusministeri on sotilas ja loput kahdeksan jäsentä ovat itsenäisiä. 14 ministeristä kuusi on naisia, mikä on lajissaan uusi ennätys. Presidentin lisäksi hallitukseen kuuluu Semillan jäsen Karin Herrera Aguilar. 56-vuotias Herrera omaa biokemistin koulutuksen. Hänellä on myös maisterintutkinto ympäristötutkimuksesta ja yhdistetty valtiotieteiden sekä sosiologian tohtorintutkinto. Kahden pojan äiti on maan historian 18. varapresidentti ja vasta toinen virkaa hallussaan pitänyt nainen.
Huehuetenangosta kotoisin olevan tuomarin tytär Herrera oli 10-vuotias, kun hänen San Carlos de Guatemalan (USAC) yliopistossa opiskellut naapurinsa kidnapattiin. Myös vuonna 1985 Herreran puolisoaan etsinyt opettaja María del Rosario Godoy siepattiin ja murhattiin. Tutkijana ja professorina kolmisenkymmentä vuotta toiminut itsensä humanistiksi määrittelevä varapresidentti luopui peloistaan ja osallistui vuoden 2015 korruption vastaisiin mielenilmauksiin, joista myös Semilla sai alkunsa. Samana vuonna Herrera valittiin Guatemalan farmaseuttien ja kemistien korkeakoulun (Colegio de Farmacéuticos y Químicos de Guatemala – Cofaqui) edustajaksi San Carlosin yliopiston neuvostoon (Consejo Superior Universitario) vuosiksi 2015–2017.
Vuosina 2016–2018 hän toimi niin ikään Guatemalan biokemistien yhdistyksen (Asociación de Químicos Biólogos de Guatemala) puheenjohtajana. Myös 2016–2019 hän vaikutti Kemian ja biologian tutkimuslaitoksen (Instituto de Investigaciones Químicas y Biológicas – IIQB) johdossa. Vuosina 2021–2023 hän toimi Cofaquin johtokunnan varapuheenjohtajana. San Carlosin yliopiston opettajakollega ja kansanedustaja Román Castellanos Caal kutsui Herreran osallistumaan naisten kesken käytyyn varapresidenttikisaan, johon haettiin tahrattoman ammatillisen uran ja maineen omanneita, Semillan arvot jakavia ja yhteistyökykyisiä henkilöitä. 22.1.2023 nousu valtakunnan politiikkaan alkoi kirkastua, kun Karin Herrera valittiinkin Arévalon rinnalle varapresidenttiehdokkaaksi.
Sisäministerin ja pääministerin tehtäviä yhdisteleväksi hallituksen johtohahmoksi (Ministro de Gobernación) nousee Francisco Jiménez Irungaray, joka toimi samassa virassa jo aiemmin kuuden kuukauden ajan Álvaro Colom Caballerosin presidenttikaudella 2008–2012. Filosofian tohtori Jiménez toimi Colomin kaudella myös Kansallisen turvallisuusneuvoston teknisen sihteeristön koordinaattorina (Coordinador de la Secretaría Técnica del Consejo Nacional de Seguridad) vuosien 2008 ja 2011 välillä. Hän työskenteli Arévalon kanssa jo vuonna 2017 Guatemalan rauhanprosessin päivittämisen (Resignificando los Acuerdos de Paz) parissa.
Ulkoministerinä Arévalon hallituksessa toimii Carlos Ramiro Martínez Alvarado, joka on ehtinyt toimia ulkoministeriön alivaltiosihteerinä neljässä eri hallituksessa 1994–1995, 2004–2006, 2015–2017 ja 2020–2022. Arévaloon hän tutustui jo ensimmäisellä ulkoministeriön työrupeamallaan, sillä myös nykyinen presidentti toimi tuolloin yhtenä ulkoministeriön alivaltiosihteerinä. Pitkän linjan diplomaatti Martínez on toiminut myös Argentiinan ja Paraguayn suurlähettiläänä sekä Guatemalan YK:n edustajana. Alustavan hallitusohjelman laatinut Semillan perustajajäsen ja viime vaaleissa kongressiedustajaksi valittu Jonathan Menkos Zeissig ottaa hoidettavakseen valtiovarainministerin salkun. 48-vuotias hallinnon ja julkisen politiikan maisteri toimi Keski-Amerikan verotutkimuslaitoksen (Instituto Centroamericano de Estudios Fiscales – ICEFI) johdossa vuosina 2012–2022.
Opetusministerinä tällä hallituskaudella toimii kirjailijana, opettajien kouluttajana ja kaksikielisen lukutaidon edistäjänä kunnostautunut Anabella Giracca Méndez. Työ- ja sosiaaliministerinä uudessa hallituksessa nähdään puolestaan WINAQ:in ihmisoikeuksiin erikoistunut Miriam Roquel Chávez. Kaikilta hallituksen ministereiltä löytyy yksi tai useampi korkeakoulututkinto. Ministerien nimet julkaistiin 8.1. ja heidän virkavalansa vannottiin 15.1.
Työtä, hyvinvointia ja infrastruktuuria
Movimiento Semilla määrittelee itsensä ideologian sijaan käytännönläheisten päämäärien eli demokratian ja oikeusvaltion vahvistamisen, instituutioiden korruptiosta puhdistamisen, tasavertaisuutta tukevan julkisen hallinnon, kulttuurien moninaisuuden tukemisen, humanistisen talouden luomisen ja luonnon sekä yhteisen kulttuuriperinnön kunnioittamisen tavoitteiden kautta. Elämisen edellytyksiä pyritään parantamaan oikeuspohjaisella lähestymistavalla, mikä tarkoittaa panostuksia koulutuksen saavutettavuuden ja laadun lisäämiseen sekä alkuperäiskansojen yhteisöjen kieleen ja kulttuuriin. Muun muassa uusia luokkatiloja rakennetaan 70 000. Toisaalta tarkoitus on luoda ilmainen ja kattava julkinen terveydenhuolto. Myöskään panostuksia asumiseen ja perustavanlaatuisen infrastruktuuriin, tieverkostoihin, satamiin, lentokenttiin, vedensaantiin ja viemäriverkostoon ei unohdeta. Lisäksi Guatemalan pääkaupunkiin aiotaan rakentaa oma kuuden kilometrin pituinen metrolinja. Niin ikään päivähoitoa on määrä lisätä luomalla tarhaverkosto noin 350 000 lapselle.
Etenkin pienten- ja keskisuurten yrittäjien sekä maatalouden toimijoiden tuotantoa aiotaan tukea. Innovaatioita ja teollisuuden kehitystä halutaan puolestaan tukea omalla uudella rahastolla. Työllisyyttä ruokitaan tarjoamalla väliaikaista työtä miljoonalle hengelle niiden neljän kuukauden aikana, kun työt maataloudessa loppuvat. Töitä on luvassa etenkin asuntojen kohentamisen, metsittämisen, teiden tekemisen ja veden infrastruktuurin parissa. Sosiaaliturvan suhteen huomio kiinnittyy etenkin köyhimpiin lapsiperheisiin ja kansaneläkkeisiin. Turvallisuutta tuetaan panostuksilla alan instituutioihin ja kansalliseen poliisiin sekä tiedustelutoimintaan ja rikostutkintaan. Esimerkiksi uusia poliiseja koulutetaan ja palkataan 12 000. Vankiloiden hallinto on tarkoitus uudistaa. Meren, maan ja ilmatilan valvontaa lisätään.
Suhdetta luontoon koetetaan muuttaa resurssien haalimisesta kohti luontoa uudistavaa ja puhdasta kiertotaloutta, joka loisi toimeentulon edellytyksiä sen läheisyydessä eläville yhteisöille. Uusia metsäalueita suojelun piiriin nostetaan 700 000 hehtaarin verran, mutta myös metsien sertifiointia ja hiilijalanjäljen vähentämiseen tähtääviä toimia kuten päästötukia (bonos de carbono) johdetaan valtion voimin, mutta rahoitetaan myös kansainvälisin ja yksityisin varoin. Siirtolaisoikeuksia parannetaan taas luomalla maan ulkopuolella asuville kansalaisille oma 25. vaalipiiri, jotta he voivat valita omat edustajansa parlamenttiin. Toisaalta ulkomaiden konsulipalveluiden rahoitus tuplataan.
Julkisen hallinnon toimivuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan vahvistaa erityisellä korruption kitkemiseen keskittyvällä järjestelmällä. Koulutuksen, terveydenhuollon, kansallisen kehityksen, ympäristön ja perustuslaillisen vuoropuhelun teemojen ympärille aiotaan luoda laajat yhteistyösopimukset. Ohjelman ydin on valjastaa valtio palvelemaan kansan tarpeita ja hyvän elämän edellytyksiä, rakentaa demokraattinen oikeusvaltio kaikille, moniarvoinen, yhtenäinen ja osallisuuden mahdollistava kansakunta, jonka talous olisi ihmisten hyvinvoinnin takaamisen väline. Koko 64 sivun hallitusohjelmaan voi tutustua täällä. Myös Nodal on tehnyt erinomaisen tiivistelmän hallitusohjelman sisällöstä.
Uusi tietoisuus ja muutoksen mahdollisuus
Kun Arévalo vihdoin pääsi ääneen ensimmäisen kerran presidenttinä oli kello jo 0:36. Uusi politiikan kevään Guatemalaan palauttanut valtiojohtaja puhui noin 28 minuutin verran. Puheen kokonaisuudessaan voi lukea täältä.
– Minulle on suuri kunnia ottaa vastaan tämä korkea vastuu, mikä osoittaa, että demokratiallamme on tarvittava voima luoda vastarintaa, ja että voimme muuttaa Guatemalan poliittista maisemaa yhtenäisyyden ja luottamuksen avulla. Tämä hetki ei edusta vain henkilökohtaista saavutusta, vaan varmaa askelta kohti tulevaisuutta, jossa kansalaisten osallistuminen ja myönteinen muutos vallitsevat.
– Tämä kunnia nousee siitä toiveikkaan ja vilpittömän luottamuksen hedelmästä, jonka miljoonat guatemalalaiset ovat luoneet panemalla uskonsa yhteiseen projektiimme. Lisäksi se heijastaa maamme laajojen enemmistöjen uskoa kykyymme voittaa haasteet ja edetä kohti lupaavampaa tulevaisuutta. Se on sitoumus, jonka otamme vastaan nöyrästi ja päättäväisesti, tietoisina Guatemalan yhteisen hyvinvoinnin ja vaurauden puolesta työskentelemisen vastuusta.
– Guatemalan kansa on osoittanut viisautensa, ja perustavanlaatuiset instituutiot, kuten korkein vaalituomioistuin ja perustuslakituomioistuin, ovat suojelleet guatemalalaisten suvereenia halua elää demokratiassa. Maailman demokraattisten kansojen tuki on ollut ratkaisevan tärkeää, sillä se on antanut meille mahdollisuuden olla täällä tänään ja suonut minulle mahdollisuuden vahvistaa ensimmäisen suuri lupauksemme: ei koskaan enää autoritaarisuutta. Emme koskaan tule sallimaan väkivallan käyttöä keinona ajaa poliittisia tavoitteita tai säilyttää etuoikeuksia. Emme tule suvaitsemaan suvaitsemattomuutta ja mielivaltaisuutta. Emme tule hyväksymään instituutioidemme taipumista korruption ja rankaisemattomuuden edessä.
– Haluan suunnata kiitollisuuteni erityisesti niille, jotka ovat johtaneet meidät tähän merkittävään hetkeen. Kiitos Guatemalan nuorille, jotka eivät menettäneet toivoaan, että voin puhua teille tänään tältä lavalta. Kiitos perheille, jotka uskoivat erilaiseen tulevaisuuteen eivätkä antaneet periksi väärälle tiedolle ja valheille. Kiitos neljälle kansalle, joilta opin jatkuvasti ja joita arvostan joka päivä ja jotka ovat tietoisia historiallisista veloista, jotka meidän on maksettava. Kiitos kaikille, jotka päättivät valita Guatemalan muutoksen tien.
– Jotta voimme kunnioittaa menneisyyttämme, arvostaa saavutuksiamme ja viedä maamme kohti edistystä, on välttämätöntä vaalia yhtenäisyyttä ja harmoniaa. On aika lähteä yhtenäisyyden, vuoropuhelun ja rauhan polulle. Meillä on historiallinen tilaisuus lopettaa vuosikymmeniä kestänyt sosiaalinen laiminlyönti ja instituutioiden rappeutuminen. Meidän on saatava takaisin tuo visio ja nuo periaatteet, joista me kansakuntana sovimme rauhanprosessin ja sen sopimusten puitteissa, jotka vastuuton ja pinnallinen poliittinen luokka on riistänyt meiltä pois viime vuosikymmeninä. Emme voi jättää käyttämättä tätä tilaisuutta. On ratkaisevan tärkeää työskennellä yhdessä yhteistuumin ja sopusointuisesti ihmistemme elämänlaadun parantamiseksi.
– Poliittinen kriisi, josta olemme toipumassa, tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa vankka ja terve demokraattinen institutionaalisuus tämän korruption muurin raunioille, joita alamme repiä alas yksi kerrallaan, tiili tiileltä. Olemme historiallisten mittasuhteiden kriittisessä pisteessä, ja se vastuullisuus, jolla toimimme tänään, määrittää yhteiskuntamme suunnan, ja sen seuraukset kestävät sukupolvien ajan.
– Me teemme tänään historiaa kansakuntana. Meillä on suunnitelma vastata tähän kutsuun. Ehdotuksemme kiteytyy yksinkertaiseen kaavaan: demokratiaa ei voi olla olemassa ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi olla ilman demokratiaa. Yksinkertaisuudestaan huolimatta tämä malli on ollut näkyvästi poissa valtionhallinnosta suuren osan historiastamme.
– Emme tee lupauksia pelkkien teoreettisten lausumien perusteella, vaan viittaamme konkreettisiin saavutuksiin, jotka mahdollistuvat, kun valtio kantaa vihdoin historiallisen vastuunsa kehityksen ohjaamisesta.
Arévalo mainitsi lukuisat Semillan ohjelmasta tutut parannuskohteet kuten terveydenhuollon, koulutuksen, erinäiset hankkeet ja totesi: ”Luomme perustan olennaiselle infrastruktuurille, joka lujittaa inhimillistä kehitystä Guatemalassa.” Hän myös viittasi tuotannon vauhdittamiseen, etenkin maaseudulla ja pieni- ja keskisuurissa yrityksissä, sekä ulkomaisiin investointeihin, joiden on sopeuduttava uusien aikojen eettisiin vaatimuksiin, mutta jotka voivat parantaa teollisuuden rakenteita. Myös osuuskuntatoimintaan ja työhön perehdyttämiseen tullaan panostamaan. Myöskään luonto-, energia- ja turvallisuusteemoja ei unohdettu.
– Jatkamme työskentelyä käyttämällä vuoropuhelua keskeisenä työkaluna oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamiseksi kaikille. Hallituksenvaihdoksen valmistelemisesta lähtien olemme painottaneet erityisesti avoimien ja pysyvien kommunikaatiokanavien ylläpitämisen tärkeyttä yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Ymmärrämme, ettei vuoropuhelu ole vain toimiva keino ymmärtää väestön tarpeita ja toiveita, vaan myös olennainen tapa lujittaa läheisyyttä ja yhteistyötä kaikkien kansalaisten kanssa. Tämä jatkuva sitoutuminen vuoropuheluun kuvastaa vakaustamme, että kuuntelemalla ja ymmärtämällä erilaisia näkökulmia voimme rakentaa osallistavampaa ja tuloksellisempaa politiikkaa, josta on hyötyä kaikille.
– Tunnustamme, kuten jo mainitsin, valtion historiallisen velan alkuperäiskansoille ja aiomme harjoittaa kunnioittavaa vuoropuhelua tasa-arvoisin ehdoin tämän enemmistön kanssa, joka on jätetty järjestelmällisesti huomiotta aina tähän päivään asti. Pyrimme tekemään heistä osallistujia ja avunsaajia tuossa kehityksessä, joka on kielletty heiltä vuosisatojen ajan.
– Kriittisin ja kiireellisin haaste on epäilemättä ilmastonmuutos. Elämme yhdellä niistä alueista, jotka ovat alttiimpia tämän eksistentiaalisen uhan vaikutuksille. Hallitukseni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sopeutuakseen näihin haasteisiin. Kehotamme kansainvälisiä liittolaisiamme kantamaan asianmukaiset vastuunsa ilmastonmuutoksen lieventämiseksi.
– Minun on kohdattava eräs monimutkainen ongelma, joka koskettaa erittäin läheisesti sydäntäni ja miljoonien guatemalalaisten ja keskiamerikkalaisten sydämiä: taloudelliset olosuhteet, ympäristökatastrofi ja päivittäinen turvattomuus ovat johtaneet miljoonien perheiden kodistaan lähtemiseen tällä alueella ja koko maanosassa. Hallitukseni sitoutuu kohtelemaan alueemme kautta kulkevia siirtolaisia ihmisarvoisesti, kunnioittavasti ja myötätuntoisesti. Vaadimme, että guatemalalaisia siirtolaisia kohdellaan samaan tapaan ulkomailla.
– Maailmalla eletään autoritaarisuuden aaltoa, koetaan suvaitsemattomuuden leviämistä ja erimielisyyden rajoittamispyrkimyksiä. Kohtaamme uusia autoritaarisia ilmiöitä, kuten valtion instituutioiden korruptoitunut haltuunotto rikollisryhmien toimesta, jotka käyttävät hyväkseen demokraattista vaikutelmaa pettääkseen vapauden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja veljeyden periaatteet.
– Tämä on taistelu, jonka kohtaamme Guatemalassa, ja muualla Keski-Amerikassa sekä muualla maailmassa käydään taisteluita autoritaarisuuden uusia ja vanhoja muotoja vastaan, jotka rajoittavat kansojen pyrkimyksiä ja pettävät niiden itsemääräysvallan. Olen ylpeä voidessani todeta, että Guatemalan kansa tarjoaa parhaillaan maailmanlaajuiselle yhteisölle odottamattoman esimerkin demokraattisesta vakaumuksestaan ja vahvuudestaan.
– Kaikilla maailman kansoilla on yhteinen kohtalo ihmislajina. Demokratian turvaaminen, puolustaminen ja vahvistaminen täällä on yhtä tärkeää kuin missä tahansa muualla maailmassa. Guatemala tekee oman osansa. Älkää jättäkö meitä yksin. Emme tule antamaan periksi.
– Viemme päätökseen yhden tuskallisen kriisin ja epävarmuuden kauden avataksemme tien Guatemalan aamunkoitolle, erityisesti niille miljoonille ihmisille, jotka eivät voineet olla läsnä tänään tässä teatterissa.
– Ilmaisen kiitollisuuteni alkuperäiskansojen johtajille heidän rohkeasta taistelustaan demokratian puolesta ja heidän merkittävästä roolistaan neljän kansan liikehdinnässä demokratian puolustamiseksi.
– Tänään suurenmoisen kansakuntamme muodostavat moninaiset kansat ovat kulkeneet eteenpäin kantaen mukanaan arvokkuuden ja vapauden soihtua, jonka säteet ovat valaisseet koko maailman. Tämä sukupolvi on noussut esimerkiksi ihmisarvosta ja päättäväisyydestä seuraaville sukupolville.
– Voimme katsoa tulevaisuuteen vain myönteisyyden, toivon ja uskon varassa. Neljästä kansasta koostuvalla kansakunnallamme on edessään poikkeuksellinen ja odottamaton mahdollisuus muuttaa historiamme kulkua. Käyttäkäämme hyväksemme tuo mahdollisuus.
– Ja niin, eläköön Guatemala!
Vielä aamukolmen jälkeen varapresidentti Herrera puhui 12 minuuttia ja sitten Arévalo piti vielä toisen puolen tunnin puheen Kansallisen kulttuuripalatsin (Palacio Nacional de la Cultura) parvekkeelta niille tuhansille guatemalalaisille, jotka olivat odottaneet tuota hetkeä koko pitkän päivän ja yön Ciudad de Guatemalan Keskuspuistossa (Parque Central). ”Miljoonat valot on syttyneet keskelle pitkää yötämme ja ne valaisevat meitä. Kevät laulaa”, kirjailija Carolina Escobar Sartin ääni kulki maan suurimman torin yllä aamuyössä vain hetkiä ennen seremonioiden alkua. Sitten huomio kiinnitettiin neljään henkilöön, jotka edustivat neljää kansaa. Sitten kukin sanoi kielellään viestin, joka viittasi uuteen yhtenäisyyden ja toivon hallitukseen. Sen jälkeen, ikään kuin uuden vuoden juhlassa tai jonkun konsertin päättyessä, alkoi pyrotekniikka sylkeä tulta taivaalle, jossa ilotulitteiden rinnalla risteilivät myös erinäiset valot.
Kyynelehtivät, iloiset ja väsyneet, mutta voimakkaasti hurraavat kansalaiset kohdistivat katseensa ylös parvekkeelle, josta Karin Herrera aloitti aamuyön tilaisuuden, niin sanotut ”kansan virkaanastujaiset” (Toma de Posesión del Pueblo).
– Hyvää huomenta, tervetuloa kansan virkaanastujaisiin. Tervehdin teitä tältä aukiolta, samasta paikasta, jossa olemme vuosia ilmaisseet haluavamme hallituksen, joka välittäisi ihmisistään.
– Tänään puhun teille varapresidenttinä, jonka selkeänä tarkoituksena on olla osa muutoksen hallitusta. En aio olla tyytyväinen ennen kuin sanotaan Guatemalassa nähtävän enemmän oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja enemmän mahdollisuuksia.
– He halusivat meidän pelkäävän viimeiseen päivään asti, mutta ainoa asia, jonka näen täällä, on rohkeus.
Arévalo nousi ääneen ja viittasi vaikeiden vaiheiden voittamiseen:
– Guatemalan kansa, tällä ratkaisevalla hetkellä, kyllä se oli mahdollista! Se oli mahdollista! Se oli mahdollista!
Kansalaiset huusivat niin ikään ”sí se pudo, sí se pudo”. Läpi koko puheen kansa huusi yhteen ääneen ”viva Arévalo.”.
– Haluan jakaa kanssanne varmuuden siitä, että yhden kauden loppuminen ei merkitse muuta kuin toisen alkua, mikä voi tuntua yksinkertaisesti poliittisen prosessin ja instituutioiden muodollisuuksien muutoksilta. Todellisuudessa se on kuitenkin lähtölaukaus muutokselle, joka on alkanut meissä jokaisessa.
– Me kaikki aloitamme tämän ajanjakson suunnattomalla uskolla tulevaisuuteen, koska avaamme polkuja tälle tulevaisuudelle, joka odottaa meitä. Emme voi kuitenkaan rajoittua haaveilemaan tulevaisuudesta tai takertumaan menneisyyteen, meidän on otettava vastuu nykyisyydestä. Tänään Guatemalan nykyhetki tuo meille valtavia haasteita, joita emme voi sivuuttaa, ne on kohdattava silmästä silmään.
– Meidän on ylitettävä huomattavia esteitä vapauttaaksemme valtion niiden käsistä, jotka ovat valloittaneet sen käyttääkseen sitä omana ryöstösaaliinaan. Ei enää korruptoituneita poliitikkoja! Ei enää korruptiota!
Myös Odilia Domingo, mam-kansaan kuuluva nainen, joka matkusti lähes kuusi tuntia San Miguel Ixtahuacánista, San Marcosin maakunnasta, seurasi tarkkaavaisesti kaikkea, mitä näytöillä tapahtui. Hän totesi Plaza Públican haastattelussa: ”Olen erittäin innoissani, en ollut elänyt mitään tällaista, toistaiseksi tämä on ensimmäinen kokemukseni pääkaupungissa käymisestä. – Hylkäsin mieheni ja lapseni, koska haluan Guatemalan kukoistavan, jotta kevät koittaisi”, hän sanoi naurahtaen.
Hän kertoo lisäksi olleensa alussa surullinen ja pettynyt: ”En pitänyt tavasta, jolla prosessia hoidettiin, mutta luojan kiitos kaikki ratkesi. Olemme täällä, kunnes näemme presidentin vannoneen virkavalansa ja täyttävän sanansa. Sitä me San Marcosin mam-kansan edustajat haluamme.”
Haasteet eivät pääty – työt alkavat
Keskiviikkona 17.1. Yhdysvallat ilmoitti määränneensä Guatemalan väistyneelle presidentille Alejandro Giammatteille ja hänen kolmelle lapselleen Marcelalle, Estéfanolle ja Alejandrolle pakotteita, jotka rajoittavat heidän pääsyään kyseisen maan alueelle. Perusteeksi kerrottiin ”osallistuminen merkittävään korruptioon”. Pohjoisen suurvallan viranomaisilla on uskottavia tietoja, jotka kertovat Giammattein vastaanottaneen lahjuksia, jotka vaikuttivat hänen työhönsä presidenttinä ja heikensivät sekä oikeusvaltiota että hallinnon läpinäkyvyyttä. Viimeisen kolmen vuoden aikana Yhdysvallat on asettanut vastaavia sanktioita noin 400 Guatemalan kansalaiselle, jotka ovat sekaantuneet korruptioon tai juonineet demokratiaa vastaan. Kuitenkin käytännössä Keski-Amerikan parlamenttiin (Parlamento Centroamericano – Parlacen) siirtynyt entinen presidentti nauttii uuden virkansa vuoksi yhä laillisesta syytesuojasta.
Guatemalan perustuslain mukaisesti sekä virkansa jättävä presidentti että varapresidentti siirtyvät kummatkin aina automaattisesti Parlacenin jäseniksi uudelle nelivuotiskaudelle. Giammattei lupasi presidenttikautensa alussa poistaa tämän huonon tavan, mutta petti lupauksensa monien muiden tyhjien sanojensa tapaan. Vallasta pois pulahtanut presidentti lintsasi myös virkaanastujaiset. Hän lähetti henkilökohtaisen sihteerinsä välityksellä Arévalolle presidentin nauhan, rintamerkin ja kaulakorun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuosina 1984–1986 tapahtuneen demokratiaan palaamisen jälkeen, kun istuva presidentti ei ole läsnä vallanvaihdon seremonioissa. Häntä virkaanastujaisissa edusti varapresidentti Guillermo Castillo Reyes.
Kiitos siitä, että Arévalon hallitus saattoi lopulta nousta valtaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 15.1. yhdeksisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä kuuluu Guatemalan kansalle ja kansainväliselle yhteisölle, mutta ennen kaikkea siitä on syytä kiittää alkuperäiskansojen kollektiivista ja rauhanomaista vastarintaa. Korruptoituneiden toimijoiden laillisiksi naamioidut ansat laukaistiin ja salaliitot purettiin pala palalta ennen kaikkea periksi antamattoman 105 päivään kestäneen Totonicapánin 48 kantonin – tai k’iche’-kansan yhteisöneuvoston – maan pääkaupunkiin perustaman leirin vuoksi. 48 yhteisön puheenjohtajan Luis Pacheco Gutiérrezin mukaan vastarinta jatkuisi niin kauan ”kunnes saavutamme tavoitteemme, korruptoituneiden eroamisen ja kansan antamien äänien kunnioittamisen”. Pitkään alistettuna ja unohdettuna elänyt Guatemala johti yhteiskunnan 25 päivän yleislakkoon (Paro Nacional) ja ainakin 170 tiesulkuun 2.–27.10.2023, vaikka yhteinen vastarinta kaqchikel-kansan Sololán kunnan neuvostojen kanssa jatkui vielä senkin jälkeen.
Aikanaan 1980-luvulla kokonaisten kylien tuhoamiskampanjoiden uhreiksi joutuneet mayojen jälkeläiset muuttuivat näkyviksi kansanvallan puolustajiksi. Kansanmurhasta ja vuosisatoja kestäneestä kolonialismista selvinneet yhä elävät kulttuurit laittoivat peliin henkensä ja vähäiset varansa, esimerkillään ne onnistuivat innostamaan mukaan myös kaikenlaisia kansalaisia, opiskelijoita, ammattiliittojen jäseniä, kauppiaita, yrittäjiä ja jopa keskiluokan edustajia. Siksi Guatemala ei enää palaa entiselleen: autoritarismin, tyrannian ja korruption muurit ovat murtuneet tietoisen kansan uurnilla ja kaduilla käymien taisteluiden tuloksena. Esimerkkiä on samalla tullut annettua myös muille maailman maille.
Yleisen syyttäjänviraston (Ministerio Público) eteen kiinnitetyssä jo poistetussa muistolaatassa luki: ”2.10.2023–15.1.2024 tällä paikalla olivat seitsemän alkuperäiskansaa, jotka kutsuivat koolle ja joita johtivat Totonicapánin 48 kantonin viranomaiset. Mukaan liittyi muita alkuperäiskansoja, mestitsikansoja, guatemalalaisia yhteisöjä ulkomailta, useista maista ja maan eri sektoreista käsin, puolustaakseen demokratiaa ja guatemalalaisten ääniä.” 16.1. Kaminal Juyún muinaisessa seremoniakeskuksessa Arévalo ja Herrera saivat 22 mayakansan, xinka- ja garífuna-kansojen ja heidän esi-isiensä siunauksen työlleen maan johdossa ajq’ij-henkioppailta pyhän tulen ympärillä.
Uuden hallituksen työsarka on alkanut voitokkaasti, koska esteet valtaanpääsylle on voitettu niin hallituksen kuin kongressinkin osalta, mutta vaikeudet eivät tietysti lopu tähän. Yleinen syyttäjä ja oikeuden ajojahtia Arévaloa sekä Semillaa vastaan ajanut yleinen syyttäjä Consuelo Porras kieltäytyy antamasta uudelle presidentille selontekoa syyttäjän toimista, ei halua tavata valtiojohtajaa ja aikoo pitäytyä virassaan kansan enemmistön kielteisestä suhtautumisesta huolimatta. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption raportointiprojektin (Organized Crime and Corruption Reporting Project – OCCRP) vuoden 2023 korruptoineimmaksi henkilöksi valitsema Porras aikoo pysyä valtakunnan ylimpänä syyttäjänä vuoteen 2026 asti. 70-vuotias Porras vastasi Arévalon 18. päivä lähettämään kirjeeseen videoviestillä, jossa hän korosti syyttäjänviraston olevan itsenäinen toimija ja pyysi presidenttiä kunnioittamaan perustuslakia. Mainittakoon vielä, että 29.1. Porras osallistui hallituksen ministerineuvoston kokoukseen, mutta lähti siitä pois kesken kaiken. Kahden eri vallan edustajan tukkanuottasilla olo jatkuu siis edelleen.
Toisaalta perustuslakituomioistuin hylkäsi 17.1. kongressin puheenjohtajiston vaalin laillisuuspykäliin vedoten ja pyysi kongressia uusimaan sen. 19.1. parlamentin uudeksi puheenjohtajaksi valittiinkin Semillan, UNE:n ja Cabalin vähemmistösiipien sekä pienryhmien muodostaman liittoutuman 115 äänen turvin oikeistolaisen kahden kansanedustajan eli Sinisen puolueen (Partido Azul) Nery Ramos y Ramos, joka toimi kansallisen poliisin (Policía Nacional Civil) päällikkönä vuosina 2015–2018. Yhdeksän hengen puheenjohtajistoon ja sihteeristöön kuuluu kaikkiaan kahdeksan eri poliittisen ryhmän edustajia. Myös presidentinkansliasta on löydetty mikrofoneja ja vakoilulaitteistoa, kuten Arévalo kertoi 24.1. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Kuuntelulaitteistoa löydettiin lisäksi viestintä-, infrastruktuuri- ja asuntoministeri Jazmín de la Vega Espinoza de Furlánin autosta. Tämän vuoksi kaikki hallituksen toimitilat tarkastetaan huolellisesti. Guatemalan kevät on joka tapauksessa alkanut uudelleen pitkän sysimustan talvikauden jälkeen.
Lähteet: Guatevisión, Prensa Libre, Nodal, Punto de Referencia, El Faro, Plaza Pública, Agencia Ocote, Soy 502, La Hora, Prensa Comunitaria, La Jornada, BBC News Mundo, France 24, Deutsche Welle, Swissinfo, Agencia Guatemalteca de Noticias, etc.