Pääkaupunki Ciudad de Méxicon kaupunginjohtajana vuosina 2018–2023 toiminut Claudia Sheinbaum Pardo on matkalla Meksikon ensimmäiseksi naispresidentiksi. Maan historian ensimmäinen varsinaisesti demokraattinen puolueen sisäinen ja avoin vaali päättyi 61-vuotiaan ympäristötekniikan tohtorin ja energiatekniikan maisterin vakuuttavaan voittoon. Neljä yritystä ja vasemmistopuolue Morenan (Movimiento de Regeneración Nacional) oma kyselyihin erikoistunut komissio haastattelivat 12 500 kansalaista eri puolilla maata. Tieteellisin metodein tehdyt kyselytutkimukset varmennettiin ehdokkaiden ja puolueen edustajien sekä osallistuneiden yritysten toimesta monin eri tavoin, jotta kaikki mahdollisuudet väärentää tuloksia voitiin eliminoida. Kisaan otti osaa neljä Morenan poliitikkoa sekä sen liittolaisten vihreiden (PVEM) ja Työnpuolueen (PT) edustajat. Sheinbaum sai kyselystä riippuen 36,6–41,1 prosentin kannatuksen, mikä tekee hänestä maan historian pidetyimmän presidentin Andrés Manuel López Obradorin seuraajan.
Virallisesti hänen tittelinsä on Coordinadora Nacional de los Comités de la Defensa de la Cuarta Transformación, koska vaalilait estävät hänen nimittämisensä presidenttiehdokkaaksi ennen helmikuussa 2024 tapahtuvaa ehdokkuuden virallistamista. Yhtynyt vasemmisto nauttii yli 60 prosentin kansalaisluottamuksesta. Noin 20 000 poliittista pestiä, mukaan lukien valtiojohtajan vaikutusvaltainen virka, ovat pelissä 2.6.2024 käytävissä vaaleissa. 70 päivän kampanjan aikana Sheinbaum kiersi Meksikon jo kahdesti, mutta kaikkien 2 475 kunnan kiertäminen kansalaisten kuuntelemiseksi tulee olemaan tärkeä osa kampanjointia. Tuleva presidenttiehdokas tulee niin ikään sitoutumaan kansalaisten 300 vaalipiirissä ja suurimmissa Yhdysvaltojen kaupungeissa hyväksymään kansakunnan projektiin (Proyecto de la Nación), joka tulee olemaan pohjana seuraavan vasemmistohallituksen työlle.
Toinen hyvä uutinen on sekin erityisesti naisiin liittyvä. Keskiviikkona 6.9. Meksikon korkein oikeus (Suprema Corte de Justicia de la Nación – SCJN) laillisti abortin koko maassa yksimielisellä päätöksellään. Sen mukaan rikoslain asetus abortin kieltämisestä on perustuslain vastainen. Päätös velvoittaa julkisen terveydenhuollon tarjoamaan tästä lähin abortin osana palveluvalikoimaansa. Toisaalta rikossyytteiden uhka lääkäreiden ympäriltä poistuu. Tärkein perustelu keskittyy siihen, että abortin kriminalisointi rikkoo naisten ihmisoikeuksia. Aiemmin abortti sallittiin vain 12 osavaltiossa, kun taas 20 liittovaltion osassa sen harjoittaminen saattoi johtaa vankilaan. Päätös velvoittaa kaikki tuomarit kunnioittamaan aborttioikeutta. Toisaalta se velvoittaa lainsäätäjät poistamaan abortin kriminalisoinnin liittovaltiotason rikoslaista (Código Penal Federal).
Historiallista päätös maaliin on ajanut ennen kaikkea kansalaisjärjestö GIRE (Grupo de Información en Reproducción Elegida). Jo kaksi vuotta sitten korkein oikeus kumosi Coahuilan osavaltion abortin kriminalisoivat lakipykälät. Abortin dekriminalisoiminen Latinalaisessa Amerikassa etenee samaan aikaan, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa aborttia koskevaa lainsäädäntöä on kiristetty: Abortion Finderin tietojen mukaan 14 osavaltiota kieltää abortin lähes kokonaan ja 12 muutakin osavaltiota asettaa sen suorittamiselle merkittäviä esteitä. Abortti laillistettiin ensimmäisen kerran vapaamielisessä ja vasemmistolaisessa Ciudad de Méxicossa vuonna 2007.
Lähteet: Canal Once, Morena, WIRED, Los Angeles Times, Efeminista, BBC News Mundo, etc.