Meksikon 9,2 miljoonan asukkaan pääkaupunki Ciudad de México näyttää tietä turvallisuustilanteen myönteisen kehityksen konkretisoitumisessa. Muutos juontaa juurensa liittovaltiotason uudesta turvallisuusstrategiasta, jossa kansalaisten tappaminen, vakoilu, kidutus, jatkuvat teatterinäytökset, rikollisjärjestöjen kanssa vehkeily ja toistuvat ihmisoikeusloukkaukset eivät ole enää pääosassa. Andrés Manuel López Obradorin hallinto on lopettanut vakoilun ja ihmisoikeusloukkaukset, mutta se panostaa tiedusteluun ja tiukasti hallittuun voimankäyttöön. Katse on käännetty väkivallan juurisyiden kuten köyhyyden, syrjäytymisen ja mahdollisuuksien puutteiden eliminointiin laajamittaisilla sosiaaliohjelmilla.

Aiemmin hallituksen tiedettiin pyrkivän tappamaan oletetut rikolliset suoraan kuuluisan “tapa ne verekseltään” (mátalos en caliente) -strategian avulla. Tämä johti todellisuudessa suurempaan huumekauppiaiden aseistautumiseen, koska myös alemman portaan jakeluketjujen jäsenet alkoivat hankkia aseita. Laittomasta asekaupasta vähintään 70 prosenttia tulee Yhdysvalloista, minne myös huumekaupan suurimmat markkinat ja liikevoitot kohdistuvat. Sikäläisistä huumekeisareista tosin puhutaan vähemmän, vaikka niiden johtajat nauttivat usein täydestä rankaisemattomuudesta ja monet meksikolaiset kartellit ovat niiden palveluksessa. Turhan vähän on kansainvälisessä mediassa puhuttu myös siitä, että pahamaineisen huumesodan julistaneen ja aikanaan vilpillisesti valtaan nousseen Felipe Calderón Hinojosan läheinen luottomies ja koko kuusivuotisen kauden turvallisuusministerinä istunut Genaro García Luna on nykyisin telkien takana syytettynä Sinaloan kartellin palvelemisesta. Näyttö on erittäin vahvaa, vaikka tuomiota ei ole vielä tullut. García Luna vastaanotti suuria summia lahjusvaroja tältä kartellilta, jakoi sille tiedustelutietoa sekä suojeli ja suosi sitä kaikin mahdollisin keinoin samalla, kun hän mukamas taisteli huumekartelleita vastaan oikeuttaakseen Calderónin hämärän hallinnon olemassaolon.

Paljon on muuttunut Meksikon turvallisuuspolitiikassa, vaikka ongelmia on edelleen varsinkin osavaltio- ja kuntatasolla sekä oikeusjärjestelmässä, jotka kaikki ovat itsenäisiä hallinnon osia, joihin liittovaltion hallitus ei voi suoraan puuttua. Maahan on perustettu uusi yli 100 000 hengen kansalliskaarti (Guardia Nacional), kaikkien viranomaisten yhteistyö on vihdoin totta ja sitä harjoitetaan päivittäin niin valtakunnan tasolla kuin osavaltioissakin. Väkivalta keskittyy vajaaseen viidesosaan maata, joka tarkoittaa käytännössä kuutta osavaltiota. Claudia Sheinbaum Pardon, Meksikon mahdollisen tulevan naispresidentin, hallinto Ciudad de Méxicossa kuvastaa selkeästi niitä voimakkaita muutoksia, mitä turvallisuuden suhteen nähdään jokapäiväisessä arjessa. Koordinaation ja juurisyiden kitkemisen lisäksi insinööritohtori Sheinbaumin paikallishallinto on satsannut etenkin poliisivoimiinsa, mitä tulee koulutukseen, palkkaukseen ja määrävahvuuteen, sekä kattavaan kameraverkostoon, mihin läheisesti liittyvät lisäksi parantuneet tutkimus- ja tiedusteluresurssit. Esimerkiksi poliisin palkkausta on parannettu 45 prosentilla. Kameroiden määrä taas on kasvanut vajaasta 14 600:sta yli 64 800 kappaleeseen, jotka on kytketty valvontakeskus C5:teen.

Annettakoon muutama valaisema esimerkki näistä lupaavista tuloksista, jotka ovat seurausta kovasta työstä ja lujasta poliittisesta tahdosta sekä tietysti seurausta arjen ahertajien uurastuksesta. Pääkaupungin murhien nykymuotojen tarkka tilastointi alkaa tammikuusta 1997. Kun nykyinen presidentti ja häntä viimeisen vuoden silloisen presidenttikampanjan vuoksi tuurannut Alejandro Encinas Rodríguez lopettivat hallintonsa vuonna 2006 – kun maata oltiin jo pian sytyttämässä sodan liekkeihin oikeiston taholta – murhat saavuttivat alimman tilastoidun lukemansa 1,9 tapausta päivässä. Seuraavalla kuusivuotiskaudella Marcelo Ebrard Casaubónin hallinto, joka palkittiin maailman parhaan kaupunginjohtajan tittelillä 2010 (The City Mayors Foundation), piti murhat 2,1 tapauksessa per päivä. Vasemmiston arvot ja vaalilupauksensa pettänyt Miguel Ángel Mancera Espinosa antoi kuitenkin korruption ja rikollisuuden rehottaa, mikä nosti murhat noin neljään tapaukseen päivässä. Tämän saman kehityksen huippu koettiin vuonna 2019 nykyisessä Sheinbaumin hallinnossa, kun murhat kipusivat 5,1 keskiarvoon. Tehty työ on kuitenkin tuottanut tulosta, koska toukokuun 2019 ja huhtikuun 2022 välillä päiväkohtainen murhien keskiarvo laski peräti 62,7 prosenttia ja asettui jälleen mittaushistorian alimpaan 1,9 tapauksen lukemaan.

Mitä tulee muihin keskeisiin kategorioihin niin myös väkivaltaisissa autovarkauksissa ollaan mittaushistorian alimmissa luvuissa eli 4,8 tapauksen päiväkohtaisessa keskiarvossa. Parhaimmillaan varkauksia tapahtui 30,6 per päivä vuonna 2007 ja yli 70 vuonna 1998. Kauden alussa niitä oli 14,9, joten koettu lasku tammikuusta 2019 huhtikuuhun 2022 on ollut 70,8 prosenttiyksikköä. Väkivallattomissa autovarkauksissa taas on todettu 59,2 prosentin lasku joulukuun 2019 ja huhtikuun 2022 välillä, kun 28,5 tapauksesta on päästy 11,9 tapauksen päivittäiseen keskiarvoon. Aseiden käytöstä aiheutuneissa loukkaantumisissa laskua on nähty 61,7 prosenttia helmikuusta 2019 helmikuuhun 2022, kun 4,7 tapauksesta edettiin 1,8 tasolle per päivä. Niin kutsutuissa vakavimmissa rikosryhmissä (delitos de alto impacto) helmikuun 2019 lukema 208,9 kutistui tämän vuoden huhtikuussa 86 rikokseen, mikä merkitsi 58,8 prosentin laskua.

Vuonna 2019 CDMX-lyhenteellä tunnettu pääkaupunki oli valtakunnan tason murhien määrässä sijaluvulla viisi, mutta kolmessa vuodessa sijoitus on parantunut 11 pykälää sijalle 16, kun 412 murhaa vähenivät 160 tapaukseen ja turvallisuusluvut paranivat 61,2 prosenttiyksikön verran. Kun sama tilasto suhteutetaan asukaslukuun (1:100 000), Ciudad de Méxicon sijoitus on 24. Se kolkuttelee 5,4 keskiarvollaan jo maan turvallisinta kolmasosaa. Ennen vuonna 2019 sijoitus oli 11. ja keskiarvo murhissa silloin 16,3. Pudotusta on tullut tasan 63 prosenttia. Kun vertaamme kovin kohentunutta turvallisuustilannetta muihin Amerikkojen kaupunkeihin, niin CDMX on kaukana tilastoa johtavasta Caracasista (77,9), kakkosesta eli Guanajuaton pääkaupunki Leónista (48,6) tai Hondurasin Tegucigalpasta (41,3). Se jättää taakseen yhdysvaltalaiset kaupungit eli Chicagon (29), Los Angelesin (10,2), New Orleansin (10), Philadelphian (9,8) ja New Yorkin (5,4), mutta ei yllä aivan Washington D.C.:n tasolle (2,9). Vuonna 2019 sen turvallisuus oli samaa luokkaa kuin Kolumbian pääkaupunki Bogotassa (16,7). Nyt tuo 16,3 murhatapauksen päiväkeskiarvo on saatu taitettua 5,4:ään, mikä tekee palatsien kaupungista (La Ciudad de los Palacios) Isoa omenaa (The Big Apple) turvallisemman paikan asua.

Meksikon 32 osavaltiossa on lähes 2 500 kuntaa ja pääkaupunki puolestaan koostuu 16 kunnasta (Alcaldías). Niistä yksikään ei ole enää 35 väkivaltaisimman kunnan joukossa, sillä niistä väkiluvultaan isoin Iztapalapa paransi tammi-maaliskuun kahdeksatta sijaansa ja on nyt sijaluvulla 40. Samalla ajanjaksolla murhatapaukset vähenivät 70 prosentilla vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, 102:sta 31 tapaukseen. Gustavo A. Maderossa tultiin alas 60:stä 28:saan, mikä tarkoitti 53 prosentin parannusta. Sijaluku ei enää ole 19., vaan 43. valtakunnan tason vertailussa. Asukasluvultaan Helsingin kokoisessa Cuauhtémocissa, mikä pitää sisällään Unescon maailmanperintökohteen eli historiallisen keskustan (Centro Histórico), murhaluku laski 37 prosentilla 27:stä 17:sta ja sijoitus parani 52. paikasta sijaluvulle 77. Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella 92 prosenttia asukkaista koki turvattomuutta. Nykyhallinnon aloittaessa nämä lukemat vuoden 2019 alussa olivat 83 prosenttia, mutta subjektiivisesti koettua turvattomuuden tunnetta vuoden 2022 ensimmäisen neljän kuukauden ajanjaksolla koki enää 67 prosenttia. Toisaalta liittovaltion hallitus ja paikallishallitus panostavat sosiaalisiin ohjelmiin vuositasolla yhteensä 40,7 miljardia pesoa tai reilut 1,9 miljardia euroa pelkästään pääkaupungissa. Tästä 26,2 miljardia pesoa tai 1,25 miljardia euroa tulee valtionkassasta ja 14,5 miljardia pesoa tai vajaat 0,7 miljardia suoraan Ciudad de Méxicon omista budjettivaroista.

 

 

Lähteet: Secretariado Ejecutivo del Sistema Nacional de Seguridad Pública, Fiscalía General de Justicia de la CDMX, Gobierno de la Ciudad de México.