Vähintään 70 prosenttia ja enimmillään 90 prosenttia Meksikossa tapahtuvista murhista tehdään Yhdysvalloista maahan laittomasti salakuljetuilla aseilla. Siksi Meksikon valtio on tehnyt rohkean teon ja haastanut yhdeksän asevalmistajaa ja kaksi aseiden jakelijaa oikeuteen Bostonissa. Kyseistä haastetta valmisteltiin huolellisesti kahden vuoden ajan ja se vietiin eteenpäin Bostonissa siksi, että juuri siellä sijaitsevat asealan yrityksien päämajat.

Alun perin haaste toimitettiin Massachusettsin osavaltion oikeusistuimeen 4.8., lähes tasan kaksi vuotta Teksasin El Pasossa tapahtuneen joukkomurhan jälkeen. 3.8.2019 tehdyssä aseellisessa hyökkäyksessä kuoli yhteensä 23 henkeä, joista yhdeksän oli meksikolaisia. Äärioikeistolaisen murhaajan tekemän iskun motiivit olivat rasistisia.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toisen maan hallitus syyttää yhdysvaltalaisia asealan yrityksiä niiden aiheuttamista haitoista yleiselle turvallisuudelle. Koska aseet Meksikoon tulevat pääosin pohjoisesta naapurimaasta, aseteollisuus ei voi pestä käsiään vastuustaan, vaikka Yhdysvalloissa se nauttii monista suojamekanismeista, jotka tekevät sen vastuuseen asettamisen vaikeaksi. Nämä ehdot eivät kuitenkaan välttämättä ole sovellettavissa toisessa maassa tapahtuviin väkivaltaisiin rikoksiin.

Meksiko ei haasta oikeuteen Yhdysvaltojen valtiota eikä haaste kiistä sikäläisessä perustuslaissa turvattua aseenkanto-oikeutta (second amendment). Haaste kohdistuu seuraaviin yrityksiin, joilta pyydetään Meksikon yhteiskunnan kannalta vastuullisempaa suhtautumista aseiden valmistamiseen, kaupallistamiseen, jakeluun ja markkinointiin; Smith & Wesson Brands; Barrett Firearms Manufacturing; Beretta U.S.A.; Beretta Holding; Century International Arms; Colt’s Manufacturing Company; Glock; Glock Ges M.B.H.; Sturm, Ruger & Co., lisäksi Witmer Public Safety Group ja Interstate Arms eivät valmista aseita, mutta osallistuvat niiden jakeluun.

Haasteessa todetaan:

− Hallitus ja sen kansalaiset ovat olleet armeijatyylisten ja muiden erityisen tulivoimaisten aseiden tappavan vyöryn uhreja vuosikymmenten ajan, aseiden, jotka virtaavat maahan rajan yli Yhdysvalloista. Se on ennakoitavissa oleva seuraus haastettujen tahojen tarkoituksellisista liiketoimista ja kaupallisista käytännöistä.

Toisaalta samassa asiakirjassa sanotaan:

− Meksikon hallitus on kärsinyt suorista ja epäsuorista vahingoista, jotka johtuvat yritysten välinpitämättömistä toimintatavoista. Haastetuilla on velvollisuus olla mainostamatta tai levittämättä aseita, joita käytetään laittomiin toimiin Meksikossa.

Yhdysvaltojen joustavan lainsäädännön koetaan lisäävän väkivallan mahdollisuuksia Meksikossa. Kun hyökkäämiseen suunniteltujen tehokkaiden aseiden kielto raukesi Yhdysvalloissa 2004, asevalmistajat lisäsivät nopeasti armeijan käyttämien ja huumekartellien suosimien aselajien tuotantoa. Aseita on myös markkinoitu räikeästi suoraan meksikolaisille rikollisille räätälöidyillä teksteillä, koristeilla ja tyylivalinnoilla, mikä kertoo asevalmistajien halusta asettaa myyntiluvut ihmisoikeuksien edelle.

Pitkälti laittomana toteutettava asekauppa on ollut sen harjoittajille niiden toiminnan taloudellinen selkäranka, sillä ne ovat suunnitelleet aseita varta varten Meksikon järjestäytyneen rikollisuuden tarpeisiin. 47 prosenttia asekauppiaista voisi ajautua konkurssiin, jos ne eivät kykenisi myymään nykyistä määrää aseita yli eteläisen rajan. Meksikossa aseiden hallussapito sallitaan vain itsepuolustuksellisista syistä. Maassa myytäville aseille asetetaan tiukat rajoitukset. Meksikon armeija hallinnoi yhtä ainoaa pääkaupungissa sijaitsevaa asekauppaa. Toisaalta myös armeijalta ja poliiseilta varastetut aseet voivat silloin tällöin yhä päätyä rikollisten käsiin.

 

Aika asettaa aseteollisuus vastuuseen teoistaan

 

20.8. Yhdysvaltojen oikeusviranomaiset hyväksyivät muodollisesti Meksikon hallituksen syytteen, jonka katsottiin täyttävän kaikki lailliset edellytykset. Se on ensimmäinen askel kohti oikeussalia. Meksikon hallitusta oikeudessa tulevat edustamaan teksasilainen joukkokanteisiin erikoistunut Hilliard Shadowen ja Jonathan Lowy, joka on Brady Center to Prevent Gun Violence -keskuksen johtava asianajaja. Mahdollisen korvaussumman Meksikossa tuotetusta aseellisesta väkivallasta arvioidaan yltävän ainakin kymmeneen miljardiin dollariin. Mikä tärkeintä oikeustaistelun voitto pakottaisi aseteollisuuden toimijat asettamaan ampuma-aseiden kaupalle entistä tiukempia turvaehtoja ja saisi ne valvomaan jakeluverkostojaan entistä paremmin. Tämä puolestaan pelastaisi tuhansia ihmishenkiä, jos rikollisuuden tulivoimaa kyettäisiin näin rajoittamaan merkittävästi.

Aseteollisuuden yritysten väärinkäytösten ja laiminlyöntien katsotaan myötävaikuttavan tappamisen teknologian saatavuuteen Meksikossa, jonka aseista ainakin reilu kaksi kolmasosaa saapuu maahan pohjoisesta lähes 3 200 kilometrin pituisen jaetun raja-alueen kautta, joka on nykyisellään myös maailman kaupallisesti tärkein raja. Vilkas yhteinen alue kaipaa alati selkeämpiä pelisääntöjä kummallakin puolella rajaa.

Haaste ei pyri vähättelemään Meksikon omaa turvallisuuspoliittista vastuuta eikä vie huomiota pois jo parannetusta rajavalvonnasta. Meksikon hallitus on tähän mennessä vienyt eteenpäin kaikkiaan 17 aloitetta asekaupan hillitsemiseksi. Siviilikanteella pyritään kiinnittämään yritysten huomio niiden yhteiskuntavastuuseen toisessa maassa tapahtuvasta väkivallasta. Haaste vaatii yrityksiä luomaan uusia turvakäytäntöjä asekaupan tarpeelliseksi vaikeuttamiseksi ja laittoman jakelun kitkemiseksi. Ase-alan yritysten tiedetään käyttävän raja-alueiden myynnissä apunaan moitteettoman rikostaustan omaavia Yhdysvaltojen kansalaisia, mutta aseita voi periaatteessa ostaa kuka tahansa meksikolainen ilman rajoituksia, vaikka rikollisjärjestöillä ei ole mitään laillista oikeutta pitää hallussaan toisessa maassa valmistettuja aseita.

Yhdysvalloista Meksikoon arvioidaan päätyneen eräiden varovaisten arvioiden mukaan noin 2,5 miljoona asetta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Meksikon lakisyytteessä kuitenkin todetaan, että maahan tuodaan laittomasti Yhdysvalloista vuosittain 342 000 – 597 000 asetta, joista saadaan vuosittain 170 miljoonan dollarin liikevoitto. Perusteellisesti laaditussa syyteasiakirjassa mainitaan useita tapauksia, joissa järjestäytyneen rikollisuuden on todettu pitävän hallussaan hyvin tulivoimaisia aseita, joiden suorituskyky on pahimmillaan ylittänyt viranomaisten aseistuksen tason.

Kuten odottaa saattoi, asevalmistajat ovat kiistäneet hetimmiten kaiken vastuunsa Meksikossa tapahtuvasta väkivallasta, vaikka todellisuudessa yritykset tietävät varsin tarkkaan sen, ketkä ovat heidän asiakkaitaan, missä ja mihin tarkoitukseen aseita tullaan käyttämään. Ne kiistävät oman roolinsa siitä hetkestä alkaen, kun aseet tulevat myyntiin. Kuitenkin käytännössä niiden harjoittama liiketoimintamalli tarkoittaa sitä, että ne saavat tiedon joka kerta, kun joku saapuu ja ostaa tietyn määrän jotakin aselajia. Ne eivät myöskään valmista aseita, joille ei ole aitoa kysyntää markkinoilla.

Meksikon vahvasti taustoitetussa lakisyytteessä tuodaan esiin, että Yhdysvalloissa valmistettu ase tulee todennäköisemmin tappaneeksi Meksikon kansalaisen. Kyseisillä aseilla riistettiin noin 17 000 henkeä Meksikossa vuonna 2019, kun samana vuonna Yhdysvalloissa kuoli aseelliseen väkivaltaan 14 000 ihmistä. Kuten dokumentissa todetaan, näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että Meksikon 126 miljoonan hengen väestö on vain noin 40 prosenttia – tarkalleen ottaen 41,8 % − Yhdysvaltojen 331,4 miljoonasta asukkaasta ja maassa on vain yksi armeijan hallinnoima virallinen asekauppa.

Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard Casaubón kuvaili rauhantyötä edistäviä oikeustoimia, jotka kiteytyvät 139-sivuiseen dokumenttiin:

− Tämä lakisyyte on kahden vuoden työn tulos. Aiomme käydä oikeustaistelun tosissamme ja tulemme voittamaan oikeudenkäynnin. Näin saavutamme Meksikoon suuntautuvan laittoman asekaupan dramaattisen vähentymisen, siitä kun ei voida jättää rankaisematta niitä, jotka tuottavat ja edistävät tätä kauppaliikennettä Yhdysvalloista käsin.

 

Lähteet: TeleSUR, The New York Times, Animal Político, Europapress, Alto Nivel, Milenio, Financial Times, etc.