Miamissa 1987 syntynyt Daniel Roy-Gilchrist Noboa Azín, 35-vuotias yrittäjä, on voittanut Ecuadorin aikaistetut presidentinvaalit 51,8 prosentilla. Daniel Noboan isä Álvaro Fernando Noboa Pontón on 18,3 miljoonan asukkaan maan rikkain mies, joka pyrki viidesti presidentiksi 1998–2013. Pojalta, joka omaa sekä yrityshallinnon että julkisen hallinnon Yhdysvalloissa suoritetut maisterintutkinnot, temppu onnistui heti ensimmäisellä kerralla ja vielä ennenaikaisesti, sillä karismaattinen keskustalainen poliitikko aikoi asettui alun perin ehdolle vuoden 2025 vaaleissa. Pelkästään Noboan perhedynastian patriarkan henkilökohtaisen omaisuuden arvioidaan yltävän tuhannen miljoonan dollarin tasolle, vaikka kaiken omaisuuden arvo liikkuu 30 miljardissa dollarissa. Muun muassa banaani- ja kahvibisnestä, meriliikennettä ja kiinteistökauppaa sekä pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittavat Noboan yli 110 perheyritystä operoivat noin 50 eri maassa. Vuoden 2006 presidentinvaalien toisella kierroksella isä Álvaro Noboa hävisi vaalit tuolloin 43,2 prosentin ääniosuudellaan. Silloin Kansalaisvallankumouksen (Revolución Ciudadana) Rafael Vicente Correa Delgado voitti vaalit 56,8 prosenttiyksiköllä ja hallitsi Ecuadoria 2007–2017. Nyt kuitenkin sympaattisen ensivaikutelman omaava Daniel Noboa on kyennyt sosiaalisten verkostojen turvin voittamaan correalaisen politiikan perintöä vaalivan Kansalaisvallankumouksen liikkeen (Movimiento Revolución Ciudadana) Luisa Magdalena González Alcívarin vajaan neljän prosentin marginaalilla.
Suurin puolue ei voittanut vaaleja
45-vuotias Luisa González on koulutukseltaan asianajaja, jolla on niin ikään kaksi maisterintutkintoa, yksi johtamisesta Ecuadorista ja toinen Espanjasta kansainvälisestä taloudesta sekä kehityspolitiikasta. 2008 González nimitettiin Correan hallinnon toimesta presidentinkanslian alaisen viestintä- ja tiedotusministeriön neuvonantajaksi. Kaiken kaikkiaan hän ehti toimia 12 eri virassa kymmenen vuoden aikana mukaan lukien yritysvalvonnan henkilöstöhallinto, presidentin strategisen agendan pääkoordinaattorin tehtävät, varakonsulin työt Madridissa, matkailuministeriön turismihallinnon varaministerin virka, presidentin agendan alivaltiosihteerin ja sitten presidentinkanslian pääsihteerin vastuut. Tässäkään virassa hän ei kauaa viipynyt, sillä González lähti vuonna 2015 Madridin pääkonsuliksi. 2016 hän siirtyi julkishallinnon varaministeriksi. 2017 vuorossa olivat Ecuadorin kansallisen postin neuvonantajan tehtävät ja nimitys julkishallinnosta vastanneeksi ministeriksi ja sitten työministeriksi. Vuosina 2018–2019 González toimi Andien parlamentin kansallisena sihteerinä ja sitten neuvonantajana. 2021 hänet valittiin Manabín maakunnan kansanedustajaksi. Kansanedustajan tehtävät loppuivat 17.5.2023 sen jälkeen, kun väistyvä presidentti Guillermo Lasso Mendoza päätti hajottaa parlamentin ja kutsua koolle ennenaikaiset vaalit.
Evankelis-ktistillinen González muistetaan parlamentaarikkona abortin vastustamisesta sekä Correan puolustamisesta. Hän on kutsunut Correaa neuvonantajakseen, mutta on korostanut tekevänsä päätöksensä itsenäisesti. Eläinten puolustajanakin kunnostautuneen Gonzálezin on väitetty syyllistyneen mahdollisesti presidentin lentokoneen luvattomaan tai epäsäännölliseen käyttöön toimiessaan Correan halinnossa, mikä olisi valtiollisen tilintarkastusviranomaisen (Contraloría General del Estado) mukaan aiheuttanut kuluja 880 000 dollarin edestä. Kuitenkin oikeusviranomaisten toiminta Ecuadorissa on ollut varsin puolueellista vuodesta 2017 lähtien. Eversti Christian Vargas Palaciosin johtama asiantuntijaraportti on todennut Correan hallintoon kohdistuneet väitteet lentokoneen väärinkäytöksistä aiheettomiksi. Syyskuusa 2019 julkaistussa lausunnossa todetaan, että kaikki kyseenalaistetut lennot noudattivat etiketin mukaisia toimintatapoja. Ainoa havainto oli, että neljän lennon lähtemiseen oikeuttavia asiakirjoja ei ole löydetty tai niitä ei laadittu.
Vuoden 2023 kansanäänestyksen yhteydessä González kannatti öljyn poraamisen jatkamista Yasunín kansallispuiston (Parque Nacional Yasuní) alueella. 20.8.2023 kansa kuitenkin torjui nämä aikeet 59 prosentin turvin. Tämä episodi ei lisännyt Gonzálezin kannatusta Amazonin sademetsän puolustajien ja alkuperäiskansojen joukossa eikä Revolución Ciudadana saanut vakuutettua niitä sektoreita, jotka olisivat ratkaisseet tiukat vaalit sen eduksi. Myöskään eräässä haastattelussa 8.9. tehty möläytys, jonka mukaan ”Venezuelassa on paremmat elinolosuhteet kuin Ecuadorissa” ei saanut vakuutettua liikkuvia äänestäjiä suhteellisen kokemattoman sosialistiehdokkaan tueksi. Ecuadorin vasemmiston työn jatkajaksi alun perin kaavailtu Lenín Moreno Garcés petti Kansalaisvallankumouksen periaatteet ja kansan. Sen jälkeen jo kaksi kohtalaisen heikkoa ehdokasta, Andrés Arauz Galarza 2021, joka oli yhä varapresidenttiehdokkaana, ja Luisa González, ovat epäonnistuneet vallan palauttamisessa vasemmistolle, joka on yhä jatkossakin eduskunnan suurin puolue. Onneksi seuraava mahdollisuus onnistua tulee eteen jo helmi- ja huhtikuussa 2025.
Correalainen vasemmisto yhä eduskunnan ykkönen
Viime aikoina väkivallan, talouskriisin ja huonon hallinnon runteleman Ecuadorin historian nuorimmaksi presidentiksi nyt nouseva 35-vuotias Daniel Noboa sai tuplattua äänisaaliinsa toisella kierroksella. Avauskierroksen 2,3 miljoonan tuki nousi reiluun 5,2 miljoonaan, mikä merkitsi yli 126 prosentin kasvua. Gonzálezin saama luottamus kasvoi sekin 46,9 prosentilla, mutta vajaan 4,9 miljoonan potti ei riittänyt vaalivoittoon. Ääniä kertyi vasemmiston ehdokkaalle silti esimerkiksi noin 1,35 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2006 vaaleissa, jotka tekivät Rafael Correasta presidentin. Isä-Noboa taas sai 2006 vajaat 2,7 miljoonaa ääntä. Vuoden 2023 ennenaikaisissa vaaleissa ehdokkaiden välinen ero oli virallisten tulosten mukaan 370 000 äänen luokkaa, prosenteissa mitattuna 3,6. Toisen kierroksen äänestysvilkkaus oli 82,5 prosenttia.
20.8. järjestettiin ennenaikaisten vaalien ensimmäinen kierros. Silloin äänestysvilkkaus ylsi 82,9 prosenttiin. Correalaisen vasemmiston Luisa González vei 33,6 prosentin ja reilun 3,3 miljoonan äänen turvin ykköspaikan. Keskustalainen liberaali Daniel Noboa sai tuolloin lähes tasan miljoona ääntä vähemmän. 2,3 miljoonan kansalaistuki tarkoitti 23,5 prosenttiyksikön ääniosuutta. Kolmanneksi avauskierroksella tuli 9.8. murhatun 59-vuotiaan toimittajan ja kansanedustajan Fernando Villavicencio Valencian ehdokkuuden perinyt Christian Zurita Ron (Movimiento Construye – MC25), joka sai 16,4 prosentin ja runsaan 1,6 miljoonan äänen kannatuksen. Myös Por Un País Sin Miedo -vaaliliiton ja Sosiaalikristityn puolueen (Partido Social Cristiano – PSC) Jan Topić Feraud ylitti kymmenen pisteen rajan yli 1,4 miljoonalla äänellään, jotka merkitsivät 14,4 prosentin ääniosuutta. Actuemos -vaaliliiton Otto Sonnenholzner Sper (Avanza) keräsi vajaan 7,1 prosentin kannatuksen ja vuoden 2021 vaalien kolmonen ja alkuperäiskansojen tyhjien äänien voimin oikeistolle vaalivoiton lahjoittanut sekä matkalla uskottavuutensa myynyt Yaku Pérez Guartambel (Unidad Popular) jäi Claro Que Se Puede -vaaliliiton edustajana ehdokaslistan viimeiseksi ja kuudenneksi neljällä prosentillaan.
González ylsi voittoon ensimmäisellä kierroksella 152 kunnassa (cantones) ja Noboa 41 kunnassa sekä Zurita 22 kunnassa, Pérezkin vielä kuudessa kunnassa. Toisella kierroksella Noboa otti voiton 106 kunnassa ja González 115 kunnassa. Hänen tukensa oli erityisen vahvaa alkuperäiskansojen keskuudessa Sierra Centron ja Amazonían alueilla. González taas sai eniten ääniä Manabín, Esmeraldasin ja Los Ríosin maakunnissa (provincias). Noboa oli ykkönen 16 maakunnassa ja González kahdeksassa.
137-paikkaisen eduskunnan (Asamblea Nacional) paikat jaettiin jo elokuun vaaleissa, vaikka toisen kierroksen yhteydessä ulkomailla tehty kuutta paikkaa koskeva parlamenttivaalien äänestys uusittiin. Joulukuun alusta aina toukokuun 2025 loppuun asti ulottuvan vajaan 18 kuukauden jakson aikana parlamentin suurin ryhmä on oleva Kansalaisvallankumouksen liike (Movimiento Revolución Ciudadana), uusliberalistista talouspolitiikkaa vastustava sosialistinen puolue. Sen 39,7 prosentin kannatus riitti 52 paikkaan. Tulos on samankaltainen kuin 2021. Ennen vaaleja Rafael Correan presidentiksi vieneellä kansalaisliikkeellä oli 49 paikkaa. Pluralistinen keskustalainen puolue tai Rakennusliike (Movimiento Construye) oli vaalien kaukainen kakkonen 20,4 prosentilla, joka merkitsi 29 paikkaa. Aiempi paikkamäärä tosin nousi 28 edustajan verran. Noboan niin ikään monitahoinen keskustalainen vaaliliittoutuma (Acción Democrática Nacional) oli vaalien toinen suhteellisesti suurin voittaja, koska sillä ei ollut aiemmin lainkaan parlamenttiedustusta. Nyt se saavutti kolmannen sijan 14 paikallaan ja 14,6 prosentin kannatuksellaan.
Perinteinen PSC keräsi 11,9 prosentin kannatuksen. Se menetti neljä paikkaa, mutta on yhä neljänneksi suurin ryhmä 14 paikan turvin. Lisäksi parlamenttiin mahtuvat keskustavasemmistolainen Actuemos -vaaliliitto (Avanza, SUMA) kahdeksalla paikallaan ja kolmen paikan ryhmät eli oikeistolainen Partido Sociedad Patriótica (PSP) ja alkuperäiskansojen sekä vasemmiston ääniä yhdistellyt Claro Que Se Puede -liittoutuma (UP, PSE, DSÍ). Myös alkuperäiskansojen organisaatio Pachakutik (MUPP) sai läpi neljä edustajaa. Eroavan presidentin oikeistopuolue Movimiento CREO ei osallistunut vaaleihin. Lisäksi keskustalaisvasemmistolainen vain yhden paikan saavuttanut Centro Democrático ja vaalit väliin jättänyt niin ikään lievästi vasemmistolainen Izquierda Democrática katosivat käytännössä puoluekartalta.
Koska perinteistä oikeistoa kansanedustuslaitoksessa edustaa vain Sosiaalikristitty puolue, pystyisi correalainen vasemmisto mitä ilmeisemmin muodostamaan laajamittaista vastarintaa uudelle hallitukselle, joka tarvitsee puolelleen 69 edustajan enemmistön tällä lyhyellä puolentoista vuoden hallituskaudellaan. Kuitenkin González ilmaisi heti vaali-iltana tappionsa myöntämisen yhteydessä, poliittisen liikkeensä tahtonsa tukea ja tehdä yhteistyötä uuden hallituksen kanssa, kunhan sen päätökset suosivat kansaa, eivätkä sorru esimerkiksi luonnonvarojen yksityistämiseen tai peruspalveluiden heikentämiseen. Hän muun muassa pyysi Noboaa pitämään lupauksensa korkeakoulupaikan takaamisesta kaikille opiskelijoille ja nostamaan eläkkeiden minimitason 450 dollariin, mikä vastaa vähimmäispalkkaa. Kunnianhimoinen sosiaali- ja turvallisuuspolitiikka sekä korruption kitkeminen olivat Noboan kampanjan selkäranka.
Politiikan uudet kasvot
Noboan perheen vesa perusti ensimmäisen oman viihdetapahtumien järjestämiseen erikoistuneen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Järjestötyölle ja politiikalle omistautuneen lääkäriäiti Annabella Azín Arcen mukaan hänen poikansa on ollut aina varhaiskypsä. Yhdysvalloissa Sternin liiketalouskoulussa, Kellogg Schoolissa ja George Washingtonin yliopistossa suoritettujen opintojen ohella Daniel Noboa johti vuosien 2010 ja 2018 välillä niin merenkulkua kuin kaupallistakin toimintaa ja logistiikkaa. Kahden lapsen isä elää toista avioliittoaan terveisiin elämäntapoihin ja ravitsemukseen erikoistuneen parhaillaan raskaana olevan 25-vuotiaan sosiaalisten verkostojen vaikuttajan ja ravintoloitsijan Lavinia Valbonesi Acostan kanssa, joka omaa italialaisia sukujuuria isänsä taholta. Valbonesi oli korvaamaton osa kampanjaa, joka vetosi sosiaalisissa medioissa etenkin nuoriin äänestäjiin, jotka muodostivat noin kolmasosan kaikista äänioikeutetuista. Noboa ei sortunut mustamaalauskampanjoihin eikä asettunut Ecuadorin poliittisen kentän tyypilliseen kahtiajakoon akselilla correalainen vasemmisto versus muut.
Noboan poliittinen ura alkoi 2021 Santa Elenan maakunnasta, josta hänet valittiin eduskuntaan keskustalaisen Ecuatoriano Unidon riveistä. Kuitenkin vielä samana vuonna hän siirtyi niin ikään poliittisen keskikentän ryhmään (Partido Sociedad Unida Más Acción – SUMA). Kun ennenaikaiset vaalit kutsuttiin koolle toukokuussa 2023 oli Noboan vuoden 2025 vaaleihin tähdänneen poliittisen liikkeen Kansallisen demokraattisen toiminnan eli Acción Democrática Nacionalin (ADN) rakentaminen yhä kesken eikä sillä ollut Kansallisen vaalineuvoston (Consejo Nacional Electoral – CNE) myöntämiä toimivaltuuksia. Siksi ehdokkuus mahdollistui hitusen verran vasemmalle kallellaan olevan ryhmän Pueblo, Igualdad y Democracian (PID) sekä vihreän keskustavasemmistolaisen Movimiento Verde Ético Revolucionario y Democráticon (MOVER) tuella. 2006 perustettu MOVER kuului alun perin Rafael Correan johtamaan Alianza PAIS -liikkeeseen, joka toteutti Ecuadorin politiikkaa ravistelleen ja perustuslain uudelleen kirjoittamiseen johtaneen Kansalaisvallankumouksen (Revolución Ciudadana). Se koki toisen vasemmalta vihreiden suuntaan kääntyneen perustamisensa joulukuussa 2021.
ADN on määritelmästä riippuen jokseenkin keskustalainen, liberaalinen tai ujosti vasemmistolainen, moderni, kansaa lähellä oleva vihreä liike. ADN määrittelee itsensä ”demokraattiseksi, osallistavaksi, moniarvoiseksi liikkeeksi, joka heijastaa maamme asukkaiden tunteita ja on heidän pyrkimyksiensä suurin mahdollinen ilmentymä.” Sen ohjelmallisten tavoitteiden keskiössä ovat: ”Kestävä kehitys, intersektionaalisuus, sukupuoli, sukupolvien välinen lähestymistapa, interkulttuurinen vuorovaikutus, ihmisoikeudet ja luonnon kunnioittaminen. Toisaalta se korostaa ”avoimuutta välineenä korruption torjumiseksi”. ”Uskomme tasa-arvoon demokratian kulmakivenä ja taistelemme kaikenlaista syrjintää vastaan.” Kansanvaltaa ja osallistumista korostavan DNA:n poliittista toimintaa inspiroivat kymmenen perusarvoa: jo mainitut demokratia ja moninaisuus sekä ihmisoikeudet, klassiset vapaus ja tasa-arvo, solidaarisuus, läpinäkyvyys, kestävä kehitys ja taloudellinen autonomia sekä kansalaisten tuottavan toiminnan tukeminen investointien edistämisen avulla ja uuden vallanpitäjien sukupolven politiikkaan tuominen ennen kaikkea naisia ja nuoria suosien.
Oikeaa laitaa uudessa keskustakoalitiossa edustaa varapresidentti Verónica Abad Rojas, joka on tehnyt uraa ompelijayrittäjänä ja naisyrittäjien järjestöissä sekä väkivallasta ja huumeongelmista kärsivien perheiden parissa. 2022 hän piipahti Lasson hallituksessa, jossa hän työskenteli lasten aliravitsemuksen kitkemiseksi. 2023 hän osallistui kunnanjohtajan vaaleihin Acción Movilizadora Independiente Generando Oportunidades -ryhmän eli keskustavasemmistolaisen AMIGO:n edustajana. Abad pitää itseään oikeistoliberaalina, mutta hän vastustaa aborttia, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja feminismiä. Hän on myös osoittanut sympatiaa esimerkiksi Donald Trumpia ja Argentiinan presidentiksi pyrkivää Javier Mileita kohtaan.
Noboasta tulee Ecuadorin historian nuorin modernin demokraattisen kauden presidentti. Joulukuussa virkaan astuessaan hän tulee olemaan 36-vuotias. Ecuadorin historian ensimmäinen presidentti Juan José Flores y Aramburu oli tosin vain 29-vuotias noustessaan valtaan toukokuussa 1830. Noboa on itse todennut, ettei hän identifioidu oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi. Jotkut mediat ovat kuitenkin kuvailleet häntä oikeistolaiseksi tai keskustaoikeistolaiseksi ja toiset keskustalaiseksi tai keskustavasemmistolaiseksi tai sosiaalidemokraatiksi. On selvää, että Noboa edustaa paljon liberaalimpaa ja vihreämpää sekä sosiaalisesti tietoisempaa linjaa ja on arvomaailmaltaan vähemmän oikeistolainen kuin kaksi edellistä presidenttiä Moreno ja Lasso. Esimerkiksi rasismin ja syrjinnän vastustaminen on lähellä Noboan sydäntä. Lokakuussa 2023 brasilialaislehti Folha de S. Paulo viittasi Pandora Papersin tietolähteisiin ja paljasti Daniel Noboan omistavan perheensä tavoin veroparatiiseihin kirjattuja yhtiöitä. Vuoden 2017 kansanäänestyksessä hyväksytty eettinen sopimus (Ley del Pacto Ético), kieltää vaaleissa ehdolle asettuvilta kaikenlaisen suoraan tai välillisesti tapahtuvan omaisuuden tai pääoman sijoittamisen veroparatiiseihin. Joka tapauksessa ensin pyörätuolista käsin hallinneen Morenon ja sitten kävelykepillä käskyttäneen Lasson jälkeen Ecuadorin kansa halusi näyttämölle Noboan nuoruuden voimaa.
Toivonpilkahdus kriisin keskellä
Ecuador on joissakin yhteyksissä arvioitu jopa maailman 11. vaarallisimmaksi maaksi. Tällä hetkellä se onkin yhdessä Haitin kanssa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen turvattomin maa. Muita väkivallasta kärsiviä maita ovat muun muassa Jamaika, Trinidad ja Tobago sekä Honduras ja Venezuela. Ecuadorin historian pahinta turvallisuuskriisiä voidaan kuvailla kolmen eri ulottuvuuden summaksi. Huono hallinto ja heikko talous ovat kummatkin johtaneet turvallisuustilanteen romahtamiseen. Riittämättömät poliisivoimat, ylikansoitettujen vankiloiden kapinat ja huumerikollisuuden kasvu ovat osa samaa jatkumoa. Vallanpitäjien ja rikollisten yhteistyö ei ole sekään parantanut tilannetta. Kaiken tämän seurauksena viime aikoina myös siirtolaisuus, johon sekä turvattomuus että työttömyys kannustavat, on moninkertaistunut. Niin ikään poliittinen väkivalta on kiihtynyt, mistä kertovat Quinindén kunnasta eduskuntaan ehdollaan olleen Rider Sánchez Valencian 16.7., Mantan kaupunginjohtajan Agustín Intriago Quijanon 23.7. ja presidenttiehdokas Fernando Villavicencion 9.8. sekä Kansalaisvallankumouksen San Mateo de las Esmeraldasin johtajan Pedro Brionesin 14.8. tapahtuneet murhat. Turvatoimia kiristettiin ja esimerkiksi presidenttiehdokkaat puettiin luotiliiveihin. Kumpikin toisen kierroksen ehdokas sai osakseen tappouhkauksia, mutta turvaoperaatiot takasivat kampanjoiden ja vaalien läpiviemisen.
Ecuadorin vuoden 2022 murhien määrä ylitti 25 hengen rajan mitattuna jokaista 100 000 asukasta kohden. Vuoden 2023 aikana luku on ylittänyt 40 hengen tason. Siinä missä 2022 murhien kokonaismäärä oli vähintään 4 600, arvioidaan sen voivan ylittää 7 000 vuonna 2023. Toisaalta Ecuador on institutionaalisessa mielessä yksi alueen vakaimmista demokratioista. Vaalien organisointi onnistui haastavista olosuhteista huolimatta varsin moitteettomasti, vaalivilppi ei kuulu maan tapoihin ja eri osapuolet osaavat tunnustaa vaalitulokset eivätkä vaaliviranomaisetkaan sorru halpaan politikointiin. Parhaassa tapauksessa uudet vaalit tarjoavat ratkaisun poliittisen kriisiin ja saavat keskushallinnon työskentelemään yhteiskuntarauhan puolesta.
Vaikka Ecuadorin talous voi kasvaa yhden prosenttiyksikön verran vuonna 2023 sitä uhkaavat ainakin kuusi eri tekijää. Ensinnäkin maan kasvanut riskiluokitus vaikeuttaa ulkomaisten lainojen hankkimista ja nostaa niiden korkotason yli 20 prosenttiin, mikä ei auta paikkaamaan budjetin alijäämää. Toiseksi yli 11 prosenttia Ecuadorin bruttokansantuotteesta riippuu suoraan öljyviennistä eikä alati vähenevä tuotanto ja vuoden 2023 ensimmäisellä puolikkaalla yli kolmanneksella pudonneet myyntitulot auta nekään maan taloutta. Myös pankkien maksuvalmiuden rajoitteet uhkaavat osaltaan makroekonomista vakautta. Myös luonnonvoimat ovat olleet armottomia Ecuadorin suhteen, sillä talvikausi heikensi infrastruktuurin kuntoa niin kuin myös Alausín maaliskuun maanvyörymä ja samassa kuussa koettu maanjäristys.
Tänä vuonna El Niño -ilmiö tulee aiheuttamaan massiivia tuhoja. Peruselintarvikkeiden kuljetuskulut kasvavat ja tarve investoida liikenneverkkoihin moninkertaistuu, hätäavusta tai asuntorakentamisesta puhumattakaan. Kaikki tämä tuo mukanaan köyhyyden kurjistavan otteen. Julkinen sektori on ollut tehoton omissa investoinneissaan ja yksityinen sektori on taas siirtänyt omia sijoituspäätöksiään tuonnemmaksi. Inflaation arvioidaan pysyvän vuonna 2023 kahden prosentin tasolla. Vaikka työttömyysaste ei ylitä neljän prosentin tasoa, kuitenkin vain noin 35 prosenttia nauttii täystyöllisyyden eduista. Toiset 20 prosenttia ovat alityöllistettyjä ja noin 55 prosenttia työskentelee epävirallisen talouden piirissä Ecuadorin tilastokeskuksen (Instituto Nacional de Estadística y Censos – INEC) viime kesän tietojen mukaan.
Toivoa, turvallisuutta ja työtä
Noboan tulevan hallituksen alustava 76-sivun ohjelma nojaa ennen kaikkea työllisyyden ja turvallisuuden kohentamiseen. Ohjelma jakautuu neljään osioon, jotka käsittelevät sosiaalista, taloudellisesta ja institutionaalista ulottuvuutta sekä ympäristöä. Esimerkiksi turvallisuutta pyritään parantamaan kokonaisvaltaisella ja koordinoidulla strategialla, joka puuttuu rikollisuuden juurisyihin muun muassa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja elämänlaatua sekä yhteisöjen sisäisiä suhteita parantamalla. Konkreettisia avauksia ovat kelluvat vankilat, kyberturvallisuuteen ja uusiin teknologioihin sekä laadukkaaseen varusteluun ja tiedusteluun panostaminen ja satamien sekä tullien militarisoiminen. Ohjelma mainitsee köyhyyden vähentämiseen tähtäävät avustukset, koulutuksen ja tieteen tukemisen. Terveydenhuollossa huomiota halutaan kiinnittää ennaltaehkäisyyn, syrjäseutujen palveluverkostojen ehostamiseen sekä terveyskeskusten modernisointiin. Kuten Noboa lupasi toisen kierroksen vaaliväittelyssä, suunnitelmissa ei ole koulutuksen tai terveyspalveluiden yksityistäminen.
Työllisyyttä on tarkoitus ruokkia strategisten sektoreiden investoinneilla, pienten ja keskisuurten yritysten luomisella, yrityshautomoilla, byrokratiaa karsimalla ja luotonsaantia helpottamisella. Työllisyystavoitteet täyttäville yrityksille luvataan verohelpotuksia. Myös vähimmäispalkan tasoon aiotaan tehdä korotus, jotta se vastaisi kallistuneisiin elinkustannuksiin. Korruptioon ja veroparatiisien väärinkäytöksiin halutaan puuttua läpinäkyvyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä harjoittamalla. Muihin avauksiin kuuluvat rakennussektorin arvonlisäveron alentaminen 12:sta viiteen prosenttiin, 25 vuoden asuntolainat neljän prosentin korolla, 60 dollarin kuukausiavustus raskaina oleville naisille, kansallinen päiväkotien järjestelmä, nuorille ja opiskelijoille suunnatut urakehityskeskukset ja sallittujen huumeiden kantamisen vähimmäisrajojen poistaminen, maanviljelijöille vuodesta 2019 lähtien kertyneiden korkojen poistaminen, ja niin edelleen. Käytännössä Noboan on pyrittävä samanaikaisesti valtion menojen vähentämiseen ja sen tulopohjan vahvistamiseen. Noboa aikoo kutsua koolle kansanäänestykset ensimmäisen 100 päivän aikana kiireellisten turva-, työllisyys- ja veropoliittisten toimien eteenpäin viemiseksi. Luvassa lienee pieni parannus, mutta tehtävää on paljon 17 kuukauden hallitustaipaleelle. Noboa voi tosin tavoitella uudelleenvalintaa vuoden 2025 vaaleissa.
González myönsi tappionsa heti vaali-iltana ja korosti correalaisen vasemmiston demokraattista luonnetta:
– Onnittelut niille, jotka eivät äänestäneet meitä, sillä heidän valitsemansa ehdokas on voittanut ja ecuadorilaisina me halaamme myös heitä. Ja tietysti syvälliset onnittelumme ehdokkaalle, valituksi tulleemme presidentille Daniel Noboalle, koska tämä on demokratiaa. Emme ole koskaan vaatineet kaupungin polttamista, emmekä ole koskaan menneet kaduille huutamaan vaalivilppiä.
Noboa kiitti Olónin kunnan kotipihaltaan, Santa Elenan maakunnasta käsin pitämässään vajaan kahden minuutin puheessaan vaimoaan, perhettään ja Jumalaa sekä kaikkia nuoren poliittisen liikkeensä tukijoita. Hän kutsui projektiaan “epätodennäköiseksi” ja kuvasi sen tavoittelevan “hymyn ja rauhan palauttamista maahan, koulutuksen tarjoamista nuorille, työtä sen etsijöille ja levollisuutta perheille, jotka eivät voi nykyisin mennä kaduille”.
– Haluamme tuoda edistyksen maalle, joka omaa kaikki ainekset ollakseen maailmanlaajuinen esimerkki.
– Suljemme tänään kampanjavaiheen. Huomenna alamme työskennellä tuon uuden Ecuadorin hyväksi rakentaaksemme uudelleen maan, joka on kärsinyt pahasti väkivallasta, korruptiosta ja vihasta, huomisesta alkaen toivo aloittaa työnsä, huomisesta alkaen Daniel Noboa, uusi tasavallan presidenttinne, aloittaa työnsä.
Tiistaina 17.10. Noboa vieraili Carondeletin palatsissa, jossa hän sai juhlallisen vastaanoton väistyvältä presidentiltä Lassolta. Vanha ja nuori johtajat näyttäytyvät yhdessä medioille. Uusi parlamentti aloittaa työnsä 10.12. mennessä. Presidentti puolestaan vannoo virkavalansa viimeistään kymmenen päivää myöhemmin.
Lähteet: El Universo, Primicias, CNE, Canal Once, BBC News Mundo, France 24, Wambra Medio Comunitario, Ecuavisa, etc.