Perun kansa ei ole luovuttanut

Viikonlopun aikana yltyneet mielenilmaukset eri puolilla Perua ovat jättäneet tähän mennessä ainakin seitsemän kuolonuhria [päivitetty uhriluku 16.12. yltää 21 henkeen], mukaan lukien kaksi alaikäistä. Loukkaantuneita on useita kymmeniä. Maanantaina tiesulut ja yhteenotot jatkuivat. Muun muassa Arequipan lentokenttä suljettiin hetkeksi. Kansa on lähtenyt kaduille Lambayequessa, Limassa, Apurímacissa, Cuscossa, Huancavelicassa, Cajamarcassa ja useilla muillakin alueilla. Myös kansallinen lakko on julistettu alkavaksi tiistaina mutta sen kokoluokka on vielä tätä kirjoittaessa arvoitus. Poliisi on vastannut laillisiin mielenilmauksiin paikoin väkivallalla ja luodeilla.

Kymmenet tuhannet kadut ja valtatiet vallanneet perulaiset vaativat vallan kaapanneen parlamentin oikeistoenemmistön sätkynukkena esiintyvän Dina Boluarten eroa sekä perustuslaillisen presidentin Pedro Castillon vapauttamista ja valtaan palauttamista. 7. päivän vallankaappaus halutaan kaataa ja maahan vaaditaan uutta perustuslakia. Vastarintaa johtavat talonpojat, alkuperäiskansat ja maaseudun itsepuolustusjoukot, useat eri järjestöt ja kansanliikkeet.

Sunnuntain puheessaan Boluarte teki pienen myönnytyksen ja pyytää vaalien aikaistamista kahdella vuodella huhtikuulta 2026 huhtikuulle 2024. Tämä ei kuitenkaan kelpaa mielenosoittajille, sillä he vaativat kongressin välitöntä sulkemista ja uusia parlamenttivaaleja. Siinä tapauksessa, että Castilllo ei enää palaisi valtaan, myös uudet presidentinvaalit tulisi järjestää hetimmiten eikä vasta vuosien päästä. Osa mielenosoittajista vaatii aivan kaikkien poliitikkojen erottamista.

Argentiina, Bolivia, Kolumbia ja Meksiko julkaisivat maanantaina 12.12. yhteisen kannanoton, joka jättää selväksi, etteivät ne aio tunnustaa Boluarten jo virkavalansa vannonutta hallitusta. Esitän seuraavaksi käännöksen tästä neljän kappaleen tiedotteesta:

Kolumbian tasavallan, Meksikon yhdysvaltojen, Argentiinan tasavallan ja Bolivian monikansallisen valtion hallitukset ilmaisevat syvän huolensa viimeaikaisista tapahtumista, jotka johtivat Perun tasavallan presidentin José Pedro Castillo Terronesin virasta poistamiseen ja pidättämiseen.

Maailmalle ei ole uutinen, että presidentti Castillo Terrones joutui vaalipäivästä lähtien epädemokraattisen häirinnän uhriksi, mikä rikkoo 22. marraskuuta 1969 hyväksytyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen, “Costa Rican sopimuksen”, artiklaa 23, ja tekee hänestä täten oikeuskäsittelyn osapuolen tavalla, mikä rikkoo niin ikään edellä mainitun yleissopimuksen 25. artiklaa.

Hallituksemme kehottavat kaikkia mainitussa prosessissa mukana olevia toimijoita asettamaan etusijalle kansalaisten uurnilla ilmaiseman tahdon. Tämä on tapa tulkita Amerikkojen väliseen ihmisoikeusjärjestelmään sisältyvän demokratian käsitettä sen koko laajuudessa ja merkityksessä. Kehotamme näiden toimielinten jäseniä pidättäytymään kääntämästä vapaalla äänioikeudella ilmaistua kansantahtoa päälaelleen.

Pyydämme viranomaisia kunnioittamaan täysivaltaisesti presidentti Pedro Castillon ihmisoikeuksia ja takaamaan hänelle oikeussuojan viimeksi mainitussa artikkelissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Toisaalta Castillo tai ainakin joku hänen edustajansa pääsi Twitterin ääreen vihdoin maanantaina ensimmäistä kertaa vangitsemisensa jälkeen ja julkaisi kello 13:13 neljään viestiin jaetun kirjeensä kansalle:

– Rakas suuri ja kärsivällinen Perun kansa: Minä, Pedro Castillo, sama henkilö, jonka te kaikki valitsitte 16 kuukautta sitten tasavallan perustuslailliseksi presidentiksi. Puhun teille hallitukseni vaikeimmalla hetkellä…

– …nöyryytettynä, tiedonvälitykseltä suljettuna, huonosti kohdeltuna ja kidnapattuna, mutta silti luottamuksenne ja kamppailunne vahvistamana, suvereenin kansan majesteettisuuden voimistamana, mutta myös esi-isiemme loistokkaan hengen ravitsemana.

– Puhun teille korostaakseni, että olen ehdoitta uskollinen kansan ja perustuslain mandaatille, joka minulla on presidenttinä, enkä TULE EROAMAAN ENKÄ HYLKÄÄMÄÄN KORKEITA JA PYHIÄ TEHTÄVIÄNI.

– Se, mitä YKSI VALLANKAAPPAJA sanoi äskettäin, ei ole muuta kuin samaa vallankaapparioikeiston räkää ja kuolaa. Siksi kansan ei pidä langeta heidän uusien vaalien likaiseen peliinsä.

Väärinkäytökset saavat riittää!
Perustuslakikokous tarvitaan nyt!
Vaadin välitöntä vapautta!

Oikeusrintamallakin on tapahtunut, mitä tulee lain poliittiseen väärinkäyttöön. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kongressi poisti Castillon presidentillisen syytesuojan 67 äänen turvin. Vastaan äänesti 45 kansanedustajaa. Syytettyjen penkillä ovat myös ministerineuvoston entinen puheenjohtaja Betssy Chávez ja väistynyt sisäministeri Willy Huerta Olivas sekä ulkomaankauppa- ja turistiministeri Roberto Sánchez Palomino. Perun kansakunnan syyttäjä Patricia Benavides Vargas vaatii Castilloa tilille “kapinasta” ja jos tämä ei onnistu, niin sitten häntä syytetään “salaliitosta”. Syytelausekkeet oletetuista rikoksista valtiovaltaa ja perustuslaillista järjestystä vastaan laitettiin virallisesti vireille maanantaina, vaikka niitä on selkeästi suunniteltu ja muotoiltu jo etukäteen tilanteeseen sopiviksi. Vaakalaudalla on presidentin hengen ja aseman lisäksi koko perulaisen poliittisen ja oikeudellisen järjestelmän uskottavuus. Kaaos syvenee ja tulevat päivät vievät vielä monta ihmishenkeä. Liman eliitti haluaa lunastaa itselleen vallan hinnalla millä hyvänsä. Vihdoin seniilikirjailija Mario Vargas Llosakin on saamassa haluamansa ”tyhmän kansan” kuriin laittavan oikeistohallituksen.

Tiistaina ennen puoltapäivää Castillo lähetti uuden Twitterin kautta julkaistun kirjelmän, jossa todetaan

– Kansaani kohdistuneiden vakavien joukkomurhien vuoksi, kehotan kansallista poliisia ja puolustusvoimia laskemaan aseensa kansani verenvuodatuksen lopettamiseksi.

– Rouva Dina Boluarte: tarkastelkaa asemaa, jossa olette. Pidän teitä ja koko teidän lähipiiriänne vastuullisena maanmiehiini kohdistuvasta julmasta hyökkäyksestä. Kehotan kansaa pysymään valppaana ja optimistisena.

Ystävällisin terveisin Pedro Castillo.
Perun perustuslaillinen presidentti.

Puoli kuuden jälkeen oli tullut seuraavan kirjelmän vuoro:

– Maanmiehet: huomenna, keskiviikkona 14. joulukuuta, tulee kuluneeksi seitsemän päivää epäoikeudenmukaisesta ja loukkaavasta pidätyksestä. Seitsemän päivää, joiden aikana kansa on osoittanut minulle solidaarisuuttaan ja sitoutumistaan hallituksemme ja tulevaisuutensa puolustamiseen. Huomenna klo 13.42 pääsen vapaaksi.

– Odotan teitä kaikkia poliisin erikoisoperaatioiden päämajan (DIROES) tiloissa ottaakseni osaa isoon halaukseen kanssanne.

Ystävällisin terveisin,
Pedro Castillo Terrones
Perun perustuslaillinen presidentti.

Tilannepäivitys keskiviikolta

Keskiviikkona 14.12. noin puoli yhdeksältä aamulla Castillo julkaisi jälleen uuden Twitter-kirjelmän:

– Jo saa riittää! Oikeuksien polkeminen, nöyryytys ja huono kohtelu jatkuu. Tänään vapauteni viedään jälleen 18 kuukauden tutkintavankeudella. Pyydän Amerikkojen välistä ihmisoikeuskomissiota (CIDH) puolustamaan oikeuksiani ja oikeudenmukaisuutta vaativien perulaisten veljieni oikeuksia.

– Pidän tuomareita ja syyttäjiä vastuullisina siitä, mitä maassa tapahtuu. Miljoonat kiitokset maanmiehilleni heidän rakkaudestaan ja tuestaan.

“Vain kansa pelastaa kansan.”

Ennen kymmentä Perun laillinen presidentti oli jälleen äänessä:

– Niiden tuhansien perulaisten veljien puolesta, jotka ovat lähteneet kaduille ja yöpyneet siellä, lasten, nuorten, kotiäitien, talonpoikien, talonpoikaisyhteisöjen, itsepuolustusjoukkojen, kauppiaiden, kuljettajien, katukauppiaiden, käsin kalastajien, kaivostyöläisten puolesta…

– …kansojen, käsityöläisten, maanviljelijöiden, opettajien ja työväenluokan nimissä; lähetän terveiseni ja ilmaisen kiitokseni veljille: Gustavo Petro Urrego, Kolumbian presidentti; Andrés Manuel López Obrador, Meksikon presidentti, Luis Arce Catacora, Bolivian presidentti; ja Alberto Fernández Pérez, Argentiinan presidentti…

– … samastumisestaan ja solidaarisuudestaan kansaani ja laillista hallitustamme kohtaan. Kuten tiedetään, minut valitsivat syvän Perun unohdetut miehet ja naiset, kovaosaiset, yli 200 vuotta laiminlyödyt.

– Siitä lähtien kun astuin virkaan, he eivät ole missään vaiheessa tunnustaneet tällaista kansan päätöstä. Pahansuovat asenteet, kuten minun Kolumbian ja Meksikon veljesmaihin lähtemiseni kieltäminen. Tässä vaikeassa tilanteessa, vallankaappaussektori, joka käyttää muita hyväksi ja saa näkemään nälkää, tänään he haluavat hiljentää kansani…

– …lehdistön mustan roolin avulla, lehdistön, joka on juuri saanut 1,8 miljardia solia [tai 442,3 miljoonaa euroa] verilöylyn ja kriisin hiljentämiseksi kaikkialla Perussa, sen summan, jonka hallitukseni myönsi toiseen maatalousuudistukseen sekä poliisin ja opettajakunnan joulubonukseen.

– Tämä raha on kiireellisesti perittävä takaisin. Toistan kiitollisuuteni Kolumbian, Meksikon, Bolivian ja Argentiinan presidenttiveljille. Sanon teille, että me pysymme lujina emmekä luovu tai hylkää Perun kansan oikeudenmukaista asiaa emmekä kansantahtoa.

Perussa vallan parlamentin oikeistoenemmistön tuella kaapannut epädemokraattinen hallitus on vastannut alati yltyviin mielenilmauksiin julistamalla 30 päivän kansallisen hätätilan, joka antaa armeijalle ja poliisille täydet valtuudet kieltää kaikki protestit, rajoittaa perustuslaillisia oikeuksia, kuten vapaata liikkuvuutta ja julkisia kokoontumisia sekä tunkeutua yksityiskoteihin. Hallituksen puolustusministerinä toimiva Alberto Otárala Peñaranda ilmoitti yksipuolisesta päätöksestä keskiviikkona. Kongressin sulkemista ja uusia vaaleja vaativat mielenilmaukset jatkuvat niiden laittomiksi julistamisesta huolimatta heti torstaina. Kansallinen lakko jatkuu niin kauan kunnes Castillo vapautetaan ja Boluarte eroaa. Mielenilmauksia ja tiesulkuja toteutetaan parhaillaan ainakin 13 alueella kaikkiaan Perun 24 alueesta. Arequipan, Cuscon, Andahuaylasin ja Juliacan sekä Ayacuchon lentokentät on suljettu. Machu Picchun juna on lakannut liikennöimästä toistaiseksi. 21 valtatien liikennöinti kärsii 118 tieosuuden sulkemisesta.

Naapurivaltion presidentti Gustavo Petro on kommentoinut Perun tapahtumia:

– Perun kriisi, kansan valitseman presidentin pidätys ilman tuomaria ja puolustusta on vakavasti kyseenalaistanut Amerikan ihmisoikeussopimuksen roolin Latinalaisen Amerikan oikeusjärjestelmässä.

Boliviassa 2019 koettu vallankaappaus muistuttaa paljon Perun nykyisiä tapahtumia. Vallankaappauksen itsekin kokenutta Evo Morales Aymaa pyrittiin myös syyttämään kaikesta paljolti samaan tapaan kuin jotkut vasemmiston ja oikeiston edustajat syyttävät parhaillaan Perun tapahtumista Castilloa. Kyse ei ole vain yhdestä henkilöstä. Perun tapahtumia on syytä tarkastella laajemmasta historiallisesta ja ideologisesta perspektiivistä, joka ottaa huomioon viimeisten vuosikymmenten poliittisen kontekstin, äärioikeiston silmittömän raivon ja rasismin suhteessa vasemmiston vaalivoittoon 2021, medioiden jatkuvan Castilloon kohdistuneen mustamaalaamisen ja suoranaisen valehtelun, kongressin kyvyttömyyden hallita maata, Castillon hallituksen oman kongressin lamauttaman toimintakyvyn, oikeuslaitokseen pesiytyneen puolueellisuuden, institutionaalisen korruption ja ylipäätänsä koko valtiollisen järjestelmän kriisin. Perussa pakka ei ole laisinkaan kasassa, kenelläkään.

Varteenotettavin ratkaisu nykytilanteeseen on uuden perustuslain säätäminen, sillä valtion toimintamalleissa on monia vuoden 1993 perustuslaista juontavia valuvikoja. Uusi perustuslaki oli Castillon vaalilupaus, mutta hänen tarmonsa on mennyt pitkälti päivänpolitiikassa selviämiseen ennennäkemättömän äärioikeiston kampanjoinnin pyörteissä. Castillo ajautui epätoivoiseen tilanteeseen, eräänlaiseen omaan hallitukseensa kohdistamaan vallankaappausyritykseen, jota motivoi kongressin eroaikeiden torjuminen ja uuden perustuslain säätämisen aloittaminen. Castillo ei ole kuitenkaan mitenkään vastuussa siitä nykytilanteesta, jonka vallan kaapannut Boluarten hallitus on aiheuttanut. Näitä kahta prosessia eli Castillon halua pysyä vallassa kansan enemmistön edustajana ja parlamentin vallankaappausta ei tule sekoittaa toisiinsa. Oikeisto olisi joka tapauksessa kaapannut vallan keinolla millä hyvänsä. Ensin sen piti kuitenkin luoda olosuhteet vallankaappaukselle, missä on onnistuttu medioiden saumattomalla yhteistyöllä täyden hybridisodan ilmapiirissä. Castillon radikaali avaus toimi täydellisenä tekosyynä oikeiston omalle todelliselle vallankaappaukselle, parlamentaarisen diktatuurin oikeuttamiselle. Kansa kuitenkin vaatii kaduilla ratkaisua poliittiseen kriisiin. Ja kuten Castillo, se vaatii maalleen myös uutta perustuslakia.

Näin Morales luonnehti Perun kriisin uutta vaihetta:

– Marraskuun 2019 vallankaappauksessa nöyrä kansa kohtasi vallankaappausjohtajien aseellisen sorron Boliviassa. Perun kongressin vallankaappauksessa köyhä kansa kohtaa vallankaappausoikeiston sorron. Suuri isänmaa vaatii oikeutta murhatuille veljillemme.

– Yhdymme elämän ja ihmisoikeuksien puolustajien huutoon vaatiaksemme heitä lopettamaan alkuperäiskansojen veljiemme joukkomurhan Perussa, koska he vaativat ääntensä kunnioittamista ja heitä edustavaa demokratiaa. Mikään hallitus, joka tahraa kätensä kansan verellä, ei ole oikeutettu.

Torstaina 15.12. kuolleiden lukumäärä on kivunnut 18 henkeen ja ainakin 426 perulaisen tiedetään loukkaantuneen. 15 alueelle on julistettu vähintään viisi päivää kestävä ulkonaliikkumiskielto. Perun kansa, joka on maansa korkein vallankäyttäjä, ei aio kuitenkaan luovuttaa.

Perjantaina 16.12. siviiliuhrien määrä on noussut 21 kansalaiseen. Toiset 63 perulaista ovat sairaalahoidossa. Kansallinen rangaistuslaitos (INPE) kertoi sen teknisen luokituslautakuntan päättäneen siirtää syrjäytetyn presidentti Pedro Castillon Barbadillon vankilaan, noin 22 kilometrin päähän Liman hallituspalatsista. Myös 25 vuoden tuomion korruptiosta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan saanut entinen autoritäärinen presidentti Alberto Fujimori asustaa samassa paikassa. Korkeimman oikeuden tuomari Juan Carlos Checkley Soria on määrännyt maaseudun opettajan 18 kuukauden ennaltaehkäisevään vankeuteen ”kapinoinnista” syytettynä. Tuomiota perustellaan ”pakenemisen uhalla”, joten Castillo ei voi ottaa vastaan Meksikon hallituksen hänelle tarjoamaa turvapaikkaa. Castillon puolustuksesta vastaavat asianajajat ovat ilmoittaneet valittavansa päätöksestä.

Perjantaina opetusministeri Patricia Correa Arangoitia ja kulttuuriministeri Jair Pérez Brañez ilmoittivat erostaan protestina Boluarten hallituksen harjoittamalle mielenilmausten väkivaltaiselle tukahduttamiselle. Myös useat ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöt valmistelevat joukkokanteita presidenttinä toimivaa Dina Ercilia Boluarte Zegarraa vastaan kuolleiden toveriensa puolustamiseksi sekä lukuisien sortotoimien tutkimiseksi. Boluarte syyttää mielenosoittajia ”väkivaltaisiksi vandaaleiksi”, kuten tekee myös valtaosa medioista. Perun oikeusasiamies (Defensoría del Pueblo) ja myös YK ovat vaatineet kansaan kohdistuvien aggressioiden välitöntä lopettamista. Hallituksen tiedetään myös kiduttaneen ja kidnapanneen useita mielenosoittajia. Yhdysvallat ja Espanja ovat ilmaisseet alusta lähtien varauksettoman tukensa vallankaappaajien hallitukselle, mikä tekee niistä tämän konfliktin osapuolen.

Lähteet: TeleSUR, Canal Once, etc.