Ensimmäisen hybridimaailmansodan – kuten meksikolainen geopolitiikan asiantuntija Alfredo Jalife sitä kutsuu – uusissa olosuhteissa Yhdysvallat on muuttanut suhtautumistaan Kuubaan ja Venezuelaan. Siinä missä Donald Trumpin hallinto sulki suurlähetystönsä syyskuussa 2017, on Joe Biden aloittanut toukokuussa konsulaatin toiminnan uudelleen Karibian saarivaltiossa, mikä on pieni parannus Washingtonin ja Havannan välisiin suhteisiin. Kaikista Trumpin 240 Kuuban vastaisesta säädöksestä ei vielä päästä eroon, mutta 16.5. itseään niin kutsutun “vapaan maailman” johtajana pitävä militaristinen mahti Yhdysvallat kertoi avaavansa lentoyhteyksiä, esimerkiksi ryhmämatkoille, muuallekin kuin pääkaupunkiin, joka on ollut ainut suora yhteys vuodesta 2019 lähtien. Samalla viisumilupien käsittelyn kapasiteetti nostetaan aiemmalle 20 000 hakemuksen vuositasolle ja perheenyhdistämismenettelyjä helpotetaan. Rahasiirtojen mielivaltainen kolmen kuukauden ja tuhannen dollarin raja poistetaan. Myös itsenäisiä yrittäjiä halutaan tukea.

Bidenin helpotukset eivät kuitenkaan yllä vielä Barrack Obaman joulukuussa 2014 aloittaman liennytyksen tasolle. Kuubaa ei poisteta tekaistulta “terrorismia tukevien” valtioiden listalta, kuten tuolloin tapahtui, eikä laitonta ja ihmisoikeuksia laajasti rikkovaa helmikuussa 1962 aloitettua kauppasaartoa olla niin ikään lopettamassa eikä Guantanamon anastetun alueen palauttamisestakaan ole mitään tietoa. Pieniä poikkeuksia lupaillaan kuitenkin maatalouden tuotteiden ja lääkkeiden maahantuontiin. Washingtonin niin sanottujen maailmanvaltiaiden mukaan toimenpiteillä pyritään “voimaannuttamaan Kuuban kansaa”. Kuuban vallankumouksellista hallitusta pyydetään tuttuun tapaan teennäisen ja kaksinaisen moraalin voimalla “kunnioittamaan kansalaistensa perustavanlaatuisia vapauksia ja sallimaan heidän määrittää oma tulevaisuutensa”. Marraskuun välivaalien lähestyminen näkyy tuttuna Floridan kuubalaisten kosiskeluna.

Todellisuudessa Yhdysvallat haluaa vähentää kuubalaisten siirtolaisuutta, sillä The Washington Postin käsiinsä saaman julkaisemattoman tulli- ja rajaviranomaisten (Customs and Border Protection – CBP) raportin mukaan maaliskuussa 2022 yli 32 000 kuubalaista otettiin huostaan Yhdysvaltojen ja Meksikon 3 145 kilometrin rajavyöhykkeellä, tuplasti enemmän kuin helmikuussa. Jos tahti jatkuisi samanlaisena vuonna 2022 yllettäisiin 155 000 hengen tasolle, joka olisi lähes neljä kertaa korkeampi kuin vuoden 2021 luvut. Nykyisin suosituin reitti siirtolaisuuteen ei kulje meritse, vaan alkaa lennoilla Nicaraguaan, josta hakeudutaan maateitse Keski-Amerikan ja Meksikon kautta Yhdysvaltojen etelärajalle. Karibian jättiläisen ulkoministeri Bruno Rodríguez on pitänyt muutoksia “rajallisena askeleena oikeaan suuntaan”. Rodríguez ei innosta iloinut, koska epäoikeudenmukaista kauppasaartoa ei pureta eikä kansaan kohdistuvien Trumpin kauden pakkotoimien enemmistöä peruta eikä maata liioin pyyhitä poliittisin perustein tehdyltä terroristien mustalta listalta.

Tiistaina 17.5. tuli Venezuelan vuoro, kun maaliskuussa aloitettujen lähentymisneuvottelujen ensimmäiset hedelmät kypsyivät. Yhdysvallat sallii jatkossa öljyalan yrityksien neuvottelemisen valtioyhtiö PDVSA:n kanssa, vaikka tarkoitus on yhä välttää presidentti Nicolás Maduron hallinnon suoraa tukemista ja estää hallinnon tulojen kasvu. Vain Chevronilla on säilynyt yhteys Venezuelaan ja nyt sen annetaan käydä keskusteluja siitä, voisiko se tukea toimillaan Venezuelan opposition vallankaappaushaaveita ja osallistua siten polttoaineiden hintojen vakauttamiseen gringojen tantereilla. Washingtonin korkean virkamiehen nimettömän tietolähteen mukaan Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi yksiäkään vaaleja voittamatta julistautunut Juan Guaidó olisi pyytänyt liennytystä tukeakseen perustuslaillisen hallinnon ja oman perustuslain ulkopuolella toimivan oppositioryhmänsä välillä. Meksikossa käytävät Norjan tukemat elokuussa 2021 alkaneet neuvottelut toivat mukanaan opposition halun osallistua marraskuun vaaleihin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2017, mutta ne katkesivat lokakuussa Maduron luottomiehen ja välittäjän Alex Saabin pidätykseen ja laittomaan luovutukseen Cabo Verdestä Yhdysvaltoihin. Asianajajana ja liikemiehenä tunnettu Saab osallistui myös rauhanneuvotteluihin.

Neuvotteluja ollaan kuitenkin taas aloittamassa uudelleen Ciudad de Méxicon yhteisymmärryksen asiakirjan pohjalta, sillä hallitusta tukeva parlamentin puhemies Jorge Rodríguez ja oppositioblokin (Plataforma Unitaria) edustaja Gerardo Blyde, tapasivat toisensa tiistaina ja kertoivat pyrkivänsä poliittiseen sopuun jälleen kerran. Asilistalla ovat muun muassa valtion instituutioiden tila, demokratian ja perusoikeuksien takaaminen, ehtoina ovat Rodríguezin mukaan myös Saabin vapauttaminen ja sosiaaliset parannukset kansalaisten arkeen. Hallituksen ja opposition lähentyminen sai alkunsa viime vuoden toukokuussa, kun maan parlamentti nimesi Kansalliseen vaalineuvostoon (Consejo Nacional Electoral – CNE) kaksi hallitukseen kriittisesti suhtautuvaa edustajaa. Kaikkiaan neuvostossa on viisi jäsentä.

Venezuelan varapresidentti Delcy Rodriguez, joka viettää syntymäpäiviään keskiviikkona 18.5., luonnehti tapahtumia Twitterissä varovaisen toiveikkaasti. Hän kertoi bolivariaanisen hallituksen vahvistaneen tiedot paikkansa pitäviksi: “yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset öljyalan yhtiöt voivat aloittaa neuvottelut ja operaatiot uudelleen Venezuelassa”. Rodríguez ei kommentoinut tätä yksityiskohtaa, mutta todellisuudessa öljy-yhtiöt eivät voi vielä tehdä ostopäätöksiä eivätkä harjoittaa varsinaisia liiketoimia ainakaan Maduron hallituksen tai sen edustajien kanssa. Rodríguez korosti Venezuelan jo aloittaneen taloudellisen toipumisensa omin voimin “epäinhimillisestä saarrosta” huolimatta. Venezuela toivoo näiden päätöksien avaavan tien kansaansa kohdistuvien talouspakotteiden kokonaisvaltaiseksi poistamiseksi. Rodríguez korostaa, että hallitus “jatkaa väsymättömästi hedelmällisen vuoropuhelun edistämistä”.

Avaukset tapahtuvat ennen Los Angelesissa 6–10.6. käytävää Amerikkojen maiden huippukokousta (Cumbre de las Américas), jonne Yhdysvallat ei aio kutsua Kuuban, Venezuelan eikä Nicaraguan hallinnon edustajia, koska sen ajattelussa näillä mailla ei tunnu olevan aitoa itsenäisyyttä tai loukkaamatonta oikeutta päättää omasta sisä- ja ulkopolitiikastaan. Kyseessä on ensimmäinen vastaava suurkokous Yhdysvaltojen maaperällä sitten vuoden 1994. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador on vedonnut Bideniin, jotta tämä toteuttaisi hyviä diplomaattisia tapoja, vahvistaisi vuoropuhelua ja erilaisuudesta elävää yhtenäisyyttä kutsumalla paikalle kaikkien maiden edustajat. Yhdysvaltojen kokousjärjestäjät piipahtivatkin Kansallispalatsissa keskiviikkona 18.5. puhuakseen asiasta suoraan presidentin kanssa. López Obradorin ehdotus on saanut tukea muun muassa Argentiinan, Bolivian ja Hondurasin johdolta.

 

Lähteet: La Vanguardia, BBC News Mundo, Once Noticias, Swiss Info, The Washington Post, etc.