Aluevaalit järjestetään Suomessa ensimmäisen kerran 23.1. Vaaleilla valittavissa aluevaltuustoissa päätetään tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen. Päätöksenteko siirtyy kunnilta aluevaltuustoille.
Jokainen meistä käyttää elämänsä aikana julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joten kyse on merkittävistä vaaleista. Aluevaltuustot päättävät esimerkiksi asiakasmaksujen suuruudesta ja niiden mahdollisesta perimisestä, päihde- ja mielenterveyspalveluiden toteuttamisesta, maksuttomasta ehkäisystä ja siitä, missä lähin neuvola sijaitsee.
Valitettavasti Kelan tutkimuksen mukaan ihmiset eivät aina hakeudu terveydenhuoltoon asiakasmaksujen takia tai siitä syystä, että luottoa viranomaisiin tai osaamista toimia järjestelmässä ei ole. Tulevien aluevaltuustojen tärkeimpiä tehtäviä on yhdenvertaistaa ja tasa-arvoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita niin, että jokaisella ihmisellä on kokemus ja tunne siitä, että tarvittaessa hän pystyy hakemaan apua terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin heti. Tällöin mahdollista hoito- tai palveluvelkaa ei pääsisi syntymään. Se on niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kestävää.
Vaalien äänestysaktiivisuuden on arvioitu jäävän matalaksi. Syy siihen voi olla se, että vaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Tiedämme eri tilastoista sen, että hyvätuloiset ja koulutetut ihmiset äänestävät vaaleissa varmimmin. Esimerkiksi vuoden 2021 kuntavaaleissa nuoret äänestivät kaikkia muita ikäryhmiä vähemmän. Jos alimmissa tuloluokassa olevat ihmiset eivät äänestä, se tulee näkymään vaalituloksessa – kuten myös tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sen takia ihan jokaisen olisi syytä lähteä äänestysuurnille.
Aluevaalit ovat myös feministinen vaikuttamismahdollisuus! Koska aluevaltuustot määrittelevät ensimmäistä kertaa alueellisten sotepalveluiden puitteet, on tämä loistava mahdollisuus lisätä palveluiden tuottajan ja työnantajan keinovalikoimaan toimiviksi todettuja feministisiä työkaluja, kuten sukupuolitietoinen budjetointi, erilaiset vaikutusarvioinnit sekä sosiaali-ja terveyspalvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Sotealan ammattilaisten aseman, työehtojen ja palkkatason parantaminen on myös mitä merkittävin feministinen kysymys!
Aluevaltuustot pystyvät puuttumaan merkittäviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan, ikäihmisten palveluasumisen väärinkäytöksiin ja henkilöresurssien alimitoitukseen. Aluevaltuustoilla on mahdollisuus parantaa sotepalvelujen inklusiivisuutta ja palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta, varmistaa henkilöstön osaaminen vähemmistöjen kohtaamisessa ja kitkeä syrjintää sekä sotealan palveluista että työpaikoilta.
Ennakkoäänestysaikana 12.-18.1. voit valita äänestyspaikan vapaasti. Lähimmän ennakkoäänestyspaikan kaupungin mukaan voit etsiä täältä. Vaalipäivänä 23.1.2022 voit äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan sinulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa.
Historian ensimmäiset Suomen aluevaalit ovat poikkeuksellinen mahdollisuus parantaa monien ihmisryhmien asemaa elämälle ja kuolemallekin keskeisten sotepalveluiden käyttäjinä. Lisäksi voidaan parantaa naisvaltaisen sotealan ammattilaisten työoloja. Nämä vaalit ovat vammaisten vaalit. Ne ovat lasten vaalit, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vaalit sekä vanhusten vaalit. Ne ovat myös naisten vaalit. Äänestä.
Veronika Honkasalo, Vasemmistonaisten puhenainen
Minna Sumelius, Vasemmistonaisten varapuhenainen
Saana Simonen, Vasemmistonaisten varapuhenainen