Mai Kivelä


Ilmastonmuutoksesta on vihdoin alettu puhua myös ihmisoikeuskysymyksenä. Tämä on tärkeää, sillä sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi ilmastonmuutoksen häviäjistä.

Ilmastonmuutos käsitetään edelleen liian usein tulevaisuuden uhkana, vaikka tosiasiassa sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Kuivuus, tulvat, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet jo kaikkialla maailmassa.

Tämä heikentää oleellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinolosuhteita ja kasvattaa ihmisryhmien sekä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Erityisesti köyhimpien maiden naisten jo valmiiksi huono asema on ilmastonmuutoksen myötä vaarassa huonontua entisestään.

Jopa lapsiavioliitot lisääntyneet
Monissa köyhissä maissa naiset vastaavat ruuan viljelystä, veden hakemisesta ja polttopuun keräämisestä. Näiden resurssien huvetessa ilmastonmuutoksen seurauksena naisten asema heikkenee ja heidän sekä perheiden toimeentulo vaarantuu.

Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja muuttoliikkeet rasittavat erityisesti naisia, joiden vastuulla on lapsista, sairaista ja vanhuksista huolehtiminen.

Plan Internationalin alkuvuonna julkaiseman selvityksen mukaan jopa tyttöjen järjestetyt avioliitot ovat monissa hauraissa valtioissa lisääntyneet sään ääri-ilmiöiden syventämän köyhyyden vuoksi. Kuivuuksista kärsivässä Malawissa 30–40 prosenttia lapsiavioliitoista arvioidaan johtuvan ilmastonmuutoksesta. Kun perheen toimeentulo on uhattuna esimerkiksi sadon tuhoutuessa, saatetaan tyttären naittaminen nähdä selviytymiskeinona.

Naiset neuvottelupöytään
On siis selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti monien keskeisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi oikeus terveyteen, oikeus puhtaaseen veteen ja oikeus ruokaan eivät toteudu alueilla, jotka kärsivät luonnonkatastrofeista.

Kuitenkin YK ja muut kansainväliset toimijat käsittelivät ympäristöä ja ihmisoikeuksia pitkään miltei täysin erillään. Tämän suhteen näyttää vihdoin tapahtuvan muutos. YK:n ihmisoikeuskomissaarin Michele Bachelet totesi syyskuussa, että ilmastonmuutos on suurin uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle, jota olemme ikinä kohdanneet.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International myönsi tärkeimmän ihmisoikeuspalkintonsa tänä vuonna ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle. Amnesty korosti tiedotteessaan, että ilmastonmuutos koskettaa miljoonia ihmisiä jo nyt ja, että lakkoilevat koululaiset ovat osoittaneet, että voimme muuttaa tapojamme.

Nyt olisikin korkea aika varmistaa, että naiset ja nuoret tulevat kuulluksi ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa. Käsittelemällä ilmastonmuutosta ihmisoikeuskysymyksenä osallistetaan ihmisryhmiä, joiden ääntä harvoin kuullaan mutta joiden elämään ilmastonmuutos ja -toimet peruuttamattomasti vaikuttavat.

Mai Kivelä
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.