Katja Hänninen
Sipilän hallituksen kausi on edennyt puolenvälin yli. Sukupuolten tasa-arvon kannalta SOS-hallitus on ollut laimea tekele. Jo hallitusohjelma sai Suomen tasa-arvokentän pettymään, kun sukupuolten tasa-arvo-ongelmat kuitattiin toteamalla, että ”Suomi on tasa-arvoinen maa”. Sittemmin hallitus on tehnyt lukuisia leikkauksia, jotka ovat sukupuolivaikutuksiltaan tasa-arvoa heikentäviä. Näitä ovat esimerkiksi lapsiperhe-etuuksiin, kuten lapsilisiin ja kotihoidontukeen tehdyt leikkaukset ja etenkin kiistelty kiky-sopimus.
Hallitus on toki oikeassa siinä, että 100-vuotiaassa Suomessa on totuttu näkemään tasa-arvotekoja säännöllisesti. Aina esimerkiksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajista vuonna 1907 naisenemmistöiseen hallitukseen vuonna 2007. Tuon sadan vuoden sisään mahtuu lukuisia lasikaton murtumia. Sipilän hallitus tuntuu lasikaton murtamisen sijaan paikkailevan siihen iskettyjä säröjä pikkuhiljaa. Näin voidaan katsoa tapahtuneen esimerkiksi hallituksen kokoonpanoa päivitettäessä. Suomen hallituksessa istuu tällä hetkellä 12 miestä ja vain viisi naista.
Mitä ovat tulevaisuuden tasa-arvoteot? Perhevapaauudistus jätettiin kehysriihessä tekemättä. Sen sijaan kikyn muodossa hallitus leikkaa naisvaltaisilta julkisilta aloilta pidentämällä palkatta työaikaa ja leikkaamalla lomarahoja jopa satoja euroja vuodessa. Kikyn kompensaatioksi tarkoitetuista veronkevennyksistä huolimatta kohtelee talouspolitiikan kokonaisuus erityisen huonosti julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia, sillä verohyödyt valuvat hyvätuloiselle yksityissektorin miesvaltaisille aloille.
Työelämän tasa-arvon kannalta Suomen ensimmäinen vahvuus on se, että naiset ja miehet osallistuvat työmarkkinoille lähes samassa määrin. Tilanteeseen on päästy merkittävillä tasa-arvopoliittisilla reformeilla, kuten puolisoiden erillisverotus, perhevapaat ja päivähoito. Suomi tarvitsee uudet reforminsa, kuten perhevapaauudistuksen ja kunnianhimoisen samapalkkaisuusohjelman, mihin voisi ottaa mallia esimerkiksi Islannista. Islanti aikoo poistaa sukupuolten väliset palkkaerot vuoteen 2022 mennessä, velvoittamalla yrityksiä lailla maksamaan samasta työstä samaa palkkaa. Lakia tullaan valvomaan edellyttämällä jokaiselta yli 25 henkilöä työllistävältä yritykseltä todistus samapalkkaisuuden näytöksi.
Tasa-arvoinen palkkaus on ihmisoikeuskysymys, eikä sitä voi ohittaa kilpailukykyloikkiin vedoten. Lisäksi tiedämme, että meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka tekevät vastentahtoista osa-aikatyötä. Miksi työtunteja ei tarjota heille lisää? Silloin lisätunnit kohdistuvat niille, jotka niitä eniten tarvitsevat ja tuloerot kapenevat. Sen sijaan työajan pidennys kohdistetaan pakolla kokoaikatyötä tekeville. Tiedämme, että naiset ovat miehiä useammin määräaikaisia työntekijöitä.
Suomeen tarvitaan hallitus, jolla on selkeä ja kunnianhimoinen ote tasa-arvon edistämiseen. Sipilän hallitus ei ole kautensa puoliväliin mennessä osoittanut aitoa kiinnostusta sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi.
Katja Hänninen
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta.