Milla Pyykkönen
Kunnanvaltuustoihin vuonna 2017 valituista jäsenistä 39 % oli naisia. Saman verran oli naisia valtuustojen puheenjohtajista. Sen sijaan kunnanhallituksen puheenjohtajista vain 31 % oli naisia valtuustokaudella 2017–2021. Naisia ei ole koskaan ollut valtuustoissa yli 40 % valtuutetuista. Kunnallisen demokratian ajatuksena on, että päätöksenteossa olisi mahdollisimman hyvin edustettuina kaikki kuntalaiset. Tämä ei kuitenkaan toteudu. Kunnanvaltuustoissa ovat yliedustettuina korkeasti koulutetut, hyvätuloiset, valkoiset ja miehet. Kunnissa tehdään ihmisten arjen kannalta merkittävimmät päätökset ja sillä on väliä, ketkä valtaa käyttävät. Päättäjiksi tarvitaan eri ikäisiä, eri taustaisia ja eri sukupuolia. Tilastot valtuutettujen sukupuolesta eivät tunnista muita sukupuolia kuin miehen ja naisen, joten meillä ei ole tietoa kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevista sukupuolivähemmistöihin kuuluvista. Vasemmistonaiset edistää kolmannen sukupuolikategorian tunnustamista ja tunnistamista kuntien paikallisessa tilastoinnissa.
Valtuustoissa ja lautakunnissa päätetään siitä, kuinka sujuvaksi kuntalaisten arki muodostuu. Niissä päätetään päiväkotien sekä koulujen määristä ja sijainneista. Valtuustoissa ja lautakunnissa päätetään terveyspalveluiden sekä vanhustenhoidon järjestämisestä. Kunnissa päätetään harrastusmahdollisuuksista ja kulttuuritoiminnasta. Valtuustossa ja lautakunnissa vaikutetaan myös siihen, kuinka kunta huomio ympäristö- ja ilmastoystävällisyyden. Kaikessa kunnan päätöksenteossa tulisi huomioida tasa-arvon edistäminen. Merkittäviä keinoja edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista kunnissa on ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi sekä sukupuolivaikutusten arviointi päätöksenteossa. Sukupuolitietoisesta budjetoinnista ja sukupuolivaikutusten arvioinnista tulee järjestää kunnan päättäjille ja viranhaltijoille koulutusta. Jotta tämä tapahtuu, tarvitsee tasa-arvo puolustajansa kunnalliseen päätöksentekoon.
Moni ehdokkuutta miettivä pohtii, ettei ehkä osaa tai tiedä tarpeeksi. Demokratian hienous on, että kansalaisten on tarkoitus olla edustettuina sellaisina kuin he ovat. Tekemällä ja mukana olemalla oppii. Toisaalta ehdokkuutta pohtiva saattaa ajatella, ettei hänellä kuitenkaan ole mahdollisuuksia päästä läpi. Etenkin pienissä kunnissa läpipääsy ei vaadi suurta äänimäärää. Vaikka paikka valtuustossa ei aukeaisi, niin ehdokkaana oleminen takaa usein paikan lautakuntaan tai muuhun kunnalliseen päätöksentekoelimeen. Näissä tehdään merkittäviä päätöksiä kuntalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen. Lähde siis rohkeasti ehdolle! Lisää Vasemmistonaisten kuntavaalityöstä löydät täältä.
Milla Pyykkönen
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton naispoliittinen asiantuntija