Yksi Suomen suurimmista ylpeydenaiheista on maksuton koulutus, johon kuka tahansa on oikeutettu perhetaustastaan riippumatta. Maksuttomuus on kuitenkin taas uhattuna, kun korkeakoulujen lukukausimaksut ovat puhututtaneet niin otsikoissa kuin keskustelupalstoillakin. Mahdollisuus korkeakoulutukseen ei ole itsestäänselvyys. Maksuton koulutus on kuitenkin yksi hyvinvointivaltiomme kulmakivistä, jota ei tule murentaa.
Vaikka koulutuksemme onkin tällä hetkellä käytännössä maksutonta, periytyy koulutustaso edelleen vahvasti. Koulutustason periytymistä pitäisi pyrkiä aktiivisesti purkamaan – ei rakentamaan lisää esteitä yhdenvertaisuuden tielle. Siksi lukukausimaksut ovatkin feministinen kysymys. Seuraava hallitus ratkaisee, jatketaanko koulutuksen kunnianpalautusta myös korkeakouluissa vai lähdemmekö rapauttamaan Suomen koulutustasoa entisestään.
Koulutustason periytyvyyden lisäksi koulutusalojen eriytyminen sukupuolen mukaan on edelleen vahvaa. Työelämän aitoa yhdenvertaisuutta ei voi saavuttaa ilman, että puutumme tähän. Avuksi voidaan ottaa esimerkiksi sukupuolitietoinen opinto-ohjaus sekä sukupuolittuneen kuvaston ja sanaston kyseenalaistaminen.
Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa osaajia. Tavoitteenamme on, että 50 prosenttia ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan nykyisillä resursseilla. Jotta opiskelupaikkoja riittäisi kaikille, täytyy aloituspaikkojen määrää lisätä. Aloituspaikat tulee suunnata sellaisille aloille, joille työvoimaa tarvitaan. Pelkät aloituspaikat eivät kuitenkaan riitä, ellei niitä rahoiteta kokonaisuudessaan. Tätä rahoitusta ei voi repiä opiskelijoiden selkänahasta.
Koulutuksen tulee jatkossakin perustua maksuttomuuteen ja tasalaatuisuuteen. Opiskelijan on pystyttävä luottamaan siihen, että hän saa yhtä laadukasta koulutusta kaikista maamme korkeakouluista. Muuten niin korkeakoulujen kuin alueiden osaajienkin eriytyminen on varmaa. Jotta koulutuksen laadukkuus varmistetaan, täytyy meidän varmistaa yliopisto-opettajien työrauha. Äärimmilleen venytetyt resurssit tekevät opetustoimintaan keskittymisestä lähes mahdotonta. Läpi 2010-luvun tehtyjä koulutusleikkauksia tulee paikata lisäämällä korkeakoulujen rahoitusta tuntuvasti.
Sivistyksen lisääminen ei ole koskaan huono vaihtoehto. Mahdollisuuden kouluttautua tulee olla nyt ja jatkossakin jokaisen suomalaisen oikeus.
Jenni Jäntti
Kirjoittaja on intohimoinen opiskelija-aktiivi, vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Satakunnassa ja Vasemmistonaisten hallituksen jäsen.