Kesäloma on parhaimmillaan, mutta koulujen alku on jo lähellä. Monissa perheissä mietitään mitä valintoja tänä syksynä tehdään. Osassa kuntia koululaiset aloittavat ranskan tai venäjän, osassa ryhmäkoko ei mistään kielestä tullut täyteen. Osa yläkoululaisista valitsee valinnaiseksi yliopiston kanssa yhteistyössä olevia luonnontieteen opintoja, osassa luokkakaveriksi ei osu kuin yksi korkeakouluun suuntaava. Moni perhe miettii miten 16-vuotias pärjää toisella paikkakunnalla asuntolassa ja miten taloudellisesti tullaan pärjäämään uusien kulujen kanssa.
Koulutuksen tasa-arvo ei Suomessa vieläkään toteudu. Vanhempien taustan merkitys on jopa kasvamassa, vaikka koulut ja opettajat Suomessa sinänsä ovatkin hyviä. Maantiede, vanhempien työllisyystilanne ja mahdollisuus harrastaa koulun ohella joko tukevat tai heikentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella omien kykyjen ja kiinnostuksen mukaisesti.
Oma konkreettinen tasa-arvotekoni on tänä vuonna tyttöjen kannustaminen pitkän matematiikan lukijoiksi lukioissa. Pitkä matematiikka on yksi hyvin selvä taitekohta, jossa valitettavasti osa tytöistä sulkee itseltään ovia. Tyttöjen heikko usko omiin kykyihin matematiikassa alkaa jo alakoulussa, vaikka sille ei ole taidollisesti perusteita. Pitkän matematiikan lukijoita alkaa olla jo vähemmän kuin sitä edellyttäviä jatko-opintopaikkoja ja tytöt valitsevat sen vielä harvemmin kuin pojat. Äidinkieleen ja matematiikkaan panostaminen on kuitenkin tie sujuviin jatko-opintoihin alalla kuin alalla, ja esimerkiksi tekniikan alalle opiskelemaan pääseminen sujuu paljon vähemmillä epätoivotuilla välivuosilla kuin monille naisvaltaisille aloille.
Naisten nouseminen tasaisemmin johtoasemiin yhteiskunnassa, akateemisessa maailmassa ja taloudessa vaatii tasaisemmin naisia eri opiskelualoille. Naisten ura- ja palkkakehitys polkee paikallaan niin kauan, kun yhteiskunnassa vallitsee käsitys ”naisten” aloista ja sallimme niiden alojen alipalkkauksen. Näitä vinoumia voidaan purjaa kannustamalla tyttöjä toteuttamaan haaveitaan paremmasta maailmasta ja mielekkäästä ammatista laajasti eri aloilla. Vaikka myöhemmin suuntautuisi ihan muualle kuin matemaattis-loogista osaamista vaativiin tehtäviin, ovia ei kannata sulkea vielä lukiossa. Me urillamme jo alkuun päässeet naiset voisimme tehdä vielä enemmän sen eteen, että näyttäisimme tytöille millaista kirjoa eri polkuja työelämässä onkaan mahdollista mennä. Vaivan näkeminen polun alkupäässä on usein sen arvoista.
Susanna Koistinen
Kirjoittaja on koulutukseltaan pitkää matematiikkaa vältellyt FM (kirjallisuus), Vasemmistonaisten Valtikan jäsen ja koulutuspoliittinen asiantuntija Espoosta.