Kun mietimme asunnottomuutta kokevaa, päihteitä ongelmallisesti käyttävää ihmistä tai vapautunutta vankia, on mielikuvissamme usein mies. Päihteiden ongelmakäyttö tai rikollinen elämäntapa eivät kuitenkaan katso sukupuolta. Myös marginaalissa elämiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia eri sukupuolilla. Rikostausta ja päihdemaailma vaikuttavat miehiin ja naisiin hyvin eri tavoin, ja erilaiset mahdolliset traumat vaativat erilaista käsittelyä.
Sukupuolen moninaisuus tulee tunnistaa ja naiserityisyys huomioida, kun palveluja kehitetään. Tulevilla hyvinvointialueilla ja sotevaaleissa valittavilla päätöksentekijöillä on tähän mahdollisuus.
Nainen kohtaa sosiaalista stigmaa rikostaustan tai päihdeongelman takia
Naisen rikostaustaan tai päihdeongelmaan liittyy edelleen vahva sosiaalinen stigma. Naisen päihdeongelmaa tai rikostaustaa ei pidetä yhtä hyväksyttävänä kuin miehen samankaltaista tilannetta. Vankilassa oleva nainen saattaa esimerkiksi olla äiti, jonka lapsi on huostaan otettu. Tunne siitä, ettei pysty täyttämään rooliaan äitinä, luo syyllisyyden tunteita. Kun nainen on tehnyt rikoksen, hänen ei siis katsota rikkoneen ainoastaan lakia vaan myös naiseuteen liitettyjä sosiaalisia normeja.
Naiset saattavatkin kokea hyvin suurta häpeää ja epäonnistumista omasta tilanteestaan, jolloin avun piiriin hakeutuminen on haastavaa. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa naiserityistä työtä, jossa eri sukupuolten haasteet ymmärretään esimerkiksi hyväksyvän vertaistuen muodossa.
Naisilla, jotka käyttävät päihteitä, on riski joutua hyväksikäytetyksi, kaltoinkohdelluksi tai väkivallan uhriksi. Väkivalta saatetaan hyväksyä osana parisuhdetta, koska pelätään jäädä yksin tai asunnottomaksi. Parisuhteissa tapahtuu kontrollointia siitä, missä nainen liikkuu, kenelle hän puhuu ja voiko nainen edes jutella päihdetyön ammattilaisen kanssa. Mitä haavoittuvammassa asemassa nainen on, sitä suurempi riski hänen on päätyä tarjoamaan vastikkeellista seksiä esimerkiksi yöpaikkaa, ruokaa tai päihteitä vastaan. Naisen asema päihdemaailmassa on miestä alempana.
Naiset hyötyvät erilaisista palveluista kuin miehet
On vain järkevää tarjota jokaiselle sellaista apua ja tukea, jota hän tarvitsee. Se on inhimillistä ja tukee toipumista paremmin. Eri selvityksissä on havaittu, että naiset hyötyvät erilaisista palveluista ja tuesta kuin miehet, vaikka toki jokainen meistä onkin yksilö. Esimerkiksi osa päihdeongelmaisista naisista hyötyisi selkeästi juuri naisille tarkoitetusta päihdehoidosta, kun taas osalle naisista esimerkiksi vertaistukiryhmän muiden jäsenten sukupuolella ei ole niin merkitystä.
Naiserityisellä työotteella tarkoitetaan sitä, että ihmisten kanssa työskennellessä ja palveluja kehittäessä sukupuoli tehdään näkyväksi ja se hyväksytään. Sukupuolen moninaisuuteen tulee kiinnittää huomiota sosiaalialalla jokaisen asiakasryhmän parissa.
Soteuudistus voi lisätä yhdenvertaisuutta – keinoja on
Sote-uudistus voi parhaimmillaan yhdenvertaistaa eri alueiden päihdehoitoon tai -kuntoutukseen pääsyä.
Mitä keinoja pitäisi ottaa käyttöön?
- Päihteitä käyttäville naisille omia päiväkeskuksia, kohtaamispaikkoja ja turvallisempia tiloja, joissa viettää aikaa
- Työntekijöille koulutusta naiserityisestä työotteesta ja sukupuolen moninaisuuden tunnistavaa sukupuolisensitiivistä osaamista
- Raskaana oleville päihteitä käyttäville naisille tukipalveluita ja tukea varhaislapsuudessa koko perheelle
- Ensisuojia ja turvakoteja, joissa myös päihteitä käyttävät naiset pääsevät avun piiriin
- Enemmän Seri-tukikeskuksia, joissa seksuaalivälivaltaa kohdanneet yli 16-vuotiaat voivat saada apua sukupuolesta riippumatta
Saana Simonen
Kirjoittaja on Vasemmistonaisten varapuhenainen ja koulutukseltaan sosionomi (AMK). Hän työskentelee ihmisten kanssa, joilla on kokemusta irtautumisesta päihteiden käytöstä tai rikollisesta elämäntavasta.