Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden ennakkopäätös Roe v. Wade 50 vuoden
takaa ei ole ollut tärkeä voitto vain sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Laaja
laillinen aborttioikeus on merkittävällä tavalla sidoksissa myös luokkakysymykseen ja valkoisen ylivallan rakenteiden haastamiseen.

Yhdysvalloissa konservatiiviset yhteisöt, kuten evankelikaaliset kristityt, vastustavat aborttia ylläpitääkseen vanhoja valtarakenteita ja säilyttääkseen omat etuoikeutensa. Punaisissa republikaanien hallitsemissa osavaltioissa abortin kieltäminen kuudennen raskausviikon jälkeen on naisiin ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Abortin kieltämisen tarkoituksena on rajoittaa ja vaikeuttaa vähävaraisten ihmisten ja erityisesti mustien naisten asemaa ja elämää. Heistä vain muutama prosentti äänestää republikaaneja. Kuudes raskausviikko ei myöskään välttämättä kerro muuta kuin sen, että kuukautiset ovat kaksi viikkoa myöhässä, mihin voi olla monia muitakin syitä kuin raskaus.

Kun lainsäädännöllä rikotaan perustavanlaatuista ihmisoikeutta päättää omasta kehosta, seuraukset ovat väkivaltaisia. Laittomat abortit saattavat johtaa vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan. Myös mielenterveysongelmat sekä itsemurhat ovat väistämättömiä seurauksia. Puhumattakaan niiden lasten asemasta, jotka syntyvät ei-toivottuina esimerkiksi raiskauksen tai insestin seurauksena. Lainsäädäntö, joka pakottaa viemään raskauden loppuun silloin, kun tiedetään, että sikiö ei tule selviämään tai lapsi tulee kuolemaan heti syntymän jälkeen, on myös äärimmäisen väkivaltainen.

Laillisten aborttien kieltämisen kansanterveydelliset seuraukset ovat murskaavia. Sillä, miksi ihminen tarvitsee abortin, ei ole merkitystä. Kyse on terveydenhuollosta.

Koska aborttien lainsäädännöllisen kieltämisen seuraukset ovat tiedossa, tuntuu
erityisen vastenmieliseltä, että konservatiiviset tahot peittelevät tavoitettaan omien etuoikeuksiensa säilyttämisestä perustelemalla abortin vastustamista elämän suojelulla. Etuoikeutetut valkoiset konservatiivit ovat tehneet hyvin selväksi, että lasten oikeudet tai edes sikiön hyvinvointi eivät kiinnosta heitä. Vain hyväosaisten lapsilla nähdään olevan oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Jos Yhdysvaltojen demokraattisenaattorit olisivat äänestäneet yhtenäisesti vuosi sitten tammikuussa, heillä olisi ollut mahdollisuus kumota määräenemmistölaki eli filibuster-sääntö ja tämän jälkeen hyväksyä laki, joka kodifioi oikeuden aborttiin liittovaltion laissa. Määräenemmistölain kumoaminen on mahdollista, koska se on senaatin menettelytapasääntö, eikä perustu perustuslakiin.

Filibusterilla on kuitenkin suora yhteys Yhdysvaltojen valkoisen ylivallan rakenteisiin, minkä vuoksi etuoikeutetussa asemassa olevat valkoiset senaattorit eivät halua kumota sitä. Vuonna 1917 hyväksytyn filibusterin modernilla versiolla on rasistinen historia. Erityisesti Jim Crow -lakien aikana 1920-luvulla etelävaltioiden rasistiset senaattorit hyödynsivät filibusteria estäessään kansalaisoikeuslakien hyväksymisen. Senaatti äänesti tammikuussa 2022 filibusterin kumoamisesta. Tämä epäonnistui, koska demokraattien oikean laidan senaattorit Joe Manchin ja Kyrstin Sinema vastustivat filibusterin kumoamista.

Yhdysvalloissa konservatiivit ovat pitkään pyrkineet vaikuttamaan aborttioikeuden rajoittamiseen nimenomaan korkeimman oikeuden tuomarinimitysten kautta ja ovat nyt onnistuneet tavoitteessaan. Senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin tavoitteena on ollut muuttaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden valtasuhteita konservatiivienemmistöiseksi jo 1980-luvulta lähtien. Donald Trumpin hallintokauden aikana McConnell sai Trumpin nimittämään korkeimpaan oikeuteen kolme uutta ehdottamaansa tuomaria.

Korkeimman oikeuden konservatiivisin tuomari Clarence Thomas on myös äänestänyt sitä vastaan, ettei 6.1.2021 kongressitalon terroristihyökkäyksen materiaaleja oltaisi luovutettu hyökkäystä tutkivalle komitealle. Hänen vaimonsa Virginia Thomasin tammikuussa 2021 lähettämät tekstivistit Valkoisen talon kansliapäällikkö Mark Meadowsille olivat osa materiaaleja. Tekstiviesteissä Thomas kehotti kumoamaan Joe Bidenin vaalivoiton, jota hän kuvaili ryöstöksi, ja vaati Trumpin presidenttiydelle jatkoa.

Siellä, missä on ihmisiä, on aina myös politikointia ja politiikkaa. Tämä on inhimillistä ja väistämätöntä. Yhdysvaltojen korkein oikeus on tällä hetkellä kuitenkin politisoitunut instituutiona tavalla, joka asettaa sen arvovallan kyseenalaiseksi. Korkeimman oikeuden tämänhetkinen toiminta murentaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa, vaikka sen tehtävä on suojella niitä.

Jenny Simojoki
Kirjoittaja on intersektionaalinen feministi, ihmisoikeusaktivisti ja Vasemmistonaisten hallituksen jäsen.