Silvia Modig
On kesä 2016, kun kävelen kohti Helsingin kaupungintaloa. Edessä on pitkä valtuustoilta, kun minut pysäyttää feministisen puolueen kannattajakorttien kerääjä. Tiedän, että puolue tulee syömään vaaleissa ääniä vasemmistoliitolta ja vihreiltä, mutta allekirjoitan silti. Monesta puoluetoveristani teko tuntuu kyseenalaiselta. Miksi tukea kilpailijaa? Yksinkertaisesta syystä: sillä monipuoluejärjestelmä ei ole kenenkään kilpailija, vaan toimivan demokratian edellytys. Minulla on feministisen puolueen suhteen myös yksi suuri odotus. Toivon, että se tekisi feminismille saman kuin aikoinaan vihreät ympäristökysymyksille – siis pakottaisi sen muidenkin puolueiden agendoille.
Vierastin pitkään termiä feministi. Minulle tasa-arvon vaatimus ja siihen pyrkiminen olivat itsestäänselvyyksiä, enkä nähnyt, mihin käsitettä voitaisiin tarvita. Ajattelin myös joidenkin feminististen suuntausten tekevän turhaa eroa sukupuolten välille. Koska vierastan kaksinapaista sukupuolijaottelua, ajatus naisten aseman tarkastelemisesta suhteessa miehiin tuntui vieraalta.
#MeToo avasi silmäni. Kaikki se, mikä oli ollut meille naisille itsestään selvää, näytti tulleen patriarkaatille yllätyksenä. Kun valtaosalle naisista kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus, kuittasivat monet miehet ne yksittäistapauksina. Ajattelin #MeToon käynnistyessä ja ajattelen edelleen: Yksittäisten kähmijöiden nimien julkaisuakin tärkeämpää on nähdä ne rakenteet, jotka mahdollistavat naisten alistamisen. Ne rakenteet ovat todellisia ja ne on kyettävä muuttamaan.
#MeToo avasi silmäni myös itseni suhteen. Olen aina kyennyt puolustamaan omia rajojani tilanteen niin vaatiessa, mutta kampanjaa seuratessani tajusin, että monien muiden lailla olin ollut osa vaikenemisen kulttuuria. Tajusin ottaneeni annettuina kaikki ne rajoitteet, joita naisena oleminen ihmiselle asettaa – siis alistunut ajatukselle, että koska Suomessa teoriassa kaikki on naisille mahdollista, asiat kyllä paranevat itsestään. #MeToon synnyttämät vastalauseet saivat tajuamaan, että ei yhteiskuntamme automaattisesti ole suuntaamassa kohti todellista tasa-arvoa. Aito yhdenvertaisuus kohtaa edelleen vahvaa vastustusta.
Toki edistystä on jo tapahtunut. Elämme Suomessa, jossa presidenttinä ja pääministerinä on toiminut nainen. Itse en ole kokenut työelämässä tulleeni määritellyksi sukupuoleni kautta, ja jopa rakennustyömaalla työskennellessäni esihenkilöinäni on ollut naisia.
Eduskuntaan tullessani rakenteellinen vääristymä kuitenkin kirkastui. Vaikka tilastojen mukaan täysistuntojen puheenvuorot jakautuvat tasan miesten ja naisten välillä, niin sanotuista kovista aiheista käytäviä keskusteluja, kuten taloutta, energiaa ja turvallisuuspolitiikkaa, hallitsevat miehet. Keskustelua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikasta sekä varhaiskasvatuksesta käyvät pääasiassa naiset. Käytännössä jako tarkoittaa, että kun media ja ministerit ovat paikalla, ovat miehet äänessä naisia enemmän. Sama asetelma on nähtävissä esimerkiksi sote- ja talousvaliokuntien kokoonpanoissa.
Tämän kaiken pohjalta voisi ajatella, että feministiselle puolueelle on Suomessa kova tilaus. Niin onkin. Mutta feministinen on myös vasemmistoliitto. Meidän arvojemme ytimessä on aina ollut ja tulee aina olemaan vaatimus tasa-arvosta. Naisen aseman parantaminen ja tasa-arvon lisääminen on läpitunkevaa kaikessa tekemässämme politiikassa. Kun taistelemme palkkatasa-arvon puolesta, taistelemme naisen euron puolesta. Kun vaadimme perhevapaauudistusta 6+6+6-mallin mukaisesti, vaadimme vanhemmuuden vastuun ja kustannusten tasa-arvoista jakautumista. Kun taistelemme translakiuudistuksen puolesta, taistelemme kaikkien sukupuolten keskinäisen tasa-arvon puolesta.
Patriarkaalisessa järjestelmässä heikoimman puolella oleminen tarkoittaa vääjäämättä naisen puolella olemista. Se on loogista, sillä kuten Ruotsin sisarpuolueemme puheenjohtaja Jonas Sjöstedt osuvasti on todennut: feminismi ja sosialismi pyrkivät samaan päämäärään – siihen, että ihminen olisi vapaa.
Silvia Modig
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä
http://www.silviamodig.fi/
https://www.facebook.com/silviamodig/