Oppimistulosten lasku Suomessa on kansainvälisesti verrattuna ollut poikkeuksellisen nopeaa, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön nyt ensimmäistä kertaa julkaisemasta sivistyskatsauksesta. Oppimistulokset ovat asiantuntijoiden mukaan aiempaa voimakkaammin yhteydessä perhetaustaan. Tutkimukset osoittavat, että osaamisen taso on korkeampi maissa, joissa laadukasta opetusta on tarjolla kaikille perheen varallisuudesta riippumatta.

Koulutuksesta on leikattu edellisillä hallituskausilla aivan liikaa, ja se näkyy nyt myös osaamistulosten laskuna. Jos resurssien puuttuessa oppilaat eivät saa tarpeeksi oppimisen tukea koulussa, perhetaustan merkitys korostuu: etulyöntiaseman saavat ne, joiden perheessä on enemmän varallisuutta ja korkeampi koulutustausta.

Nykyinen hallitus on onneksi lisännyt koulutussektorin rahoitusta ja pyrkinyt paikkaamaan aiempien hallitusten tekemiä leikkauksia, mutta tulokset näkyvät viiveellä. Lisäksi oppivelvollisuusuudistus on ollut iso askel osaamisen kehittämiseen. Se lisää lasten ja nuorten tasa-arvoa, kun jokaisella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto perheen varallisuuteen katsomatta. Tätä työtä tulee jatkaa.

Opiskeluhuoltoon on määritelty mitoitus eli jokaiselle oppilashuollon toimijalle maksimimäärä oppilaita. Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen mitoituksen mukaan perusopetuksessa ja toisella asteella tulee olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohti ja yksi psykologi 780:tä oppilasta kohti. Mitoituksen asettaminen on vienyt tilannetta oikeaan suuntaan, mutta oppilasmäärä työntekijää kohden on liian suuri.

Samaan aikaan on nähtävillä vahvoja merkkejä lasten ja nuorten mielenterveyden kriisistä. Mahdollisuuksissa saada apua mielenterveyden haasteisiin korostuvat jälleen perhetausta ja perheen varallisuus. Rahalla apua ja tukea järjestyy nopeammin yksityiseltä puolelta, jos oppilashuollon toimijoille on vaikea saada aikaa liian suuren asiakasmäärän takia. Näin ei pitäisi olla. Jokaisen tulee päästä tarvittaessa palveluiden piiriin nopeasti. Myös ennaltaehkäisevään työhön on panostettava entistä enemmän.

Suomen koulutustason ylläpitäminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttävät investointeja. On taattava kohtuulliset ryhmäkoot, laadukas opetus ja oikea-aikainen oppimisen tuki jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle. Lisäksi on huolehdittava riittävistä resursseista opiskeluhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Näillä resursseilla mahdollistetaan laadukkaat opiskeluhuollon palvelut, jotka vastaavat nopeasti akuuttiin hätään mutta pystyvät myös ennaltaehkäisevään työhön. Näillä toimilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistään syrjäytymistä ja annetaan kaikille hyvät eväät elämään.

Nyt ei ole aika koulutusleikkauksille, opintotuen asumislisän heikennyksille eikä korkeakoulujen lukuvuosimaksuille! Nyt on aika investoinneille, jotka maksavat itsensä takaisin. Meidän on taattava jokaiselle lapselle ja nuorelle tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukas koulutus sekä tarvitsemaansa apua ja tukea. Nämä palvelut täytyy olla jokaisen ulottuvilla tasa-arvoisesti perhetaustaan katsomatta.

Piia Kilpeläinen-Tuoma
Kirjoittaja on perusopetuksen ja lukion rehtori, vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen sekä Lapin piirin 2. varapuheenjohtaja ja LISÄKSI käsitöitä rakastava perheenäiti.

Kuva: Juhani Hiltunen