Usein kuulee sanottavan, että ”ei sekoiteta politiikkaa tähän” tai ”päätöksenteon ei pitäisi olla politisointia”. Ajatus kumpuaa käsityksestä, että politiikka on jollain tavalla likaista tai epärehellistä. Politiikka on kuitenkin yhteisten asioiden hoitamista. Se on väline, jonka avulla ratkaisemme yhteiskunnan suuret ja pienet kysymykset, ja se koskettaa meitä kaikkia.
Politiikka ei ole vain puolueiden välistä taistelua tai populististen puheiden esittämistä. Se on kokonaisvaltaista pohdintaa ja päätöksentekoa siitä, mihin ja miksi yhteisiä resursseja käytetään. Miten järjestämme arkielämän perusasiat ja kuinka tasapainotamme erilaisten ihmisten sekä ryhmien tarpeet. Politiikkaa on myös arvovalinnat ja ristiriitojen ratkaiseminen silloin, kun eri intressit kilpailevat keskenään.
Esimerkiksi feminismi on poliittinen liike, joka pyrkii edistämään tasa-arvoa. Feministinen politiikka tarkoittaa päätöksiä, jotka ottavat huomioon muun muassa sukupuolten väliset valta-asetelmat ja pyrkivät purkamaan rakenteellista epätasa-arvoa. Kun päätetään esimerkiksi vanhempainvapaiden jakautumisesta, palkkatasa-arvosta tai seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä, kyseessä eivät ole neutraalit tekniset päätökset – ne ovat arvovalintoja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka tasa-arvoinen yhteiskunta on.
Toinen tapa hoitaa yhteisiä asioita voisi olla pelkkään tutkimustietoon pohjautuva päätöksenteko. Tällöin tieteen eri alojen asiantuntijat ja tutkimustulokset voisivat ohjata päätöksentekoa, ja tavoitteena olisi mahdollisimman objektiivinen ja rationaalinen toiminta.
Vaikka tiede on keskeinen työkalu päätöksenteossa, myös tässä yhteydessä tarvitaan arvopäätöksiä. Erilaiset tieteenalat voivat olla ristiriidassa keskenään. Taloustiede voi ehdottaa taloudellisesti järkevää ratkaisua, mutta yhteiskuntatieteet nostavat esiin eettisiä tai sosiaalisia näkökulmia, jotka eivät ole yhteensopivia taloustieteen kanssa.
Esimerkkinä tästä voisi olla tilanne, jossa päätetään pidentää vanhempainvapaita ja jakaa ne tasaisemmin eri sukupuolten kesken. Talouden näkökulmasta voi olla kannattavampaa, että perinteisessä palkkatyössä olevat vanhemmat palaavat töihin nopeasti, mutta tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta perhevapaiden jakaminen tasaisesti voi edistää naisten urakehitystä ja isien mahdollisuuksia osallistua lastenhoitoon.
Tässä syntyy arvoristiriita: talous voi olla yhden kannalla, mutta tasa-arvo, perheiden hyvinvointi ja pitkän aikavälin yhteiskunnalliset vaikutukset voivat puhua toista kieltä. Tällöin tarvitaan poliittista päätöksentekoa, jossa eri näkökulmat punnitaan ja ratkaistaan. Politiikka on erilaisten arvojen ja etujen yhteensovittamista ja sen ratkaisemista, miten ne saadaan tasapainoon.
Politiikka vaatii arvovalintoja, keskustelua ja kompromisseja. Siksi ei voida sanoa, että politiikka on jätettävä pois jollain elämän osa-alueelta. Lähes kaikessa päätöksenteossa on kyse siitä, miten yhteiskunta organisoi itsensä ja miten sen eri osat voivat elää ja toimia yhdessä. Feminismi on yksi esimerkki siitä, kuinka politiikka vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja siihen, millaiseen yhteiskuntaan haluamme kuulua.
Jonna Parviainen
Kirjoittaja on alue- ja kuntavaaliehdokas Rovaniemellä, Valtikan jäsen, Lapin hyvinvointialueen toinen varapuheenjohtaja ja Rovaniemen vasemmistoliiton puheenjohtaja
Facebook: JonnaParvi
Instagram: poliitikko_jonnaparvi