Hallituksen menokehyksen puoliväliarvioinnissa eli puoliväliriihessä nähtiin dramaattisia vaiheita. Puoliväliriihi näyttäytyi ulospäin riitaisana, ja keskusta leikitteli julkisesti ajatuksella hallituksen hajottamisesta turpeen takia. Lopulta onneksi ymmärrettiin, että koronapandemia ei ole vielä ohi, ja sekä maamme ihmiset että talous tarvitsevat toimintakykyisen hallituksen selvitäkseen koronasta kohtuullisin vaurioin.
Vasemmistolaisesta ja feministisestä näkökulmasta puoliväliriihi oli jopa historiallinen: hallitus sitoutui olemaan leikkaamatta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä suoraan opetuksesta koko loppukaudekseen ottamalla velkaa yli kehyksen. Talouden sopeuttamista päätettiin tehdä ja korvata nyt tehtäviä kehysylityksiä vuodesta 2023 alkaen, mutta sitouduttiin olemaan leikkaamatta sieltä, missä se olisi nyt kivuliainta. Velan pelkäämättömyys on myös uutta, mutta perusteltua: Suomi on koronakriisinkin jäljiltä yksi maailman vähiten velkaantuneista maista.
Hallitus on valinnut selkeästi elvyttävän tavan koronasta ulos, ja tämä onkin ainoa mahdollinen, velkarahaa tarkoittaessaankin. Tyhjästä ei voi nyhjäistä: koronan jäljiltä ihmiset ja talous täytyy saada ensin jaloilleen, vasta sitten voidaan luoda talouskasvua. Tässä vältetään myös 90-luvun laman jälkeiset virheet.
Suomen julkisessa taloudessa tämä edustaa vallankumouksellista linjaa. Puoliväliriihi oli vasemmistolaisen talousajattelun voitto ja osoitus siitä, että taloutta voidaan rakentaa myös toisella tavalla, mihin on tässä maassa totuttu.
Yksi suurista kehysriihen plussista oli ylivelkaantuneiden aseman parantaminen. Maksuhäiriömerkintä poistuu tulevaisuudessa nykyistä nopeammin ja ulosoton suojaosan kasvattaminen otti askelen eteenpäin.
Opetuksesta ja koulutuksesta ei tulla leikkaamaan suoraan, mutta sen sijaan ikävä kyllä tiede laitettiin kärsimään keskustan kehysylityskipuilusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti kohdistavansa valtaosan siihen kohdistuvista leikkausvaatimuksista tieteen määrärahoihin. Tämä vaikeuttaa yliopistojen toimintaa merkittävästi, varsinkin kun myös veikkausvoittovarojen aleneminen edelleen vähentänee tieteeseen osoitettavaa rahoitusta. Tämä on myös vahvasti ristiriitaista siihen nähden, että perustettiin tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita tukeva työryhmä.
Lasten ja nuorten tukipalvelut jäivät hieman aliedustetuiksi ottaen huomioon nuorten tämänhetkisen massiivisen ahdistuksen. Tähän on tulossa kuitenkin helpotusta vielä kevään aikana: lapset ja nuoret saavat oman lisätalousarvionsa, johon kuuluu lisärahoitusta opetukseen ja koulutukseen sekä nuorten palveluihin.
Merkittäviä päätöksiä tehtiin myös työllisyyden suhteen. Hallitus julkaisi työllisyyskokonaisuuden, joka sisältää uusia toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Erilaisia työllisyystoimia tehtiin yli 40 000 työpaikan edestä ja riihessä edistettiin laajempaa työvoimapoliittista ajattelua; pelkästä työpaikkoja luovasta politiikasta siihen, että parannetaan ihmisten työllistymisen edellytyksiä esimerkiksi koulutuksella ja osatyökykyisten aseman parantamisella. Yhteensä tämä hallitus on parantanut työllisyyttä jo enemmän kuin Sipilän hallitus teki koko kautensa aikana.
Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto päätettiin vähintään kaksinkertaistaa nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisuutena iloinen asia oli se, että maahanmuuttajien tilannetta parannettiin paljon. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen osalta käynnistetään esiselvitys.
Ilmastopuolella nähtiin kehysriihen suurin farssi keskustan kiukutellessa suurieleisesti turpeesta. Turvealalle sorvattiinkin kehysriihessä 70 miljoonan tukipaketti ja keskustan vaatimuksesta lämpövoimalat saivat jatkoaikaa. Turvelinjaus päätyi olemaan vasemmiston linjojen vastainen, mutta ei pilaa Suomen mahdollisuuksia olla hiilineutraali tavoitteensa mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Varsinaisesti lisäilmastotoimenpiteistä päätetään tulevan syksyn budjettiriihessä.
Epätyytyväisyyttä budjettiriihen jälkeen on ollut kulttuuri- ja tapahtuma-alalla – aiheesta. Aiemmin keväällä julkaistiin erillinen lisätalousarvio, jossa ohjattiin kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymiseen 230,86 miljoonaa euroa. On kuitenkin kyseenalaista, onko tämä lisäys riittävä erityisesti lähes täysin nujerretulle tapahtuma-alalle, ja ainakin omassa somekuplassani alan työläiset suunnittelevat jo vähintään puolitosissaan omaa rekkamarssiaan pääkaupunkiin.
Tässä piileekin vahva sanoma: kulttuuriministeri Saarikkoa on koko ajan kiinnostanut enemmän edellisen rekkamarssin pitäneet turpeen tuottajat, kuin huomattavasti suuremmassa työpaikkojen menetyksen riskissä ollut kulttuuri- ja tapahtuma-ala.
Kiinnitetäänpä vielä huomio hetkeksi keskustan kiukutteluun. Tuntuu, että turpeesta nostettiin suurempi kysymys kun se lopulta on edes keskustalle itselleen. Julkisuudessa on jo pohdittu sitä, kuinka lähellä Keskustan ulosmarssi lopulta oli. Ehkäpä tämä näytös olikin itsetarkoituksellinen, ja keskusta tarvitsikin sen kerätäkseen oppositiolta, erityisesti perussuomalaisilta, pisteitä. Tämä kuitenkin asettaa keskustan itsensäkin vaikeaan asemaan sen kritisoidessa toimintaa, jossa on itse mukana.
Oppositiosta toki myös huudeltiin. Petteri Orpo ilmoitti jättävänsä välikysymyksen puoliväliriihestä, ja eri oikeistotahot ovat huudelleet ympäri medioita kauhistelujaan budjettikehyksen ylityksestä. Myös EU:n tukipaketti on herättänyt nurinaa oikeistossa, Orpon johdolla.
En voi olla vihjaamatta ketuista ja pihlajanmarjoista. Suomessa on vihdoin ymmärretty, että kriisissä ei tule pelätä velkaa eikä kriisistä nousta ilman elvytystä. Marinin hallitus, toki Keskustan hidastamana, on ottanut selkeän linjan kohti eriarvoisuuden vähentämistä, ja tämäkös oikeistoa ärsyttää. Kulttuuri ja tapahtumat sekä lapset ja nuoret kaipaavat vielä lisäpanostusta, ja tieteen räimimiselle on saatava stoppi, mutta pääsuunta on ehdottoman inhimillinen. Elvytyspäätöksissä ja koronatukien oikeassa käytössä on usein kunta välissä, joten paljon riippuu myös siitä, millaiset voimasuhteet kunnissa on vaalien jälkeen – ja se riippuu jokaisesta meistä.
Kohti reilua siirtymää ja hyvinvointivaltion ja -kuntien uutta kukoistusta!
Minna Sumelius
Kirjoittaja on vasemmistonaisten varapuhenainen ja kuntavaaliehdokas Turusta.