Soteuudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa. Aluevaalit, joissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, pidetään jo tammikuussa.

Uudistus on aivan varmasti tarpeellinen ja kauan kaivattu, mutta kaikki on tapahtunut kovin nopeasti. Tuntuu siltä, että oikein kukaan ei aivan tarkasti tiedä, miten tässä tulee käymään. Tämä uudistus koskettaa ihan jokaista suomalaista, mutta ihan erityisesti soteuudistus myllertää naisten elämää. Olisikin toivottavaa, että sukupuolivaikutusten arviointi otettaisiin vakavasti huomioon uudistuksessa ja sen toimeenpanossa.

Suuri osa, noin 90 %, sotealan työntekijöistä on naisia. Uudistusta toimeenpantaessa täytyy pitää huolta siitä, että jo ennestään matalapalkkaisen hoiva-alan työolot ja -ehdot eivät ainakaan huonone – toiveissa olisi saada näihin seikkoihin jopa parannusta! Palkkaus on ollut hoivatyön kipupisteenä jo pitkään, ja alan vetovoima saadaan nousuun vain työhyvinvointia ja palkkausta parantamalla. Hoiva maksaa aina – uhkana on nähty työpaikkojen väheneminen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, kun etsitään tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on mitä suurimmassa määrin naisia koskettava asia, vaikka toki koskettaa kaikkia sukupuolia tavalla tai toisella. Naiset ovat koko aikuisen elämänkaarensa ajan näiden palveluiden käyttäjiä. Toivottavaa olisi, että sote-uudistus kehittäisi saumattomia hoito- ja hoivaketjuja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa.

Huomattavaa on myös, että mitä ikääntyneemmistä ihmisistä on kyse, sitä suurempi osa heistä on naisia. Ikääntyneille on erityisen tärkeää, että palvelut ovat lähellä, saavutettavissa, esteettömiä ja helppokäyttöisiä. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus on ongelma erityisesti muistihäiriöisille vanhuksille, sillä pysyvyys on heille arvokasta. Digipalveluita hyödynnettäessä pitää myös muistaa esteettömyys. Tärkeintä on, että vanhus saa itse valita itselleen sopivimman keinon käyttää palvelua.

Äskettäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että etenkin naisopiskelijat kärsivät ahdistusoireista. Näin ollen mielenterveyspalvelujen ja oppilashuollon ehkäisevä rooli on myös naisasia.

Näin suuressa uudistuksessa on helppo nähdä vain uhkia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tila on kuitenkin ollut jo pitkään niin heikko, että muitakin näkökulmia soisi kuulevansa. Ensiarvoisen tärkeää olisi nyt saada ihmiset vaaliuurnille tammikuussa. Äänestämällä vasemmistolaista puoluetta varmistat, että lähipalvelut, julkinen palveluntuotanto ja reilut työehdot ovat tulevien aluevaltuutettujen agendalla.

Mervi Uusitalo-Heikkinen
Kirjoittaja on turkulainen luokanopettaja ja Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu sekä kaupunginhallituksen varajäsen.