Siitä on pian 23 vuotta aikaa, kun olin määräaikaisessa työsuhteessa teho-osastolla, sairaanhoitajan unelmatyöpaikassani. Nuorena naisena halusin jo omaa perhettä ja olihan tuota työelämääkin koettu jo kolmen vuoden ajan.
Ihana ajatus pienestä lapsesta toki myös pelotti. Suurimpana pelon aiheena oli luonnollisesti se, kuinka käy työpaikkani ja toimeentuloni tässä uudessa tilanteessa? Siksipä olikin hyvin luonnollista, että peittelin raskauttani mahdollisimman pitkään, jotta saisin pitkän ”määräyskirjan” eli työsopimuksen ja sitä kautta mm. kunnollisen äitiyspäivärahan. Tuohon aikaan oli sanomattakin selvää, että työsuhteeni päättyy välittömästi äitiysloman alettua. Samalla tavalla peittelin raskauttani vielä kolmannenkin lapsen syntymän aikaan, silloin olin ollut määräaikaisena sijaisena viisi vuotta.
Nyt 23 vuotta myöhemmin teen työkseni edunvalvontaa, toimin päätoimisena luottamusmiehenä tässä samassa organisaatiossa. Olen surukseni huomannut nuorempien edustettavieni olevan edelleen tässä samaisessa tilanteessa. Pyöristyviä vatsoja peitellään siinä toivossa, että saataisiin pitkä työsopimus ja sitä kautta kunnollinen äitiyspäiväraha. Työsopimuksen ulottaminen koko vanhempainvapaakaudelle, onnistuu vasta sitten, kun luottamusmies uhkailee kielteisellä julkisuudella epätasa-arvoisesta kohtelusta työelämässä ja raskaudesta johtuvasta syrjinnästä. Siis vasta silloin, kun työnantajan maine olisi riitautuksesta johtuen vaakalaudalla. Kaikki eivät kuitenkaan uskalla käyttää ”luottamusmiesapua” tässä tilanteessa, – pelkäävät leimautuvansa rettelöiväksi työntekijöiksi, jotka eivät ainakaan saa töitä, sitten kun on aikanaan töihin paluun paikka. Miksi ihmeessä tilanteeseen ei ole saatu muutosta aikaan?
Tasa-arvolaissa kielletään kaikki sukupuoleen perustuva syrjintä, raskauteen perustuva syrjintä työelämässä on erityisen kiellettyä. Silti esimerkiksi edustamaani ammattiliitto Tehyyn tulee käsiteltäväksi tasa-arvoon liittyviä syrjintätapauksia joka toinen päivä. Ei siis ihme, että edelleenkään sanonta ”laps tuo leivän tullessaan” ei rohkaise pätkätyöläistä haaveilemaan perheestä.
Mikä se sitten panee tuon työnantajan toimimaan tällä tavalla? Jo nykyisellään äitiydestä aiheutuvat kulut korvataan työnantajille kohtuullisen hyvin: Välittömistä kustannuksista eli äitiysloma-ajan palkasta korvataan työnantajalle jo leijonanosa, kun Kelan äitiyspäiväraha on ekoilta 56 päivältä 90 % palkasta ja se raha menee työnantajalle. Lisäksi tämä hallitus päätti 2500 euron kertakorvauksesta äitiyslomalle jäävän työntekijän työnantajille. Joten varsin kattavasti työnantajille jo korvataan niitä kustannuksia.
Jotta emme ole lähitulevaisuudessa tilanteessa, jossa viimeinen suomalainen sammuttaa valot, on syyllistämisen ja pelon ilmapiiri työelämässä saatava katkeamaan. Lapsen saamisen on oltava mahdollisuus, ei uhka, sillä pelottavaa se on jo joka tapauksessa!
Kati Jetsu
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Jyväskylästä, Tehyn varapääluottamusmies, Tehyn hallituksen jäsen ja Keski-Suomen vasemmistonaisten puhenainen.