Silvia Modig
Tällä viikolla juhlitaan jälleen Pride-tapahtuman merkeissä ihmisoikeuksia. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ottivat harppauksen kohti tasa-arvoa kun tasa-arvoinen avioliittolaki viimein astui voimaan 1.3.2017. Se oli askel kohti yhteiskuntaa, jossa jokainen on lain edessä samassa asemassa. Emme kuitenkaan voi tuudittautua sellaiseen ajatukseen, että asiat olisivat nyt kunnossa – sukupuolten välistä tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei voi saavuttaa, ellemme tunnista ja tunnusta sukupuolen moninaisuutta. Transihmiset ovat monella tapaa hyvin heikossa asemassa yhteiskunnassamme. Laki vaatii edelleen hedelmättömyyttä sukupuolen korjaamiseksi: se tarkoittaa käytännössä, että Suomessa siis pakkosterilisoidaan yhteen tiettyyn ihmisryhmään kuuluvia. Kyse on räikeästä ihmisoikeusloukkauksesta.
Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin 3. toukokuuta Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR), joka on YK:n jäsenvaltioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi.
Tässä kuulemisessa useat maat antoivat Suomelle suosituksia lhbtiq-ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Esille nousi etenkin tarve sukupuolivähemmistöjen oikeuksien takaamiselle. Kahdeksan valtiota suositteli translain uudistamista ja kaikki mainitsivat myös erityisesti tarpeen sterilisaatiovaatimuksen poistamiselle.
Suomi on aikaisemminkin saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusmekanismeilta huomautuksia translain ihmisoikeuksien vastaisista vaatimuksista. Siksi onkin todella huolestuttavaa, ettei translain kokonaisuudistus Suomessa ole vieläkään edennyt.
Translain uudistaminen on feministinen teko. Meillä on ihmeellinen tarve jaotella yhteiskuntamme kaksinapaisen sukupuolijaon pohjalta. Se on osa patriarkaalista rakennetta, joka määrittelee meille edelleen sen, mikä on ”normaalia”.
Lakiin tulisikin kirjata mahdollisuus jättää sukupuoli määrittelemättä, eli tuoda miehen ja naisen rinnalle kolmas avoin vaihtoehto. Hallitus tunnustaa jo sukupuoli-identiteettien moninaisuuden tasa-arvolaissa, joten sukupuolen vahvistamiseksi ei tulisi vaatia kaksijakoiseen sukupuolikäsitykseen perustuvaa sukupuoli-identiteettiä.
Translakia on myös uudistettava kokonaisuudessaan ja sen keskiöön on asetettava itsemäärämisoikeus. Henkilön on lisäksi voitava ilmoittaa tai tehdä hakemus sukupuolensa vahvistamisesta väestötietoihin ilman lääketieteellistä selvitystä. Nykyisen lainsäädännön edellyttämä lääketieteellinen selvitys voi pahimmillaan kestää vuosia.
Transihmiset ovat edelleen näkymättömiä tässä yhteiskunnassa. Monesti ennakkoluulot kumpuavat tietämättömyydestä: esimerkiksi täysin hyvää tarkoittavat ihmiset puhuvat sukupuolen vaihtamisesta. Tämä termi itsessään kertoo siitä, ettei puhuja ymmärrä lainkaan mistä sukupuoliristiriidassa on kyse. Ihminen joka kokee fyysisen ja juridisen sukupuolen ristiriitaa ei vaihda mitään, vaan korjaa tilanteen vastaamaan hänen kokemustaan itsestään.
Translain uudistaminen vahvistaisi suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Se on seuraava askel, joka meidän on otettava ihmisoikeuksien toteuttamiseksi Suomessa.
Nähdään Prideilla!
Silvia Modig
Kirjoittaja on 40-vuotias helsinkiläinen Vasemmiston kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Siviiliammatiltaan hän on toimittaja.