Sukupuolien eriytyneisyys työmarkkinoilla on ollut pitkään keskeinen tasa-arvokysymys niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Sen rinnalla etnisyyteen perustuva työelämän eriytyneisyys on noussut olennaiseksi yhdenvertaisuuskysymykseksi Suomessa. Koronapandemian seurauksena kuntasektorilla kuukausipalkkaerot kasvoivat, ja samalla vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Tämä on muuttanut palkkatasa-arvokehityksen suuntaa negatiivisesti aiempaan nähden, mikä on muistutus siitä, että palkkatasa-arvo ei toteudu itsestään vaan edellyttää tietoista tasa-arvopolitiikkaa.
Tasa-arvoa edistävänä puolueena Vasemmistoliiton onkin tärkeää etsiä keinoja siihen, miten palkkaerot saadaan jälleen kapenemaan ja miten ylipäätään tasa-arvoisempaa työelämää voidaan edistää eriytymistä eli segregaatiota purkamalla. Näemme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun tämän tavoitteen kannalta tärkeänä.
Tasa-arvosuunnittelu on työväline arvioida ja kohdentaa keinoja edistää sukupuolten tasa-arvoa työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Tasa-arvosuunnittelulla voidaan huomioida ja puuttua siihen, mitkä toimintatavat ja tottumukset ohjaavat eriyttämään työtehtäviä sukupuolen mukaan ja miten keskittyminen kunkin työntekijän yksilölliseen asiantuntijuuteen purkaa tällaisia vinoumia. Yhdenvertaisuussuunnittelu on vastaavasti keino huomioida muiden yhteiskunnallisten erojen tuottamia syrjiviä käytänteitä.
Työelämän segregaatiota ei voi purkaa keskittymällä vain työelämään vaan huomio on kiinnitettävä jo kasvatuksessa tapahtuvaan eriytymiseen. On tärkeää, että kaikki kasvatuksen ja koulutuksen piirissä toimivat aikuiset omaksuvat sukupuolitietoisen työotteen, jossa paitsi kohdellaan jokaista lasta yksilönä, myös tiedostetaan yhteiskunnalliset ja sukupuolittuneet hierarkiat. Aivan erityinen merkitys on opinto-ohjauksella, jossa helposti uusinnetaan totunnaisiksi katsottuja alavalintoja sen sijaan, että pohdittaisiin nuorelle parhaiten sopivaa jatkokoulutuspolkua.
Myös tässä keskustelussa etnisyys ja sukupuoli risteävät: on näyttöä siitä, että opinto-ohjaajat eivät välttämättä osaa tunnistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista vaan ohjaavat heitä kaltaisilleen tyypillisiksi katsotuille aloille. Maahanmuuttajatyttö saatetaan esimerkiksi ohjata lähihoitajakoulutukseen, vaikka hänen kyvyilleen soveltuisi paremmin jokin yliopistokoulutus. Suomalainen korkeakoulukenttä on ylipäätään kansainvälisessä vertailussa erittäin segregoitunut sukupuolen mukaan, mitä selittävät pitkälti asenteet.
Niin oppilaitoksilla, kuin 30 työntekijää työllistävillä työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä tasa-arvosuunnitelma edistääkseen tasa-arvoa. Haasteena on kuitenkin se, että tasa-arvosuunnitelmien välillä on hyvin paljon laadullisia eroja, sekä se, että jonkin organisaation loistava tasa-arvo-ohjelma ei välttämättä sellaisenaan sovellu toiseen. Tämän suhteen on tärkeää edistää eri organisaatioiden tasa-arvo-osaamista, joka auttaa tunnistamaan organisaatiokohtaisia ongelmia. Kunnat voivat tukea omia toimialojaan ja alueellaan toimivia organisaatioita tässä tehtävässä.
On tärkeää pitää mielessä, etteivät eri toimijat ole toisistaan erillisiä: segregaatiota puretaan ennen kaikkea strategisella yhteistyöllä, jossa mukana ovat niin oppilaitokset, työpaikat, kunnat, alueet ja ministeriöt. Näin ollen kuntapolitiikka on tärkeä areena olla mukana luomassa ja edistämässä strategiaa, jotta vasemmistolaiset voivat osaltaan varmistaa työn tavoitteellisuuden.
Elina Vainikainen
Vasemmistoliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja ja helsinkiläinen kuntavaaliehdokas
Instagram: @elina_vainikainen
Bluesky: vainikainen.bsky.social
Marika Saarinen
Vasemmistoliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän jäsen
Instagram: @androgyynikko
Bluesky: marikasaarinen.bsky.social