Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käytiin viime sunnuntaina. Myös tulos on historiallinen. Koskaan aiemmin missään Suomen päättävässä elimessä naisia ei ole ollut yli 50 prosenttia. Aluevaltuustoihin valituista naisia on 53 %. Tätä voidaan pitää merkittävänä askeleena sukupuolten tasa-arvon ja naisten poliittisen osallistumisen tasavertaisuuden edistymisessä. Eniten naisia, 68,4 %, valittiin Länsi-Uudenmaan valtuustoon. Vähiten naisia puolestaan valittiin Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan valtuustoihin, molempiin 44,1 %.
Vasemmistoliiton tulos aluevaaleissa on kokonaisuudessaan loistava. Ylitimme kannatuksessa sekä kuntavaalien että eduskuntavaalien kannatuksen. Kannatus oli tasan 8 prosenttia, ja onnistuimme tavoitteessamme saada 100 aluevaltuutettua. Vasemmistoliiton aluevaltuutetuista naisia on 58 % ja muita 1 %.
Aluevaalien äänestysprosentin ennakoitiin jäävän matalaksi. Äänestysprosentti kipusi kuitenkin 47,5 prosenttiin, joka on parempi kuin pelättiin. Äänestysprosenttiin ei silti voi olla tyytyväinen, koska näinkin tärkeissä vaaleissa moni jätti äänestämättä.
Aluevaltuustoilla on suuri työ edessään. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen. Käytännössä valtuutetut kuitenkin aloittavat työnsä jo maaliskuussa 2022. Aluevaltuustoilla on vastuullaan sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä päättäminen.
Vaalien voittaja oli odotetusti kokoomus, ja eniten valtuutettuja sai keskusta. Perussuomalaisten kannatuksen romahtamista voi pitää erinomaisena asiana, sillä se helpottaa vasemmistolaisen politiikan ajamista valtuustoissa. Helppoa tämä ei kuitenkaan tule olemaan, sillä oikeistolaiset voimat epäilemättä ajavat palveluiden yksityistämistä ja keskittämistä suuriin yksiköihin. Sadan valtuutetun voimin on kuitenkin hyvä lähteä rakentamaan hyvinvointialueita, joissa huomioidaan tasa-arvoa ja ihmisten tasavertaista kohtelua edistävät terveyspalvelut, jotka ovat kaikille aidosti saavutettavissa.
Totean lopuksi saman, jonka totesin bloggauksessani kesän kuntavaalien jälkeen: juridisia sukupuolia tulee saada järjestelmiin enemmän kuin kaksi. Nyt emme saa tietoa todellisesta sukupuolten tasa-arvosta, sillä useat sukupuolivähemmistöihin kuuluvat jäävät tilastoista pimentoon. Sama haaste koskee myös aluevaltuutettujen todellista sukupuolijakaumaa.
Milla Pyykkönen
Kirjoittaja työskentelee naispoliittisena asiantuntijana vasemmistoliitossa.