Vasemmistonaisissa olisi mielestäni potentiaalia kasvaa työväenluokkaisen ay-feminismin ja vasemmistofeminismin äänitorveksi, joka ottaa kantaa myös työelämän ja ay-liikkeen tasa-arvokysymyksiin.
Miksi esimerkiksi hoito- ja hoiva-alojen palkat ovat edelleen kuopassa, vaikka asiasta on puhuttu vuosikymmeniä? Olisiko aika vaatia palkkatasa-arvoon uusia reippaampia askelia? Miten ammattiyhdistysliikkeen sisällä nykyään edistetään sukupuolten tasa-arvoa? Tarvitaanko työelämään #metoo-liikettä?
Yhä edelleen naisten työmarkkina-asema on heikompi, mikä näkyy palkkojen lisäksi nuorten raskaussyrjintänä ja vanhenevien naisten työsyrjintänä. Nuori nainen on helposti liian nuori – tai ainakin työnantajien silmissä synnytysikäinen – aina nelikymppiseksi asti. Yli viisikymppisiä naisia taas pidetään työmarkkinoilla valitettavan usein rekrytointitilanteissa jo liian vanhoina, kun saman ikäiset miehet ovat vasta parhaassa iässä.
Olen kansanedustajana Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustaja eduskunnan naisverkoston työvaliokunnassa, joten toimin jatkuvasti tasa-arvokysymysten äärellä ja haluan antaa niihin panokseni, myös Vasemmistonaisten hyväksi. On tärkeää edistää ja vaatia sukupuolten tasa-arvoa myös julkisessa keskustelussa, poliittisessa päätöksenteossa sekä politiikan ja talouden johtopaikoilla.
Tällä viikolla pidin eduskunnassa Vasemmistoliiton ryhmäpuheen koskien valtion julkisen talouden suunnitelmaa. Esitin eduskunnalle puheessa toivomuksen, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen. Esimerkiksi Ruotsin ja Islannin hallitukset ovat sitoutuneet sukupuolitietoiseen budjetointiin sekä IMF:n ja OECD:n kaltaiset kansainväliset talousjärjestöt ovat julkaisseet aihetta käsitteleviä raportteja ja suosituksia.
Koska Suomen nykyisen hallituksen tavoitteena on parantaa tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, sopisi sukupuolitietoinen budjetointi täydentämään tulevina vuosina laajaa talousarvioprosessia. Tätä aion edistää parhaani mukaan.
Toivon, että Vasemmistonaiset aktivoituisi muutoinkin päivänpolitiikassa ja Suomen hallituksen tasa-arvopolitiikan sparraajana. Tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi perhevapaauudistus, lapsiperheköyhyyden ja eläkeläisköyhyyden poistaminen, palkkatasa-arvo sekä työelämän sukupuolittuneiden rakenteiden että politiikan valtarakenteiden haastaminen.
Vasemmistonaiset on tärkeä yhteisö ja hieno foorumi vasemmistolaisille naisille verkostoitua toistensa kanssa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Vasemmistonaiset on hyvä kanava edistää naisten yhteistyötä vaaleissa ja niiden välillä, jakaa kokemuksia ja poliittisia aloitteita sekä nostaa vasemmistofeminismin näkökulmaa vahvemmin esiin myös Vasemmistoliitossa puolueena.
Pia Lohikoski
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ehdolla Vasemmistonaisten puhenaiseksi.