Mikä saa puhtaan meren, jokiluonnon, metsien ja soiden puolustajan sotevaaliehdokkaaksi ja vaalityöhön? Se, että olemme yhtä suuren muutoksen äärellä kuin silloin, kun päätettiin kahdeksan tunnin työpäivästä, naisten äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta tai peruskoulusta. Tällaisessa jokainen vasemmistolaisesti ajatteleva haluaa olla mukana.

Ehdokashankinnassa aivan näin suurta innostusta ei esiintynyt. Aluevaltuustojen asiat koetaan työläiksi ja vankkaa tietotaitoa vaativiksi. Osa kokeneista luottamushenkilöistäkin epäröi. Ehkä tuoreessa muistissa ovat vielä kaatuneen maakuntauudistuksen sekavat hallintohimmelit.

Olen avoimesti toisinajattelija. Tällä kertaa käsissämme on uudistus, joka voi onnistua. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asiat eivät ole vaikeita ymmärtää. Meistä tulee kokemusasiantuntijoita aina, kun tarvitsemme apua tai elämämme muulla tavoin siirtyy uuteen vaiheeseen. Ammattilaisten asiana on opastaa termiviidakoissa.

Lapsiperheiden asiat tulevat lähelle, kun perheeseen syntyy vauva tai lapsia tulee muulla tavoin. Aikuisuutta edeltävä teini-ikä harvoin sujuu kompuroimatta. Tilastojen perusteella mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat jollakin tavoin tuttuja meille kaikille.

Elinkaaren loppupään kohtaa ensimmäisen kerran, kun omat vanhemmat tai isovanhemmat käyvät hauraiksi. Oma vanheneminen seuraa väistämättä ruuhkavuosien ja keski-iän jälkeen.

Terveydenhuollossa haluamme toimivia lähipalveluja, olipa kyseessä flunssa, rokotus, tai tapaturma. Vakavampi sairastuminen näyttää nopeasti erikoissairaanhoidon tason. Kaupunkilainen voi kohdata maaseudun pelastuspalvelut tarvitessaan apua taajaman ulkopuolella. Me maallikot tuomme siis palvelujen käyttäjän näkökulmaa ehdokaslistoille.

Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla ja pelastustoimessa työskentelevät ihmiset ovat tärkeitä, koska henkilöstö on arvokkain voimavara. Uusinkaan paloauto ei yksin pelasta eikä digipalvelu tule asiakasta lähelle ilman ammattilaisia.

Meitä ja asioitamme hoitavien ammattilaisten työolojen ja palkkauksen pitää olla kunnossa. Pienet asiat, esimerkiksi omaan työhön vaikuttaminen, parantavat työssä jaksamista, samoin työsuhteiden vakinaistaminen. Kutsumustyöstä puhuminen pitäisi kieltää.

Ensimmäisten aluevaltuustojen käsissä on paljon, sillä vahvat julkiset palvelut eivät ole kaikkien puolueiden tavoitteena. Osa puolueista haluaa tuoda vaaleihin teemoja, joista aluevaltuustot eivät päätä. Feministinä tiedän, että tasa-arvo on uhanalainen laji, samoin yhdenvertaisuus. Varallisuus ja asuinkunta eivät saa jatkossa vaikuttaa kenenkään terveyteen ja hyvään elämään.

Tunnustaudun idealistiksi, joka uskoo elinikäiseen oppimiseen. Aluevaltuustoon ja hyvinvointialueiden muihin luottamustoimiin valittavien on mahdollista halutessaan unohtaa koti- ja kuppikuntansa sekä siltarumpupolitiikan teko. Yhteisesti sovittua vaaliohjelmaa seuraamalla soteuudistus toteutuu kaikille, ei vain hyvinvointialueen keskuskunnan asukkaille.

Vaalityön tärkein sanoma on äänestäminen. Vain äänestämällä voi saada yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut meille kaikille.

Susanne Ekroth
Kirjoittaja on toimittajataustainen opiskeleva luonnonsuojeluaktiivi Raumalta, maakuntahallituksen varajäsen ja sotevaaliehdokas Satakunnassa.