Lapseni perheeseen kuuluu kaksi rakastavaa kotia, joissa lapsi asuu vuorotellen. Näin on ollut kohta jo seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana minulle on tullut näkyväksi, kuinka näkymätön ilmiö vuorovanhemmuus yhteiskunnassamme on. Tukijärjestelmät on luotu ymmärtämään ydinperhe ja siitä ainoana poikkeuksena yksinhuoltajuus. Eron jälkeen vanhemmat nimetään lähivanhemmaksi ja etävanhemmaksi. Näin myös silloin kun lapsi asuu tasaisesti molempien vanhempien luona ja hänellä on tosiasiallisesti kaksi lähivanhempaa. Vain lähivanhempi on oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Tästä syystä vuoroasumisen mahdollisuus ja sitä myötä tasa-arvoinen vanhemmuus eron jälkeen on usein riippuvaista tuloista.

Vuoroasuminen on ilmiö, joka koskettaa kymmeniä tuhansia lapsia, mutta josta on vain vähän tutkittua tietoa. Invest-tutkimuskeskuksen vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa eron jälkeisen lasten vuoroasumisen valitsee kolmannes perheistä. Samaisen tutkimuksen mukaan vuoroasumisella on positiivinen yhteys niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin sekä erityisesti äitien korkeampaan elämäntyytyväisyyteen.

Jos se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla muuttaa yhteen uuden kumppanin kanssa, niin yhteiskunnan tukijärjestelmät alkavat kohdella heitä ydinperheen tavoin. Talouden molempien aikuisten tulot vaikuttavat esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuihin ja koululaisen iltapäivätoiminnan maksuihin. Maksuja määritettäessä voitaisiin huomioida lapsen virallisten vanhempien tulot. Mutta tämä ei ole mahdollista koska yhteiskuntamme järjestelmät eivät tunnista eron jälkeistä jaettua vanhemmuutta vaan ne perustuvat ns. ruokakuntakohtaisuuteen. Vuorovanhemmille uusi suhde ei useinkaan muuta siitä ketkä lapsen kuluista vastaavat. Yhteiskunnan on korkea aika tunnistaa myös tukijärjestelmissään, ettei lapsen yhteinen jaettu vanhemmuus pääty eroon eikä yhteenmuuttoon uuden kumppanin kanssa.

Olen ehdokkaana kevään kuntavaaleissa Helsingissä. Helsingin kaupunki tarjoaa julkisen liikenteen matkakortin koululaisille, joiden matka lähikouluun ylittää tietyn kilometrirajan. Lisäksi matkakortin saa, jos lapsi opiskelee muussa kuin lähikoulussa esimerkiksi painotetun opetuksen tai tietyn kielivalinnan takia. Matkakorttia ei saa, jos vuoroasuvan lapsen kodeista toinen sijaitsee tämän määrätyn kilometrirajan ulkopuolella. On Helsingin kaupungilta arvovalinta tukea perheitä, joiden lapsi on painotetussa opetuksessa tai muussa kuin lähikoulussa kielivalinnan takia, mutta ei vuoroasuvien lasten perheitä. Jos tulen valituksi valtuutetuksi, niin tämän asian muuttaminen on ensimmäisiä toimenpiteitäni.

Yhteiskunnan tukijärjestelmien lisäksi kulttuurissamme on tapahduttava muutos siinä, miten eron jälkeinen vanhemmuus nähdään ja miten puhumme erilaisista perheistä. Eroperhe termin käyttäminen pitäisi mielestäni lopettaa välittömästi. Ero on väliaikainen, ei pysyvä tila. Lapseni ei elä eroperheessä vaan perheessä, joka on kahdessa osoitteessa. Itse taas en muodosta ex-kumppanini kanssa perhettä vaan jaan hänen kanssaan lapsemme vanhemmuuden. Vuorovanhempana törmää välillä siihen, että vuorovanhemmuuden erityiskysymysten esiin tuominen on haastavaa. Esimerkiksi keskustelu metatyöstä kaipaa myös meidän ääntämme. Tutkimukset vanhempien välisestä työnjaosta ei tunnista vuoroasuvien lasten vanhempia, sillä niissä tutkitaan yleensä vain työnjakoa perheissä, joissa vanhemmat asuvat yhdessä.

Liian monta kertaa olen kuullut, kuinka hienoa on, että lapsen isä osallistuu lapsen elämään aktiivisesti myös eron jälkeen. Tämä on osa rakenteellista ilmiötä, jossa mies saa ihailua asiassa, joka on naiselta oletusvaatimus. Mies saa omien jälkeläistensä hoitamisesta gloriaa ja nainen kiitollisuuden taakan, joka hiljentää mahdollisista epäkohdista puhumisen. Vanhemmuus ei pääty eroon vaan enenevissä määrin sitä jaetaan tasaisesti myös eron jälkeen. Yhteiskuntamme on korkea aika tunnistaa ja tunnustaa tämä. Meidän vuoroasuvien lasten perheiden eteen voidaan tehdä paljon myös alueilla ja kunnissa, muista äänestää!

Milla Pyykkönen
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton tasa-arvopoliittinen asiantuntija ja kuntavaaliehdokas Helsingissä.
Instagram:@_millamarianne_

Tämän kirjoituksen myötä sanomme hyvästit Feministipistoja -blogille Kansan Uutisten blogialustalla. Blogin kirjoitukset siirretään lähiaikoina www.vasemmistonyt.fi osoitteeseen. Kiitos lukijoillemme kuluneista vuosista! <3