Tälä viikolla tuli kuuluneeksi tasan sata vuotta lokakuun vallankumouksesta, joka on kenties viime vuosisadan merkittävin tapahtuma. Vaikka vallankumouksesta on kirjoitettu paljon, ovat sen yhä tänä päivänä näkyvät vaikutukset jääneet piiloon.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen työläisten mahdollinen kapina nousi todelliseksi uhaksi muuallakin Euroopassa. Työläisten järjestäytyminen ja taistelu vallasta ovat nykyjärjestelmän pahin painajainen, joka Venäjällä totutui. Samanaikaisesti kasvoi myös työläisten usko omiin voimiinsa ja siihen että suuret tavoitteet ovat mahdollisia. Toisin sanoen työläisten ja vallanpitäjien asetelmat vaihtuivat.

Tämä johti siihen, että estääkseen työläisten taistelut ja vallankumouksen vallanpitäjät Euroopassa joutuivat hyväksymään työläisten vaatimuksia. Myönnytykset ja kansalaisoikeuksien lisääminen olivat erittäin tärkeitä askelia nykypäivän hyvinvointivaltion luomisessa, kun näkemys että valtion on otettava vastuuta asukkaiden arjesta yleistyi vallankumouksen jälkeen. Lukuisat nykypäivän itsestäänselvyydet kuten ilmainen koulutus, olivat vielä ennen vallankumousta osittain utopiaa. Moni tärkeä arvo jota tänä päivänä pidetään ”länsimaisena arvona” on todellisuudessa työväenluokan aikaan saama.

Eräs olennainen syy miksi oikeistopuolueet Euroopassa eivät ole niin oikeistolaisia kuin esim. Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, johtuu siitä, että vallankumous on ollut hyvin lähellä ja oikeisto joutui mukautumaan muutoksiin säilyttääkseen olemassaolonsa. Nyt kun työläisten järjestäytyminen on kokenut takaiskuja on oikeisto tullut uudella voimalla esiin ja pyrkii tekemään loppua näille saavutuksille.

Vaikka vallankumous ei lopulta onnistunutkaan toteuttamaan perimmäistä päämääränsä kun pian sen jälkeen venäläisnationalistien linja voitti ja toteutti tavoitteensa, johti se muutoksiin ja saavutuksiin, jotka ovat vielä sata vuotta myöhemmin – takaiskuista huolimatta – vahvasti olemassa.