Maailman tunnetuimmat ihmiset ovat usein vähiten tunnettuja. Tämä johtuu siitä, että heistä kerrotaan ja luodaan niin paljon erilaisia ja jopa vastakkaisia tarinoita, että tosiasiat helposti katoavat. Näin on käynyt Karl Marxin tapauksessa. Marxin nimi on hyvin tuttu ympäri maailman, mutta häneen liitetään paljon erilaisia ja ristiriitaisia tarinoita. Tässä pyrin oikaisemaan keskeisimmät väärinkäsitykset, jotka nousivat esille viime lauantaina vietetyn Marxin syntymän 200-vuotispäivän yhteydessä.

Vaikka ihailen suuresti Marxia ja yhteiskunnallinen aktiivisuuteni kumpuaa hänen opeistaan, en ollut aikonut kirjoittaa merkkivuodesta. En sen takia, ettei Marx sitä ansaitsisi, vaan koska merkittävän henkilön syntymäpäivän muistaminen on uskontojen touhua, jolla viitataan ihmeeseen ja erikoisuuteen jo heti syntymästä. Marx syntyi kuin kuka tahansa ihminen, ja hänen merkittävät saavutuksensa tulivat myöhemmin aikuisena. Näistä hänet on syytä muistaa, ei kalenterin näyttämästä päivämäärästä.

Lisäksi henkilöpalvonta on kaukana Marxin opeista. Vaikka Marxin elämästä on paljon opittavaa, olennaisinta on kuitenkin hänen elämäntyönsä, kirjoituksensa ja tutkimuksensa. Näille on käyttöä. Henkilöpalvonta ja kirjoitusten ulkoa opetteleminen on uskontojen tapa, ei tasa-arvoiseen maailmaan pyrkivän ihmisen.

Marx filosofina

Porvarit yrittävät ennen kaikkea väittää Marxin olleen filosofi, ja siten niputtaa hänet vain yhdeksi filosofiksi muiden joukkoon. Todellisuudessa Marx ei pitänyt itseään filosofina. Hän oli kyllä kiinnostunut Hegelin ajatuksista, mutta kirjoituksessaan Saksalaisen ideologian jälkeen Marx osoitti irtautuneensa filosofiasta kokonaan. Saman voi nähdä myös kirjoituksessa Filosofian kurjuus. Marx toteaa että ”Filosofia suhtautuu todellisuuteen kuten masturbaatio seksiin.” Lisäksi Feuerbachin yhdennessätoista teesissä – joka lukee myös Marxin haudalla – on kuuluisa lause: ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”

Nämä ovat helposti löytyviä esimerkkejä siitä, ettei Marx ainakaan itse pitänyt itseään filosofina eikä sen kummemmin filosofiaa arvostanutkaan.

Marx kommunismin perustajana

YLE:n iltauutisissa 4.5. todettiin että ”Kommunismin perustajana tunnetun Karl Marxin syntymästä tulee huomenna kuluneeksi tasan 200 vuotta.” Tosiasiassa kommunismilla on pitempi historia eikä Marx luonut sitä. Kommunistinen manifesti alkaa lauseilla ”Aave kummittelee Euroopassa — kommunismin aave”, ja pari lausetta myöhemmin Marx kirjoittaa: ”Missä on oppositiopuolue, joka ei olisi edistyksellisimmille oppositiomiehille samoin kuin taantumuksellisille vastustajilleenkin singonnut vuorostaan tuota leimaavaa syytöstä kommunismista?”

Kun Marx ryhtyi Engelsin kanssa kirjoittamaan manifestia, oli kommunistinen liike siis jo olemassa ja ihmisiä syytettiin siihen kuulumisesta. Marx liittyi kommunistiseen liikkeeseen, kirjoitti sille ohjelman ja teki kaikkensa liikkeen vahvistamiseksi ja sen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Marx pyritään myös usein esittämään taloustieteilijänä, toimittajana tai kirjailijana. Toki hän näitä kaikkia olikin, mutta Marxin päällimmäisin tavoite oli nurinkurisen maailman kääntäminen ja sellaisen maailman saavuttaminen, jossa ei olisi sortoa eikä epätasa-arvoa. Siksi Marx on ensisijaisesti muistettava siitä, että hän pyrki muuttamaan maailmaa ja elämäntyönsä tämän pyrkimyksen kautta hänet on myös ennen kaikkea nähtävä. Niin kauan kun kapitalismi elää, elää sen mukana myös Marx.