Turkissa vallankaappaus jäi yritykseksi. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan ja AKP-puolue ovat ryhtyneet kovaa vauhtia kaappausyrityksen jälkeisiin toimenpiteisiin, joita he kutsuvat puhdistukseksi. Mikä johti vallankaappausyritykseen ja mitä siitä seuraa?
Pitkäaikainen hallitsija Erdogan on viime vuosina näyttänyt merkkejä epäonnistumisista, ja etenkin turkkinationalistien silmissä yhtenäinen Turkki ja sen mahtiasema ovat vaarassa. Syitä tähän on paljon: lyhyen ajan sisällä maassa on järjestetty kahdet vaalit, EU-hanke on ottanut takapakkia, tyytymättömien äänen nujertaminen kovista sotilaallisista toimista huolimatta ei ole onnistunut, Turkkia syytetään yhteistyöstä ISISin kanssa ja sananvapauden rajoittamisesta, pakolaisasia on maalle tuskallinen ja lopuksi pitkän sinnittelyn jälkeen Turkki nöyrtyi ja pyysi anteeksi Venäjältä sen koneen alasampumista. Lisäksi Erdogan on jatkuvasti keskittänyt valtaa itselleen ja oli aloittanut puhdistusprosessin jo ennen kaappausyritystä. Tämä kaikki sai eräät armeijassa vaikutusvaltaisissa asemissa olevat suunnittelemaan Erdoganin kaatamista.
Yksi keskeinen syy kaappauksen epäonnistumiseen oli että Erdogan sai tiedotusvälineiden kautta äänensä kuuluviin ja kehotti ihmisiä kaduille. Erdoganin kannattajat ja tukiverkosto, jonka hän on yli kymmenen vuotta vallassa ollessaan luonut tahoista jotka hyötyvät hänen vallassaolostaan ja saavat siitä etuja, tottelivat ja olivat mukana pysäyttämässä kaappauksen.
Vaikka Erdoganin yksinvalta on pysäytettävä, ei vallankaappaus ole oikea keino. Se vähentäisi entisestään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja sivuttaisi heidän roolinsa yhteiskunnan muutoksissa, ja tavoite tasa-arvoisemmasta ja oikeudenmukaisemmasta Turkista olisi yhä haasteellisempi. Lisäksi Erdoganista hyötyvä tukiverkosto ei helpolla nielisi hyötylähteensä syrjäyttämistä, jolloin vallankaappauksen onnistuminen olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa sisällissotaan.
Epäonnistunutkin vallankaappaus muuttaa kuitenkin Turkkia johonkin suuntaan. Vallankaappausyritys antaa Erdoganille ”oikeuden” toimia vielä julmemmin, kovaotteisemmin ja yksivaltaisemmin. Kylmäverinen kosto on jo aloitettu, ja sosiaalinen media täyttynyt järkyttävistä kuvista ja videoista kaappausyrityksessä mukana olleiden kohtelusta. Erdogan on ottanut vallan vielä enemmän omiin käsiinsä ja on palauttamassa kuolemanrangaistuksen. Prosessi täydelliseen itsevaltiuteen ja diktatuuriin on käynnissä. Kansainvälisen yhteisön olisi jyrkästi tuomittava kostotoimet. Myös Turkissa suhteellisen näkyvän ja voimakkaan työväen- ja vasemmalle kallistuvien aktivistien liikkeen olisi kovempaan ääneen vastustettava ja tuomittava Erdoganin julma ja verinen kostoprosessi. Se tarvitsee kuitenkin tukea, jotta myönteiset muutokset Turkissa olisivat mahdollisia.