Orpon hallituksen puolueet haukkuvat kilvan edellistä hallitusta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen maaliin saattamisesta. Heidän mukaansa järjestelmä on huteralla pohjalla ja siksi he joutuvat sitä nyt ”korjaamaan” massiivisilla leikkauksilla. Todellisuudessa sote-uudistuksen malli on kuitenkin kompromissi, jota kahdeksan eri hallituskokoonpanoa on sorvannut 17 vuotta, myös nykyiset hallituspuolueet. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden pitkä odotus kuitenkin loppui viime kaudella vihdoin ja työ kohti nykytilannetta vastaavaa palvelujärjestelmää pääsi kunnolla alkamaan.
Sote-uudistuksen yksi tavoitteista oli se, että erikoissairaanhoidon sekä erityisten sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia saataisiin hillittyä perustason palveluja vahvistamalla. Sen sijaan, että Opron hallitus olisi tukenut tätä kehittämistyötä, alkoi se vaikeuttaa työtä, ilmeisen ideologisista syistä. Perustason palveluita ei nimittäin voida vahvistaa, jos niihin kohdistetaan massiivisia leikkauksia. Ideologioissa ei sinänsä ole mitään väärää, ne kuuluvat politiikkaan. Se on kuitenkin väärin, että ideologiaa väitetään pakoksi, että vaihtoehtoja ei olisi.
Sillä aikaa, kun eri hallituskokoonpanot ovat vuosien aikana miettineet sote-uudistusta, on kuntien talousvaikeudet päässeet syvenemään ja tämä näkyy nyt uusilla hyvinvointialueilla. Vaikeudet eivät siis alkaneet uudistuksen myötä, ne vain tulivat näkyviksi. Rakenteiden oli tarkoitus luoda paremmat palvelujen puitteet. Vastuullinen hallitus olisi antanut sote-alan ammattilaisille aikaa toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteet. Sosiaalialan ammattilaisena voin kertoa, että olimme jo pistäneet hihat heilumaan ja ottaneet haasteen tosissamme. Me olemme nimittäin kiinnostuneita valtion taloudesta ja ennen kaikkea asiakkaidemme palvelujen turvaamisesta. Hallitus lähetti kuitenkin karun viestin meille ammattilaisille vaatimalla kohtuuttoman tiukkaa alijäämän kattamisvelvoitetta hyvinvointialueilla.
Kun alijäämän kattamisvelvoite kunnille olisi ollut neljä vuotta, pakotti tämä hallitus hyvinvointialueet jättileikkauksiin kahden vuoden aikaraamilla. Tämä tarkoittaa käytännön toimijoille tehostamisvaatimuksia. Kattamisvelvoitteen lisäksi hallituksen saunakabinetti on päättänyt karsia niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon palveluvalikoimasta. Nämä ovat toimia, joilla romutetaan suomalaista palvelujärjestelmää. Tämä on märkä rätti sote-henkilöstön kasvoille tilanteessa, jossa me olemme olleet sitoutuneita uudistuksiin, mutta tämän työn hedelmää ei olla edes valmiita katsomaan. On täysin selvää, että valtava tehostaminen vaikuttaa uudistamis- ja kehittämistyöhön. Voin kertoa, että kovissa säästöpaineissa käytännön toimijalla asiakastyö menee kaiken edelle, jolloin tehdään juuri kuten ennenkin. Näin hallitus vie sote-uudistuksen tavoitteita yhä kauemmaksi.
Hallituksen halveksunnasta sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan alkaa tällä vauhdilla tulla itseään totuttavaa. Tilanne on kuitenkin vielä pelastettavissa, mutta nyt tarvitaan malttia. Isoimpia huolia valtion taloudessa ovat muun muassa veroasteen lasku sekä ikääntyvä väestö. Meillä on vaihtoehto hallituksen politiikalle. Voimme tehdä oikeudenmukaisia verouudistuksia sekä antaa ammattilaisten tehdä se työ loppuun, joka on aloitettu perustason palvelujen vahvistamiseksi. Näin saamme aikaan inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä muutoksia.
