Kunnissa päätetään kaikista niistä tärkeistä palveluista ja investoinneista, joilla on kaikkein suurin merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta. Kuntapäättäjillä on määrätty määrä rahaa käytössään. Se miten raha käytetään, on lopulta aina kuitenkin arvovalinta.
Espoo teki tilinpäätösennusteen mukaan odotettua isomman tuloksen, vaikka vyötä on kiristetty mm. perusopetuksesta ja iltapäiväkerhotoiminnasta. Helsingin koulutusleikkaukset ovat aihuttaneet ihmetystä, kun Helsinki samaan aikaan seki huomattavasti suuremman tuloksen kuin oltiin ennakoitu.
Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm (YLE 29.3.21) vakuuttelee, että mitään ylimääräistä pottia ei ole, koska Helsingin valtuusto on sopinut investointien rahoituksesta ylijäämäisellä tuloksella, ei velkarahalla kuten esim. Vaasassa.
Investointien ja käyttötalouden vastakkain laittaminen on turhaa. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että investointeihin suhtaudutaan pakkona, kun taas palvelujen rahoitus nähdään rasitteena. Todellisuudessa sekä laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut että järkevät investoinnit edistävät kaupunkien toimivuutta. Molempiin tulee panostaa viisaasti.
Aina kuntalaiset eivät voi saada priimaa. Espoossa Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman laatimisen yhteydessä on keskusteltu siitä onko Espoon palvelut liiankin laadukkaita (eivät ole). Aina on järkevä pohtia mikä on riittävän hyvää, mutta koronan runtelemassa Suomessa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulee olla saavutettavia ja laadukkaita. Niistä ei voi leikata silloin kun tarve on kasvanut.
On aivan turha pöyristyä nuorten väkivallasta tai pahoinvoinnista, jos samaan aikaan kasvatetaan luokkakokoja, perustetaan avoimia oppimisympäristöjä eikä taata erilaisille oppijoille riittävää tukea. On turha pohtia miksi vanhempien jaksaminen on heikentynyt, kun apua tarjoavien palvelujen jonoissa roikutaan kuukausia. Nuorten pahoinvointiin on todella vaikea puuttua, jos kouluihin ei saada psykologeja tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin ei pääse riittävän ajoissa.
Rahat voi olla joskus vaikea saada riittämään kaikkiin kohteisiin, joissa tarvetta olisi. Kuntavaaleissa päätetään arkeen vaikuttavista palveluista. Siksi olennaista on se millainen arvopohja kunkin kaupungin uudella valtuustolla on. Arvopohja määrittää sen mihin panostetaan ja mistä ollaan tiukan paikan tullen valmiita tinkimään. Tasapainoiset ja kauaskantoiset kuntapäätökset ratkaisevat sen, miten Suomi selviää koronan aiheuttamasta iskusta hyvinvointivaltiolle.