Juha Sipilän hallitus oli tunnettu siitä, että se johti maata kuin yritystä. Nopealiikkeisyys oli sille tärkeää ja se halusi saada Ab Suomi Oy:n nopeasti (myynti)kuntoon. Valitettavasti nopealiikkeisyys ei lisännyt ketteryyttä, sillä koko hallituskausi oli soutamista ja huopaamista, kun päätösten vaikutusksia ei arvioitu riittävästi etukäteen eikä asiantuntijoita mielellään kuultu. Paitsi harvoja ja valittuja. Nyt uusi hallitus oletettavasti oppii edellisen virheistä ja turvaa kuntien toimintaedellytykset ja palvelujen tuotannon.

Jatkuvat leikkaukset ja yllätykset kuntien taloustilanteessa heikentävät kuntien toimintakykyä merkittävästi. Kiky aiheutti kunnille vajetta verotuloissa. Viime vuoden lopussa huomattiin valtionvarainministeriön laskuvirhe, mikä aiheutti miljoonien loven kuntien budjettiin. Nyt saimme kuulla, että tulorekisterin käyttöönoton ongelmien vuoksi kuntien veroennusteesta puuttuu taas merkittävästi rahaa. Ollaan herkästi tilanteessa, jossa pitkän tähtäimen ajattelu katoaa ja yritetään vain selvitä budjettivuodesta. Näin käy kun julkisia toimintoja uudistetaan hätiköiden, ymmärtämättä miten moniin asioihin päätökset vaikuttavat.

Suomessa kunnat päättävät ihmisten jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista ja palveluista. Myös kuntien toimintaan on tullut ajatusmalleja yritysjohtamisesta. Kunta ei kuitenkaan ole yritys, vaikka tietyt toimintatavat voivat tervetulleita ollakin.

Kuntien keskeinen velvollisuus on kehittää toimintojaan vastaamaan kuntalaisten ja ilmaston tarpeita mahdollisimman optimaalisesti rahatilanteeseen nähden. Kunnalla ei ole mahdollista laiminlyödä tehtäviään tai joutua konkurssiin.

Kun kuntalaisen terveys pettää, koska hän ei päässyt ajoissa avun piiriin, ei mikään tai kukaan taho ole sellaisessa asemassa, että voisi asian korvata. Kukaan ei korvaa tai palauta normaalia elämää lapselle, jonka lapsuus on traumojen täyteinen, jos hänen hätäänsä ei voida vastata. Mikään raha tai teko ei korvaa sitä, jos planeetastamme tulee elinkelvoton, kun emme olleet valmiita tekemään voitavaamme ilmaston muutoksen hillitsemiseksi vielä kun se oli mahdollista (koska siihen ei ajatella olevan varaa juuri nyt).

Kuntien on pystyttävä panostamaan palveluihinsa tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Ei riitä, että toteutetaan lakisääteiset tehtävät, sillä jokainen kunta on erilainen erilaisine tarpeineen. On kyettävä analysoimaan ja kehittämään kunnan toimintoja, ei vain tyytymään sen toteuttamiseen mikä on pakko turvata.

Kunnat eivät ole automaattisesti kankeita tai vanhanaikaisia toimijoita, joskaan eivät isojen vastuidensa vuoksi ehkä yhtä nopealiikkeisiä kuin yritykset. On kuitenkin vain toimintakulttuurista, johdosta ja henkilökunnasta sekä tietenkin voimavaroista ja resursseista kiinni, kuinka kehittämismyönteisiä kunnissa ollaan.

On todella tärkeää, että kuntien hätähuudot kuullaan nyt hallituksen budjettiriihessä. Kaikkea ei tietenkään pystytä kerralla saamaan kuntoon, mutta kuntien resurssit on turvattava. Se on ihan jokaisen talliaisen, yritysjohtajan, asiakkaan, työntekijän, perheenisän, lapsen, vanhuksen… etu ja välttämättömyys.