Osallistuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjänä päihteiden käyttäjien läheisiä tukevien järjestöjen* järjestämään tapahtumaan 17.9.2024. Tapahtumassa niin kokemusasiantuntija kuin järjestöjen edustajat kertoivat kokemuksiaan läheisten auttamisesta. Päättäjille aihe on ajankohtainen senkin takia, että hallitus on helpottamassa alkoholin saatavuutta ja vähentämässä järjestöjen rahoitusta. Tällaisessa tilanteessa järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön merkitys korostuu.

Tapahtuman pääsanoma päättäjille oli se, että päihteiden käyttäjien läheisten oireilu jää liian usein piiloon, mutta sen vaikutukset siitä huolimatta näkyvät alueiden kustannuksissa. Läheisten tukeminen ei välttämättä ole kovin suuri kustannus alueille, mutta se kannattaa. Sanomattakin on selvää, että tuen tarjoaminen lisää myös läheisten itsensä hyvinvointia, mikä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueenkin strategian ytimessä. Lisäksi se on sosiaalihuoltolain mukaan lakisääteinen tehtävä alueilla.

Tapahtumassa kokemusasiantuntija Marja kertoi, että hän oireili niin fyysisin kuin psyykkisinkin vaivoin ja myös sosiaalinen elinpiiri kapeni. Marjan kertoman valossa on helppo ymmärtää, että päihteiden käyttäjien läheiset kuormittavat terveydenhoitojärjestelmäämme muita enemmän, mikäli he eivät saa riittävästi tukea tilanteeseensa. Esimerkiksi sairaalassa olo aika saattaa järjestöjen mukaan olla pidempi kuin muilla vastaavassa tilanteessa olevilla. Pieni panostus läheisten tukeen on kansainvälisten tutkimusten perusteella kustannusvaikuttavaa, mikä niin ikään kuuluu Länsi-Uudenmaan strategiaan.

Marja ja järjestöjen edustajat kertoivat, että läheisiä usein auttaa ensinnäkin se, että myös he tulevat kohdatuiksi – Joku kysyisi miten läheinen itse voi. Monen päihteiden käyttäjän läheisen taakka on keventynyt, kun hänen kärsimyksensä on nähty ja hän on voinut puhua omasta kokemuksestaan. Ei tarvitse olla kummoinen keittiöpsykologi, että voi yhdistää keventyvään olotilaan hyvinvoinnin lisääntymistä ja sairastelun vähentymistä. Tilaisuudessa nostettiin esiin erityisesti vertaistuen merkitys ja vaikuttavuus.

Haasteena on se, että päihteidenkäyttäjän läheiset eivät välttämättä osaa tai jaksa hakea itselleen apua. Osa läheisistä on lapsia. Tilanteeseen liittyy muun muassa syvää häpeää, syyllisyyttä, toivottomuutta ja epävarmuutta. Päihteiden käyttäjien läheisten tukeminen tulisi kuitenkin nähdä osana päihteiden käyttäjien hoitokokonaisuutta. Julkisten palvelujen rooli läheisen tilanteen tunnistajana ja tuen piiriin ohjaavana tahona korostuu, kun taas järjestöjen erityisosaaminen on vertaistoiminnassa. Tilaisuudessa peräänkuulutettiin sote-ammattilaisille koulutuksen järjestämistä tunnistamisessa. Myös tässä voisivat järjestöt ja kokemusasiantuntijat loistaa osaamisellaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue luottaa monituottajamalliin ja entistä tiiviimpi yhteistyö järjestöjen kanssa tässäkin asiassa on siksi luonnollinen tavoite alueelle.

Sote-uudistukseen liittyvä puhe kulkee tällä hetkellä resurssipulan ja säästöjen ympärillä. Tuen järjestämiselle ei kuitenkaan tarvitse välttämättä irrottaa kovin paljoa lisäresurssia, vaan on hyödynnettävä jo olemassa olevaa järjestöjen osaamista. Voimme paremmalla yhteistyöllä löytää tukea tarvitsevia läheisiä ja tarjota apua yhä useammalle. Tämä on säästötoimi, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.

____________________________________________

*A-klinikkasäätiö, Ehyt ry, Fin Fami Uusimaa ry, Helsingin kaupunki, Irti Huumeista ry, Kalliola, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuorten Ystävät ry/ Verto, Sininauhaliitto ry ja Tukikohta ry