On muotia keksiä vanhoille asioille uusia nimiä ja lanseerata näitä käyttöön. Ryhdymmekin nyt tähän Suomen kielen uudelleen keksimiseen.

Lumehallinto

Tilanne, jossa yhteiskunta ostaa konsultilta omat tunnuslukunsa ja jonkin merkittävän innovaation. Tällainen innovaatio on esimerkiksi toteamus siitä, että taloutemme on vahvemmalla pohjalla, jos rahaa on enemmän ja laskuja vähemmän. Konsulttityön valmistuttua todetaan asioiden olevan kunnossa.

Esimerkki:

Jotain tarttis kunnassa nyt tehdä. Ei vain tiedä mitä eikä jaksa myöskään ajatella. Niinpä palkataan konsultti. Näinhän menettelevät myös valtio, liikeyritykset ja urheilujärjestöt.

Konsultin löytäminen on helppoa. Konsultit työntävät itseään kuntiin rynnäkkömarkkinoinnin keinoin.

Hämmennyitkö sanasta rynnäkkömarkkinointi? Et ehkä ole kuullut sitä milloinkaan aiemmin etkä tunne sen merkitystä? Ei hätää! Et ole sivistymätön! Keksin termin nimittäin eilen. Jos joku muu kuitenkin haluaa omia keksijän tittelin, pitäköön vapaasti hyvänään! Itse tarkoitan termillä tässä esimerkiksi puhelinmyyntiä harjoittavien yritysten metodeja. Kimppuusi käydään kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostitse sekä sosiaalisen median välityksellä niin aktiivisesti ja aggressiivisesti, että mainostetun tuotteen tilaaminen osoittautuu lopulta helpoimmaksi vaihtoehdoksi.

Kaikille konsulteille ei kerta kaikkiaan riitä töitä kerrottaessa urheilujärjestöille, että suomalainen urheilu nostetaan nykyisestä aallonpohjasta tekemällä enemmän maaleja, juoksemalla kovempaa ja hyppäämällä pidemmälle ja korkeammalle. Näin konsultit suuntaavat työpanostaan myös muille elämän aloille.

Kun kunta on löytänyt konsulttinsa, tämä istuu tietokoneen ääreen ja työskentelee päivän tai pari. Aluksi kaivetaan Wikipediasta samankokoisia kuntia. Konsultti ei kiinnitä huomiota siihen, että Ruuhka-Suomen kunta saattaa olla hyvin erilainen monessakin suhteessa verrattuna asukasluvultaan yhtä suureen Itä- tai Pohjois-Suomen kuntaan. Merkitystähän on myös sillä, onko kunnalla yksi keskus ja hyvät sisäiset liikenneyhteydet, vai puhummeko kuntaliitosbuumin synnyttämästä usean pienen keskuksen hajanaisesta alueesta. Konsultit eivät haaskaa aikaansa tällaisten pikkuseikkojen pohdintaan ja selvittämiseen.

Kunnat ovat ihania tutkimuskohteita. Talousarviot, tilinpäätökset ja tunnusluvut selitteineen eivät ole ainoastaan julkista vaan myös julkaistua tietoa. Tilastokeskus, Kuntaliitto, useat ministeriöt ja toimialasta riippuen monet muutkin tahot keräävät tietoa kunnista ja analysoivat niitä julkaisten sekä tiedot että analyysit. Konsultti kerää tiedot tutkimuksen kohteena olevasta kunnasta ja vertailukunnista ja myy ne palveluksesta maksavalle kunnalle. Diaesitys. 20 – 40 diaa niin täynnä numeraalista tietoa, että keskiverto esityksen seuraaja menettää nopeasti halun ja kyvyn kommentoida esitystä. Sitten vain esittelemään ja esiintymään! Parin tunnin esitys johtaville viranhaltijoille ja samanlainen luottamushenkilöille.

Tässä nyt näette, että teillä on päivähoidon ja esiopetuksen kustannukset vähän suuremmat kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Teidän täytyisi nyt miettiä, voisiko näitä kustannuksia vähentää ja tehdäänkö teillä jotain eri tavalla kuin muualla!

Erikoissairaanhoidon osalta olette vahvoilla. Kuten huomaatte, kustannuksenne ovat aika vähäiset verrokkikuntiin nähden. Teidän pitäisi nyt miettiä, onko teillä erikoissairaanhoidossa jotain, josta muut toimialat voisivat ottaa oppia… joo, sieltä…”

Meillä oli viime vuonna tosi vähän vakavia sairastumisia, loukkaantumisia ja isoja hoitoja. Noista luvuistahan näkyy, että aiempina vuosina meillä on ollut erikoissairaanhoidon menoja tosi paljon verrattuna muihin samankokoisiin kuntiin.”

Hienoa! Hyvä havainto! Huomaatteko? Teillä itsellänne on tavattoman hyvä tilannekuva kunnastanne! Teillä on loistavat edellytykset kehittyä huippukunnaksi!”

Missään esityksen vaiheessa ei avata sitä, miksi luvut ovat sellaisia kuin ovat. Konsultti ei ole selvittänyt edes itselleen, miksi päivähoidon järjestäminen on halvempaa kuin muualla. Hän ei kerro, että kunnassa, jossa asuu paljon suurituloisia ihmisiä, alhaisempi veroprosentti tuottaa euromääräisesti paljon suuremmat verotulot kuin pieni- ja keskituloisten ihmisten kunnassa. Hän ei kerro, että suuret tulot ja pienet menot kulkevat kuntataloudessa usein käsi kädessä. Konsultille kunta on numeroita. Hän ei arvioi kuntalaisten palvelujen tarvetta eikä tuotettujen palveluiden laatua.

Esitys loppuu toteamukseen, että kunnalla menisi taloudellisesti paremmin, jos menoja olisi vähemmän ja tuloja enemmän.

Konsultti poistuu ja lähettää kuntaan laskun, jonka loppusummalla kunta olisi saanut lähihoitajan pariksi – kolmeksi kuukaudeksi töihin tai makseltua aimo nivaskan niitä kilpailukykysopimuksella leikattuja lomarahoja.

Konsultti voi tietenkin analysoida päivähoidon toteuttamistapaa ja keksiä ratkaisuja budjetin tasapainottamiseksi. Konsultti ei kuitenkaan ole hoitoalan eikä sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, joten analyysit ja keksinnöt eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia. Lisäksi näistä analyyseistä ja keksinnöistä veloitetaan erikseen. Summa on yleensä viisinumeroinen.

Tämän jälkeen kunnassa johtajat ja päättäjät heiluttelevat ylpeinä kourassaan tulostettua dianippua. Kunta sai konsulttityönsä, joten asiat ovat kunnossa. Tokikin! Ovathan?