Sähly on lystikäs liikuntalaji. Sen harrastaminen edellyttää yleensä vain pieniä investointeja: mailan, sisätossut ja jonkin sortin urheiluvetimet, kuten t-paidan ja verkkarit. Halun päättömään koheltamiseen saa jokainen syntymälahjana. Pelikavereita kannattaa hakea työ- tai opiskelutovereista tahi joistakin järjestöistä, jonne on sattunut Luojan armosta järjestäytymään.
Kun sääntökuorman ei anneta paisua liian suureksi ja kun joukkueet toimivat omina tuomareinaan, ottelut muodostuvat riemukkaiksi hiennostattajiksi.
Sitten on olemassa salibandy.
Kun sähly lakkaa olemasta hauskaa, kyseessä on salibandy. Sille on perustettu lajiliittonsa, kisaorganisaationsa ja messiaansa. Viimeksi mainittu on Petteri Nykky.
Nykky on urheilutoimittajien lemmikki. Paulo Coelhoa lainaavan elämäkertakirjansa perusteella hän on hankkinut valmennusoppinsa Jiddu Krishnamurtilta ja zen-romaani Lokki Joonatanista. Hän on sivutoimisesti kouluttanut Leijonia.
Aivan erikseen Helsingin Sanomat vielä keulii tiedolla, jonka mukaan ennen salibandyn MM-voittoa vuonna 2010 Nykky vei Suomen maajoukkueen miehet sankarihautausmaalle.
Tähän kohtaan on kai välttämätöntä siteerata Heikki Klemetin kuoroteosta Oi, kallis Suomenmaa.
Oi, Suomi synnyinmaa,
suo helmallas sun poikasi
onnellisena nukahtaa,
kun hän henkensä halvan
sulle antanut on!
Ja muistammehan, että kyse on lajista, jossa siirretään reikäistä muovipalloa hiilikuidusta ja muovista tehdyillä mailoilla.
Kuten kaikki kurinalainen joukkueurheilu, myös salibandy on aivan erityisesti Suomen kirjallisuuden historian huonoimman tiimipelaajan, Antti Rokan, suojeluksessa. Petteri Nykky ei lainkaan epäröinyt – kertoo Hesari – näyttää Rokan esimerkkiä valmentamansa Sveitsin maajoukkueen kouluttamisessa.
Samoja metodeja on sovellettu myös Sveitsin joukkueeseen. Lämpöleirillä on käyty, ja ennen itsenäisyyspäivänä käytyä puolivälieräottelua Sveitsin valmennusjohto katseli Tuntematonta sotilasta. ”Herkistelimme hetken ja katsoimme pätkän Rokan Anttia”, Nykky paljastaa.
Valitettavasti Suomen maajoukkue oli Tuntemattomansa lukenut eikä hiihtänyt näreen kohdalle. Sveitsi jäi lopulta pronssille.
Suomen taistelevat kaukopartiomiehet saivat puolestaan turpaansa Ruotsin junnujoukkueelta. Olisiko pitänyt käväistä vielä kerran hekumoimassa sankarihaudoilla? Perukaa jatkosota! Mannerheim taatusti pyörii nyt pettymyksestä haudassaan.