Lyhyeksi ajaksi viitasaarelainen sahuri varasti helsinkiläistoimittajien huomion, mutta nyt peli on palautettu sinne, minne se kuuluukin: Suomen pääkaupungin palavimpaan ongelmalähiöön, Eirabiaan.

Kaikki alkoi, kun tunnettu lingvisti ja J. R. R. Tolkien -asiantuntija Jussi Halla-aho (عليه السلام‎) antoi puhelinhaastattelun tamperelaiselle vasemmistojulkaisu Aamulehdelle.

Haastattelu on kaikkineen tässä:

Soitan Aamulehteen liittyvästä valokuva-asiasta. Olet kirjoittanut Aamulehden toimittajalle sähköpostilla lehden käyttämistä valokuvista, että…

– Yritä päästä asiaan, kiitos.

Kirjoitit, että niin kauan kuin ”tuollaisia kuvia” julkaistaan, et anna mihinkään asiaan kommentteja. Haluaisin kysyä, että mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

– Mä sanoin jo, että sun on turha pyytää mihinkään asiaan kommenttia niin kauan kuin te käytätte tuollaisia valokuvia.

Mitä tämä ”tuollaisia valokuvia” tarkoittaa, mikä niissä on vikana?

– Sä voit miettiä sitä ihan keskenäs. Sä ehkä oivallat sen. Moikka.

Tavallinen kansalainen katselee Aamulehden artikkelia niin kuin mitä tahansa juttua jostakusta kansanedustajasta. Vain ammattivalokuvaaja, graafikko tai innokas amatöörikuvaaja saattaa pohtia, miksi Aamulehden tasoinen julkaisu käsittelee kuvan noin pahasti päin helvettiä.

Mutta ei muuta.

Jussi Halla-aho sitä vastoin näkee kuvassa ajojahdin, joka on osa hänen ja ”median” välistä eeppistä kamppailua. Tämän näkemyksensä – ammattitermein ilmaistuna harhansa – hän vie oikopäätä opetuslapsilleen. Ja nämä myötätuohtuvat.

Puheena ollut valokuva on Lehtikuva Oy:ltä ostettu arkistokuva, jonka valoisuutta on kuvankäsittelyohjelmassa jälkikäteen säädetty.

Näin ainakin pääteltiin lämminverikriittisten raviharrastajien Hummaforumilla, kun kuvaa oli parinkymmenen hengen voimin tuijotettu yhden vuorokauden ajan.

Kirkkaimman vision maahanmuutto- ja mediakriittisten eli ulkomaalais- ja toimittajavastaisten kansalaisten sielunmaisemasta antaa nimimerkki Nimismiehen ylläpitämä blogi, jossa ounastellaan kyseessä olevan musta- eli tässä tapauksessa valkomaalauskampanja.

Siis Aamulehden käyttämä valokuva. Joka esittää Jussi Halla-ahoa.

Mikä tarkalleen ottaen Jussi Halla-ahoa Aamulehden käyttämissä arkistokuvissa ärsyttää niin paljon, että se johtaa vihanlietsontaan ulkomaalaisvastaisella nettifoorumilla? Kun kohdehenkilö lisäksi jääräpäisesti kieltäytyy yksilöimästä ongelmakuvia, edessä on umpikuja.

Media eli joukkoviestimet heräsivät. On harvinaista, jos kohta ei tavatonta, että julkisuuden henkilö haluaa vaikuttaa siihen, millaisia kuvia hänestä levitetään. Viimeksi näin teki Jussi Halla-ahon sielunsisar, Britney Spears. Poliitikkojen parissa tapa on todella poikkeuksellinen.

Koska Halla-aho kieltäytyi vastaamasta Aamulehdelle, millaisia kuvia hänestä saa käyttää, muut lehdet yrittivät kysyä samaa. STT:lle Halla-aho vastasi: ”Juu ei ole aikaa, hei hei.” Iltalehti sai luurin korvaan ja Helsingin Sanomille ei riittänyt enää sanaakaan.

Halla-ahon ja hänen kauko-ohjattujen seuraajiensa jännittävissä päiväunissa nämä puhelinsoitot ovat merkki siitä, että ”media” ei aio vieläkään ”jättää rauhaan” koko kansan tuntojen tulkkina eduskunnassa hääräävää tohtoria. Sananvapauden puolesta jopa kalterien takana istuneiden maahanmuuttokriitikkojen kaksinaamainen huoli kansanedustajansa työrauhan puolesta on sitäkin räikeämpää, kun muistetaan, miten intohimoisesti jokainen heistä on puskaraiskannut maahanmuutosta vastaavan ministerin lausumia.

Entä se kuva? Ivallinen kuvatoimittaja ei missään tapauksessa olisi tyytynyt vain säätämään kuvan gamma-arvoja voidakseen jotenkin ”näpäyttää” hänelle tuntematonta helsinkiläispoliitikkoa. Kuva-arkistot ovat pullollaan otoksia julkisuuden hahmoista, myös Jussi Halla-ahosta, posket pullaa täynnä, silmät puoliummessa, huulet töröllään, räkätippa nenänpäässä. Näitä sitten sopivasti rajaamalla ja sieltä täältä korostamalla saisi vakavimmankin valtiomiehen näyttämään vankimielisairaalan Napoleon-osastolta karanneelta koiriinsekaantujalta.

Siihen nähden Aamulehti on kuvittanut juttujaan sangen neutraalisti.

Perussuomalaisten pahaksi onneksi Jussi Halla-ahon väyrystely ei toimi. ”Media” ei ole henkilö, aate tai edes firma. Se on väline, joka tuottaa juuri sen julkisuuden, jossa Halla-aho ja hänen blogitekstinsä yrittävät toimia. Markkinataloudessa toimiva lehdistö tarvitsee puheenaiheita ja yksi erittäin hyvä sellainen on  kansanedustajan sota journalismia vastaan. Ja ei, netti ei ole mikään median vastakohta, vaan ihan sitä samaa.

Rasistiskene tietenkin kysyy itseltään, miksi media pyrkii ohjailemaan kansalaisia tällaisilla valokuvilla. Miksi aina Jussi? Miksi aina persut? Salaliittoteorioita synnytetään. Yksinkertaisesti vastaus on ”miksi ei?” Toistaiseksi jytkypuolue on ainoa, joka on tarjonnut äänestäjille koko rahalla hupia. Kansa odottaa nyt, keksiikö Teuvo Hakkarainen taas jotakin, vai joko Kike Elomaa tarttuisi haasteeseen.

  • Perussuomalaisten tarjoamat viralliset lehdistökuvat Jussi Halla-ahosta ja muista samanlaisista täällä.
  • Facebookin Halla-aho-pilapiirroskilpailu täällä.