Lauantai 8.6.2013, jatkuu.

Kokous kokoontui, nyt se  järjestäytyy. Muotoseikat ovat oikein, lakia on noudatettu. Riikka Taavetti, Olli Kohonen, Kalle Hyötynen ja Karoliina Öystilä käyvät puikkohin.

Punavihreä tulevaisuus -valiokunnan kokoonpanosta järjestetään koeäänestys, koska miksi ei. Kansakunta pidättelee henkeään. Kukaan ei varsinaisesti tiedä, mikä asiassa mätti, mutta laput nousevat ilmaan joka tapauksessa. Pohjaesitys voittaa kirkkain numeroin.

Paavo Arhinmäki puhutaan lavalle. Puheenjohtaja marssii antamaan poliittista tilannekatsaustaan järisyttävien suosionosoitusten siivittämänä.

Puheenjohtaja pohtii kuluneita vuosia. Puolue ei ole hävinnyt niin paljon kuin puolueen ulkopuolella on toivottu. Kannatus kasvaisi rivakammin, mikäli itse kyettäisiin puhaltamaan yhteen hiileen. Hallitusvastuu mainitaan.

Arhinmäki toistaa pontevaan sävyyn, että koko jutun ainoa juju on tuloerojen tasaaminen. Hallituksessa tehtyjä veroratkaisuja kiitellään niiltä osin kuin aihetta on, mutta myös moititaan. Ketään yllättämättä puheenjohtaja nostaa esiin yhteisöveropäätöksen onnettoman muotoilun, joka olisi ilman Vasemmistoliiton interventiota päätynyt lakiin.

”Nimenomaan!” huutaa yksittäinen puoluekokousedustaja spontaanisti eturivissä.

Arhinmäki nostaa esiin myös kynnyskysymyksen: Puolue ei ole mukana hallituksessa, joka toteuttaa valtiovarainministeriön esittämän arvonlisäverouudistuksen.

Puheen loppumetreillä päästään vauhtiin. Puheenjohtaja suomii eurokriitikoiden harjoittamaa räikeää nationalismia, jossa syyllistytään kriisimaiden köyhien pilkkaamiseen. Hän sivaltaa sanan säilällä oikealle ja vasemmalle. Perussuomalaisia piikitellään pakkotyöaloitteista ja lakko-oikeuden halveksimisesta. Telakkateollisuutta puolustetaan, mutta samalla muistutetaan, että kyse ei ole mistään miesasiasta, vaan kaikkien asiasta. Työttömien opiskelijoiden kyykyttäminen tuomitaan. Aamu-unisimmatkin toverit alkavat heräillä. Tätähän varten niitä puoluejohtajia valitaan. Pitämään palopuheita.

Puheenvuoro päättyy jylisevään vyöryyn yltyviä, SEISAALTAAN ANNETTUJA, RÄJÄHTÄVIÄ SUOSIONOSOITUKSIA.

Ohjelmassa on seuraavaksi tarjolla joukoittain PowerPoint-sulkeisia, joten nyt on mainio hetki lähteä etsimään Tampereen yliopiston tiloista pistorasiaa. Auditoriossa sellaista ei ole. Eikä näemmä missään muuallakaan. Vasta hirveän hakemisen jälkeen ilmenee, että aulan laitimmaisessa nurkassa on toimiva virtapistoke.

”Kommunismi on yhtä kuin neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen”, sanoi aikoinaan V. I. Lenin, joten puheet punaisesta korkeakoulusta voidaan lopettaa tähän paikkaan. Tampereen yliopisto ei ole siirtynyt  kommunismiin.